Terveeksitekemisen armolahja

[Natanael]

Kuten aloituksessani kirjoitin:
"Me tiedämme, että uskovien keskuudessakin on paljon sairauksia",
joten en kirjoittanut
"menestysteologian" nimissä.”

Et niin, enkä niin myöskään käsittänyt. Huomautin vain, että siteeraamani Apostolien kirjojen kohta voi väärinymmärrettynä viedä meitä harhapoluille. Tarkoitukseni oli selvittää, mitä usko tuossa tekstiyhteydessä tarkoittaa ja toisaalta tuoda esille sellainen nykypäivän harhaoppi, että tulet terveeksi, jos vain uskot. Tätä valaisin tuomalla esille joitakin tilanteita, joita ITSE olen ollut seuraamassa – paljon muitakin vastaavanlaisia tapauksia olen joutunut näkemään. Valitettavasti nykyään irrallisista Raamatun jakeista tehdään myös vääriä johtopäätöksiä ja myös julistetaan väärin. Voimme olla Jumalalle kiitollisia siitä, että emme kuulu heihin. Minulle ei tullut pieneen mieleenikään, että sinä olisit tässä oppikysymyksessä yksi heistä.

Itse ymmärrän tuon Lystrassa tapahtuneen ramman parantumisen olleen pelastuksen evankeliumin julistamisen seuraus. Lystra oli julistuksen osalta uusi alue, paikkakunta jossa Jeesuksen nimeä, ei vielä oltu julistettu.

Juurikin noin. Niin Paavali kuin Pietarikin olivat sydänjuuriaan myöten evankeliumin asialla ja he tiesivät hyvin, että ihminen voi pelastua vain Jumalan Sanan vaikutuksesta. Yritin tuoda esille sitä, että tämän päivän monilta “ihmeparantajilta” puuttuu usein kirkas ja raitis evankeliumin sanoma kokonaan. Kaiken kristillisen toiminnan keskipisteenä on aina oltava Jeesus Kristus ja Hän syntiemme sovittajana. Paavali ja Pietari toimivat evankeliumin asialla, sielujen pelastumiseksi. Heidän kanssaan oltiin turvallisilla vesillä: tunnusteot vahvistivat pelastussanoman.

Näen nämä kaksi erillistä ihmettä yhtäläisiksi ilmentymiksi pelastuksen evankeliumin, Jeesuksen Kristuksen nimessä julistamisen voimavaikutuksesta. Ihmeitä Jumalan tahdosta, niin Pietarin, kuin Paavalinkin kautta, siinä voimassa, minkä he olivat tehtäväänsä varten saaneet, sisältäen myös terveeksitekemisen armoituksen evankeliumin hyväksi, Jumalan kirkkaudeksi.”

Juurikin noin: tunnustekojen tarkoitus on kirkastaa meille Jeesusta Kristusta ainoana pelastajanamme. Hyvin asian ilmaisit.

Siunausta päivääsi!

[kalamos]

Millaisia ajatuksia nousee nimenomaan terveeksitekemisen armolahjasta suhteutettuna Jumalan seurakuntaan ajassamme.

Paavali kehottaa tavoittelemaan
armolahjoja.

Tässäkin ketjussa esiin tulleesta
tarpeesta päätellen
parantamisen armolahjat
ovat hyvinkin tavoiteltavia.

Aiemmin jo toin ontuen esiin ajatuksen,
että parantamisen armolahjat
tarvitsevat rinnalleen uskon lahjan.

Mutta kaiken perustuksena on Rukous.
Ja kaiken yläpuolella on Rakkaus.

Siis nyt sairaista puhuttaessa
sääli heitä kohtaan.

Kun Jeesus sen kuuli,
lähti hän sieltä venheellä autioon paikkaan,
yksinäisyyteen.

Ja tämän kuultuaan kansa
meni jalkaisin kaupungeista hänen jälkeensä.

Ja astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa,
ja hänen kävi heitä sääliksi,
ja hän paransi heidän sairaansa.

Johannes Kastaja oli menettänyt päänsä.
Jeesus vetäytyy yksinäisyyteen suremaan.
Mutta kansa tulee perässä.

Ja Jeesuksen käy heitä sääliksi.
Ja niin Hän parantaa heidän sairaansa.

Sääli ei ole sairautta,
se on Rakkautta.
Jos meillä ei ole sääliä
sairaita kohtaan,
niin meillä tuskin on
parantamisen armolahjojakaan.

Jos emme ole valmiita
rukoilemaan ja paastoamaan,
niin luultavasti emme
myöskään ole valmiita
palvelemaan lähimmäisiämme
parantamisen armolahjoilla.

[Natanael]

Meitä rakastava Taivaan Isä antaa seurakunnalle armolahjoja, joiden avulla Hän haluaa meidän palvelevan toisiamme ja osoittavan sillä tavalla Jumalan rakkautta. Uudessa Testamentissa on vain yksi kirja, jossa ei varoiteta vääristä julistajista ja tuo kirja on kirje Filemonille. Terveys on herkkä asia ja alue, jossa huijareiden on helppo liikkua ja antaa katteettomia lupauksia. Menemme hetkeksi epämukavuusalueelle, “syviin vesiin”. Teemme sen, koska Jumala tahtoo meidän rakastavan toisiamme totuudessa.

Jumalalta saadun terveeksi tekemisen armolahjan rinnalla pyörii seurakunnissa monenlaisia ihmeparantajia, jotka muitta mutkitta saattavat julistaa sairaalle: “Jeesuksen nimessä tämä sairaus poistuu sinusta nyt!” Tämä ei tule meille yllätyksenä, sillä Jeesus varoittaa vuorisaarnassaan Hänen nimeään käyttävistä ihmeiden tekijöitä. On aina hyvä kysyä, onko keskiössä syntimme sovittanut Jeesus Kristus vai tekeekö kovalla äänellä ja vakuutteluilla julistaja itsestään tilaisuuden keskipisteen.

Moni sanoo minulle sinä päivänä:
'Herra, Herra,
emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet
ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia
ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?
Ja silloin minä lausun heille julki:
'Minä en ole koskaan teitä tuntenut;
menkää pois minun tyköäni,
te laittomuuden tekijät.”

Eniten painoarvoa annan uskovien lääkäreiden tutkimuksille, joiden mukaan pysyvää paranemista tapahtuu hyvin harvoin. Jotkut tuntevat parantajan käsien alla jännittävässä tilanteessa “hyvää oloa” jo pelkästään endorfiini- ja dopamiini -hormonien vilkastuessa. Ihmeparantajan kysyessä he saattavat vastata, että “tuntuu hyvältä”. Yleisö voi saada väärän vaikutelman, vaikka mistään paranemisesta ei olekaan kysymys.

Kattavimpia tutkimuksia nykyaikaisista ”parantajista” lienee James Randin “The Faith Healers” (uskolla parantajat). Randi on ammattitaikuri, ja juuri taustansa ansiosta hän tiedostaa, kuinka yleisö saadaan uskomaan sellaista, mitä todellisuudessa ei tapahdukaan. Kirjassa kuvataan, kuinka monet johtavat evankelistat ovat rikastuneet petoksen avulla. Jotkut Randin todisteista tulivat kyseisten pettäjien entisiltä uskovilta kumppaneilta, jotka inhosivat sitä, mitä he olivat havainneet. Sairaus tekee ihmisestä herkän sekä heikon ja siinä tilassa häneen uppoaa helposti pettäväkin “oljen korsi”.

Jotkut ihmiset, jotka vierailevat "parantajien" luona, voivat tuntea olonsa paremmaksi, koska kokemus saa heidät rentoutumaan. Kaikkia tämäntyyppisiä muutoksia tulee punnita sitä tosiasiaa vastaan, että ihmiset, joiden olo ei ole helpottunut, voivat päätellä olevansa "arvottomia" ja masentua sen seurauksena: “Onko minulla oikeaa uskoa ja rakastaako Jeesus minua, kun en parane”. Toinen negatiivinen tekijä on raha, joka on käytetty hedelmättömään kokemukseen parantajan kanssa. Monet jenkkiläiset uskolla parantajat ovat monimiljonäärejä eläen huimaa luksuselämää.

Uskova tietää, että perimiltään kaikki tulee Jumalalta. On siis aivan oikein, että esim. syöpäsairaudesta parantunut kiittää paranemisestaan Jeesusta. Kiitämmehän me jokapäiväisestä ruuastakin, vaikka se Suomen hyvinvointivaltiossa tulee useimmille kuin “manulle illallinen”. Mainitsen tässä syöpäsairauden, koska joillakin on mielikuva, että syöpädiagnoosi on kuin kuolemantuomio. Kaksi kolmasosaa syöpäsairaista paranee nykyään kuitenkin aivan lääketieteellisten hoitojen ansiosta ilman Jumalan tekemää näkyvää ihmettä. Sairaalahoidoilla paraneminen on Jumalan armoa meitä kohtaan ja paranemisesta kiitos kuuluu viime kädessä aina Jumalalle.

Terveeksi tekemisen armolahjan ei tarvitse valita toimipaikakseen kovaäänistä ja näkyvää massakokousta. Tämä armolahja toimii siellä, missä Jumala vain haluaa – annan tässä oman todistukseni. Olin kerran Itä-Suomessa kotiseuroissa pienessä mökissä, jossa oli joukko kyläläisiä. Monien kehotusten jälkeen mökissä asunut vanhus rohkeni jakamaan todistuksen sanan. Hänen sairastamansa syöpä oli edennyt jo pitkälle, eikä hoitoja enää jatkettu. Rukouksessa hän oli saanut sanan: “Minä lähetän sinun luoksesi rukoilijoita, jotka voitelevat sinut öljyllä ja Minä parannan sinut”. Muutama naapurin muija oli muutaman päivän jälkeen tullut kylään ja emäntä koki heti, että tässä ovat ne Jumalan lähettämät palvelijat. Vakuuttelujen jälkeen vierailijat viimein suostuivat: emäntä voideltiin öljyllä ja hänen parantumisensa puolesta rukoiltiin. Jeesus kosketti tuota uskovaa vanhusta ja paransi hänet. Sellainen on meidän Vapahtajamme, joka on myös meidän parantajamme: hän tekee ihmeensä milloin Hän haluaa ja kenelle Hän haluaa.

Minun käteni on kaikki nämä tehnyt,
ja niin ovat kaikki nämä syntyneet,
sanoo Herra.
Mutta minä katson sen puoleen,
joka on nöyrä,
jolla on särjetty henki ja arka tunto
minun sanani edessä

[kalamos]

Millaisia ajatuksia nousee nimenomaan terveeksitekemisen armolahjasta suhteutettuna Jumalan seurakuntaan ajassamme.

Tilannekuvaus,
joka on tullut vastaukseksi,
on murheellinen.

Odotan lopunajan herätystä,
jossa Kristuksen Ruumis
eli seurakunta toimii
niinkuin Jeesus toimi lihansa päivinä.

ja kaikki sairaat hän paransi

Mutta silloin
Kristuksen maan päällä olevassa Ruumiissa
täytyy olla jäseniä,
jotka ovat valmiita siihen,
mihin Jeesuskin oli.

Olen maininnut muun muassa
säälivän rakkauden sekä
paaston ja rukouksen.

Kristuksen ruumiinjäsenen
täytyy olla aina oikeassa paikassa
oikaan aikaan.
Jeesuskaan ei toiminut lihansa päivinä
koskaan ominpäin.

Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä

Ja kun Hän toimi niinkuin
kullekin päivälle ja hetkelle
Isältä tehtävän sai,
niin sillä oli aina hintansa.
Se maksoi,
kun Hän sanoi halvatulle

Nouse,
ota vuoteesi
ja käy

Ja hinta oli tämä:

Sentähden juutalaiset
vielä enemmän
tavoittelivat häntä tappaaksensa

[Kirjoittaja]

kyllä alkuseurakunnan aikanakin sairastettiin eikä kaikkia parannettu:

Erastus jäi Korinttoon,
mutta Trofimuksen minä jätin Miletoon sairastamaan.

Lääkkeitäkin käytettiin ja vaivoja oli:

Älä enää juo vain vettä,
vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden
ja usein uudistuvien vaivojesi vuoksi.

[kalamos]

Näin on.
Ja näistäkin kahdesta
mainitsemastasi asiasta
on jo paljonkin keskusteluja
tällä foorumilla.

Ja paljon muita asioita
liittyy sairaiden parantamiseen,
ja niistäkin on keskusteluja.

Esimerkiksi on kovin väärin ymmärretty
Sanan kohta se,
kun sanotaan,
anokaa, mitä ikinä tahdotte,
ja te saatte sen.
Ja väärin ymmärrys johtuu siitä,
että ei lueta edellistä lausetta.
Ja tästäkin olen herättänyt keskustelua.

Mutta nyt keskustelun aiheena
on terveeksitekemisen armolahja
ja sen suhde tämän päivän seurakuntaan.

Ja se ei nyt ole
minun ymmärtääkseni
Sananmukaisessa toiminnassa.

Toki kuulemme todistuksia
ihan viikottain siitä,
kuinka sairaat ovat parantuneet.
Vähän aikaa sitten kuulin radiosta
ihan ohimennen todistuksen,
joka sisälsi kuolleen heräämisen.
Eikä siitä tehty mitään numeroa.

Mutta uskon ja ymmärrän Sanan niin,
että tämä Jumalanpalvelusmuoto
tulee palaamaan
sellaiseksi kuin se oli alkuseurakunnassa.

[עֵד]

Joskus ajattelen, että meihin on ihmisinä laitettu ymmärrys kokea, jos jokin kehossamme ei toimi oikein. Osaamme arvioida kipua ja sen luonnetta; ymmärrämme levätä, kun väsyttää tai ravita itseämme nälkäisinä. Puhutaan itsensä kuuntelemisesta. Tämä on järkeenkäypää ja hyvinvoinnin edellytys.

Jos kadotamme yhteyden omaan terveyteemme, altistumme kiireelle, stressille tms. ylikierroksille ja sairastutamme itsemme tai ainakin voimme pahoin. Samalla terveydestä ja sen vaalimisesta voi kehittyä itsetarkoitus, jolloin keskitytään vain fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin.

Hengellisyys on yleensä pysähtymistä. Sinut pysäytetään; riisutaan omasta viisaudesta, voimasta ja yrittämisestä. Fyysisillä silmillä et näe sitä, mikä on Jumalan. Puhdistamattomalla sydämellä et voi käsittää, mikä on Jumalan tahto elämässäsi. Uskon, että paranemista tapahtuu siellä, missä tavoitellaan Jumalan tuntemista enemmän kuin ajallisia, hyviäkin asioita.

On suuri asia, kun saa ajatella hengellisiä asioita. Moni tavoittelee sitä, mutta on vangittu murehtimaan huomista, toimeentuloa, ihmissuhteita ja - sairastamista.

[Natanael]

On suuri kunnia, kun saa ajatella hengellisiä asioita. Moni tavoittelee sitä, mutta on vangittu murehtimaan huomista, toimeentuloa, ihmissuhteita ja – sairastamista.

Edin erinomaisen viisas huomio vie meidät sen tärkeimmän eteen: onko Jeesus Kristus keskeisellä paikalla sydämessämme, tapahtui mitä tahansa. Riittääkö meille Jeesus? Kaikille on tullut varmaan selväksi, että tässä ajassa myös uskovat kohtaavat vastoinkäymisiä, sairautta ja ahdistuksia. Jumalan Sana tuon kaiken meille monin tavoin ilmoittaa. Murehdimme helposti kaikenlaisista asioista ja usein juuri sairastamista, emmekä jaksa ottaa sitä Taivaan Isän kädestä. Kaikkien tuskaisten asioiden terävin kärki katkeaa, jos uskossa tiedostamme yhden tosiasian: KAIKKI TULEE JUMALALTA. Emme laske sattumien varaan vaan Herramme varaan.

Me saamme itkeä ja surra. Vaarana on, että jos keskitymme maalliseen hyvinvointiimme liikaa, niin tärkein asia, Jeesuksen Kristuksen sovitustyö Golgatan keskimmäisellä ristillä jää taka-alalle – tähänhän Ed mielestäni viittasi. Ellemme juurru Kristukseen ja Häntä kirkastavaan Jumalan Sanaan, olemme pettävällä maaperällä. Usein juuri uskoon tulleella on väärät luulot niin, että hän odottaa kaikinpuolista onnea ja hyvinvointia jo maallisen elämänsä ajaksi. Hän voi vaikeuksien ristiaallokossa langeta pois uskosta. Vakava sairaus on korkea aallokko.

Ja mitkä kallioperälle kylvettiin,
ovat niinikään ne,
jotka, kun kuulevat sanan,
heti ottavat sen ilolla vastaan,
mutta heillä ei ole juurta itsessään,
vaan he kestävät ainoastaan jonkun aikaa;
kun sitten tulee ahdistus tai vaino
sanan tähden,
niin he kohta lankeavat pois.

Parantuminen ei ole sama asia kuin pelastuminen. Luukkaan evankeliumissa on tapahtuma, jossa Jeesus parantaa kymmenen pitaalista. Kaikki Jeesus parantaa, mutta vain yhdelle hän julistaa pelastuksen Sanan.

Ja heidät nähdessään hän sanoi heille:
"Menkää ja näyttäkää itsenne papeille."
Ja tapahtui heidän mennessään,
että he puhdistuivat.

Mutta yksi heistä,
kun näki olevansa parannettu,
palasi takaisin
ja ylisti Jumalaa suurella äänellä
ja lankesi kasvoilleen hänen jalkojensa juureen
ja kiitti häntä;
ja se mies oli samarialainen.

Niin Jeesus vastasi ja sanoi:
"Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet?
Missä ne yhdeksän ovat?
Eikö ollut muita, jotka olisivat palanneet
Jumalaa ylistämään,
kuin tämä muukalainen?"

Ja hän sanoi hänelle:
"Nouse ja mene;
sinun uskosi on sinut pelastanut."

Meidän ongelmamme ydin ei ole sairaus, vaan meidän ajatustemme kietoutuminen ongelmaamme niin, että meistä tulee ongelmamme vanki. Ed oivalsi hienosti, että jatkuvalla murehtimisella menetämme terveen kykymme ajatella hengellisiä asioita. Menetämme kiitollisen mielen ja hengellinen elämämme latistuu.

Älkää mistään murehtiko,
vaan kaikessa saattakaa pyyntönne
rukouksella ja anomisella
kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi.

Jeesuksella on kaikki valta parantaa kaikissa tilanteissa, myös silloin, kun kenelläkään rukoilijoista ei ole terveeksi tekemisen armolahjaa. Jumalan tahto on, että me rukoilemme toistemme terveyden puolesta.

Tunnustakaa siis toisillenne syntinne
ja rukoilkaa toistenne puolesta,
että te parantuisitte;
vanhurskaan rukous voi paljon,
kun se on harras.

Uskoessasi Jeesukseen ja Hänen syntien sovitustyöhönsä ristillä, olet pelastunut – olet sitten köyhä, sairas, masentunut, yksinäinen, ahdistunut tai vastoinkäymisten taakoittama. Jeesus rakastaa sinua ja vie sinut perille Taivaaseen; kyllä Hän sen tekee, sillä Hän lupaa sen ja Jeesuksen Sanaan voimme luottaa. Hän on sinun Jumalasi, sinun armahtajasi. Harva paranee terveeksi tekemisen armolahjan kautta, mutta jokainen parantumisihmeen jakaminen on iloinen todistus kaikille uskoville: paraneminen on Jeesuksessa varmaa, pian usko vaihtuu näkemiseksi ja olemme kaikki terveitä - Jeesus lupaa sen meille.

[rupattelija]

Sopiiko jos kerron pohtimistani asioista jotka ovat aiemmin jääneet pyörimään mielessäni? Olen lukenut tämän keskusteluketjun läpi. Tässä puhutaan menestysteologian opin mukaisista ihmeparantajista. Joo, niitä on nähty. Valitettavasti se "hapatus" näkyy vielä tänäkin päivänä!


No haluaisin vielä nostaa esille eräs asia josta ei ole puhuttu täällä ketjussa. Synnynnäiset vammat eivät ole sama asia kuin sairaudet. Synnynnäiset vammat ovat erilaista ja ne kaikki ovat syntymästä saakka vammoja.

Jumala etsii sellaisia (totisia ja senkaltaisia) rukoilijoita jotka rukoilevat Pyhässä Hengessä ja totuudessa. Jumala on Henki, ja Hän tahtoo että rukoillessamme annamme Pyhän Hengen ohjata meitä totuuteen (Joh. 4:23-24).

Niin kun jos joku sellainen vammainen uskova haluaa tulla täysin terveeksi ja esittää rukouspyyntöä rukoilijoille ja rukoilijat kokevat sen rukouspyynnön vastakohtaiseksi heidän uskon mukaan. Siitä on nähty eri paikoissa seurakuntien keskellä. Se tarkoittaa että sellaiset rukoilijat toimivat oman uskon määrän mukaan ja se vähäinen uskon määrä rajoittaa Herran toiminnan. Se tarkoittaa myös että sellaiset rukoilijat eivät ole Herran tahdonmukaista koska he toimivat oman uskon määrän mukaan.

Mitä Raamattu sanoo siihen? Kun matkan varrella Jeesus tapasi miehen joka oli ollut syntymästä saakka sokea. Opetuslapset kysyivät Jeesukselta; 'Rabbi, miksi tämä mies syntyi sokeana? Siksikö että hän teki syntiä? Vai onko hän sokea vanhempiensa syntien tähden?'

'Ei kummastakaan syystä', Jeesus vastasi. 'Hän on sokea siksi, että Jumalan voima pääsisi näkyviin. Meidän on tehtävä Jumalan työtä niin kauan kuin vielä päivä on, sillä yön tuloon ei ole enää pitkää aikaa, ja silloin on kaikki työt lopetettava. Niin kauan kuin vielä viivyn täällä maailmassa olen maailman valkeus'. Sen sanottuaan Jeesus kostutti syljellään multaa ja leviti sitä sokean silmille. Sitten hän sanoi sokealle: 'mene pesemään itsesi Siiloan lammessa'. (Siiloa -sana merkitsee; 'lähetetty'). Mies meni, peseytyi ja tuli takaisin näkevänä (Joh. 9:1-7).

Jeesus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti (Hepr. 13:8). Meillä tulisi tehdä Jumalan työtä niin kauan kuin vielä päivä on Jeesuksen tulemukseen asti. Mutta oikea voima joka toimii Jumalan Sanojen mukaan ihan tiivisti ja joka kerta niin voima voi, kun se tapahtuu Herran tahdon mukaan, toimia niin voiman kautta vammainen parantuu.

Mutta valitettavasti sellaiset rukoilijat jotka eivät anna Pyhän Hengen ohjata ja toimia tahtonsa mukaan, rajoittavat Herran toiminnan niin siksi parantuminen jää toteutumatta.

Luulen että terveeksi tekemisen armolahja ei toimi rajoitteisen uskon määrän mukaan. Esimerkiksi kun Jeesuksen luokseen tuotiin eräs kuuro mies ja kaikki pyysivät Jeesusta laskemaan kätensä hänen päälleen ja parantamaan hänet. Jeesus vei miehen pois ihmisjoukosta ja pani sormensa hänen korviin ja katsoi ylöspäin, huokasi ja sanoi: 'Aukene!' Ja heti mies sai kuulon ja puhui selkeästi.

Siinä Jeesus ei katsonut uskoa vaan toimi pyynnön mukaan. Hän on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti niin senkaltaisia (totisia) rukoilijoita Jumala tahtoo että sitten rukoillessaan Jumala pääsee toiminaan Hänen tahtonsa mukaan kun rukoilijat joilla voi olla vähäinen uskonmäärä, antavat Hänen ohjata ja toimia Hänen tahtonsa mukaan eivätkä toimi oman uskon määrän mukaan.

Palataan vielä siihen asiaan. Kun jos vammainen uskova tahtoo tulla terveeksi niin hänelle sellaiset uskovat sanovat että voi rukoilla voimaa jonka kanssa pärjätään ja selvitetään vamman kanssa ja vasta taivaassa saa täydellisen terveyden. Sellaiset uskovat johtavat vammaisen uskovan luopumaan siitä toivomuksesta.
Siitä on nähty.

[עֵד]

Hyvä pointti.

Olisiko niin, että mittaamme sairauden oireita ja kipua ja niiden vähenemisen perusteella arvioimme parantumista, vaikkei perimmäinen syy/diagnoosi olisi poistunut? Ja vamman kohdalla nostamme kädet pystyyn ikäänkuin kyse olisi mahdottomasta!

Kaikenlainen parantuminen (ohi lääketieteen) on ihmiselle mahdotonta. Mitä tulee uskon ja rukouksen voimaan, siinä ei ole erotusta.