Terveeksitekemisen armolahja

[Natanael]

Haluan vielä jakaa muutaman tärkeänä pitämäni asian terveeksi tekemisen armolahjasta. Vaikka onkin niin, että Jeesuksen suuret parantamisihmeet osoittivat Hänen olevan Jumala ja Paavalin käsien kautta parantumiset vahvistivat hänellä olleen suoraa ilmoitusprofetiaa Jumalalta, niin yksistään terveeksi tekemisen armolahjan olemassaoleminen osoittaa Jumalan tahtovan parantaa meitä myös tänään. Me emme kuitenkaan ole mitään “pikkujumalia” eivätkä meidän kirjoituksemme tälle palstalle ole mitään uutta ilmoitusprofetiaa. Joudumme myöntämään, että ihmeellisiä parantumisia tapahtuu meidän aikanamme paljon vähemmän kuin mitä me haluamme.

Kun Jumala antaa terveeksi tekemisen lahjan, sen tarkoituksena on aina kirkastaa Jeesusta Kristusta ja ohjata meitä uskomaan hänen evankeliumiinsa. Parantumiset eivät ole vain yksittäisiä siunauksia, vaan ne annetaan seurakunnan "yhteiseksi hyväksi". Parantumiset eivät ole mikään normi ja sen antama “yhteinen hyvä” on monitahoinen. Emme voi tietää, millä tavalla yksittäinen paraneminen vaikuttaa kaikkiin niihin, jotka siitä havainnoivat tai kuulevat – ainakin itse parantunut saa suurta iloa sekä rohkaisua ja hänen hengellinen elämänsä ja todistajana toimiminen voi vahvistua.

Meidän tulee rohkeasti rukoilla, että Pyhä Henki antaisi seurakunnalle armolahjoja ja että meillä olisi myös halua käyttää niitä. Emme saa menettää rohkeuttamme, vaikka ihmeparantumisia tapahtuukin vähän. Muuten Paavali ei antaisi 1.korinttolaiskirjeessä kehotusta “pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja” Apostolitkaan eivät olleet “omavaraisia”, vaan he toimivat rukouksen varassa; eikä vähiten siksi, että he elivät ankarien vainojen aikana.

Ja nyt, Herra,
katso heidän uhkauksiansa
ja anna palvelijaisi kaikella rohkeudella
puhua sinun sanaasi;
ja ojenna kätesi,
niin että sairaat parantuvat
ja tunnustekoja ja ihmeitä tapahtuu
sinun pyhän Poikasi Jeesuksen nimen kautta.

Vaikka terveeksi tekemisen armolahja olisi suosituslistamme kärjessä, niin mikään armolahja ei ole meidän otettavissa, ei meidän vuolaiden rukoustemme tai paastoamisemme avulla. Jumala vaikuttaa Hengellään oman tahtonsa mukaan.

kun Jumala yhdessä heidän kanssaan
todisti tunnusmerkeillä
ja ihmeillä
ja moninaisilla väkevillä teoilla
ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan.

Uusi testamentti tekee selväksi, että parantaminen on merkki maailmalle siitä, että Jumalan valtakunta tunkeutuu pimeyden alueelle Saatanan vallan alla. Se on todistus siitä, että kuoleman valtakunta ja tämä turhuuden aikakausi on tulossa lopulliseen lunastukseen. Tästä syystä Jeesus antoi 12 opetuslapselleen ja myöhemmin 72 seuraajalleen voiman ja vallan kaikkia riivaajia ja sairauksia vastaan. Tästä samasta syystä alkuseurakunnassa rukoiltiin myös ihmisten parantumista.

Ja tästä syystä Apostolien tekojen uskovat rukoilivat:

"Anna palvelijoillesi jatkaa sanasi puhumista kaikella rohkeudella, kun sinä ojennat kätesi parantaaksesi, ja merkkejä ja ihmeitä tapahtuu pyhän palvelijasi Jeesuksen nimi"

Terveeksi tekeminen on näkyvä osoitus siitä, että Jumalan valtakunta on ottamassa jalansijaa Saatanan valtakunnasta. Ja se on Jumalan tulevan lopullisen voiton saarnaaja. Kun rukoilemme parantumista, se on yksi tapa rukoilla: "Tulkoon sinun valtakuntasi" (Matt. 6:10).

Paranemisen rukoilemisen ei pitäisi olla dramaattista. Jeesus yritti usein pitää parannusdraaman mahdollisimman vähäisenä. Hän halusi ihmisten näkevän pelastuksen metsän eikä parantumisen puita – emme saa sokautua niin, että emme “näe metsää puilta”. Kun Jumala vastaa parantumisrukouksiin, jaa todistusta iloisesti pyhien ja ei-uskovien kanssa aina silloin, kun Jumala antaa sinulle tilaisuuksia. Koska parantamisessa Jumala tavoittelee pyhien yhteistä hyvää ja julistaa maailmalle valtakuntaansa.

[Natanael]

Tämä aihe ei vielä päästänyt minua rauhaan. Aiheen otsikon mukaisesti olen kirjoittanut itse terveeksi tekemisen armolahjoista, mutta entä ne uskovat, joiden olen kokenut omaavan tuon kyseisen armolahjan? Millaisia he ovat, kun katsoo heidän toimintaansa, kuulee heidän puheitaan, aistii heidän vaikutustaan ja keskustelee heidän kanssaan? Tätäkin kysymystä olen jo sivunnut muistellessani joitakin tunnettuja armolahjan käyttäjiä, Tämä viestini on omakohtainen, joten samalla se on myös subjektiivinen (oma mielipiteeni).

Heillä itsellään on ollut tai on terveyteen liittyviä ongelmia, mutta myös kokemusta, kuinka Jeesus on parantanut heitä. Oma kokemus on opettanut heille, kuinka sairaus vaikuttaa elämään ja kuinka kipeästi moni sairas kaipaa apua ja tukea. Sairaat kokevat, että toinen tulee heidän rinnalleen – ei korostamaan omaa menestystään tai terveyttään vaan tuomaan lohtua. Maanpäällisen elämänsä aikana Jeesus oli laajalti väheksytty - ei ainoastaan roikkuessaan syntiemme sovittajana ristin puulla. Moni sairas kokee joutuvansa syrjään ja jäävänsä yksin.

Hän oli ylenkatsottu,
ihmisten hylkäämä,
kipujen mies ja sairauden tuttava,
jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät,
halveksittu,
jota emme minäkään pitäneet.

Heillä on tavallista voimakkaampi kaipaus nähdä Jeesuksen parantavan sairaita. He kantavat tuollaista halua, toivetta mukanaan ja se on elänyt heidän sydämessään hyvin kauan. He muistavat sairaita omissa rukouskammioissaan säännöllisesti. He myös käyvät katsomassa sairaita yksityisesti eivätkä kohtaa heitä vain silloin, kun kysymyksessä on järjestetty seurakunnan tilaisuus. Sairaus pysäyttää heidät jopa niin, että muut kiireet saavat jäädä. Niin tapahtui Jeesuksellekin.

Kun hän siis kuuli hänen sairastavan,
viipyi hän siinä paikassa, missä hän oli,
vielä kaksi päivää.

Heidän luonnollinen ja välitön vastaus sairaista kuullessaan on rukous. Heidän sydämelleen “laskeutuu” joitakin tiettyjä sairaita ihmisiä, joita he muistavat säännöllisesti.. Kun seurakunnan kokouksessa tuodaan esille joitakin sairaita, niin heidän puolestaan rukoillaan tilaisuudessa, mutta useimmat helposti unohtavat heidät sitten. Toisin on terveeksi tekemisten armolahjoilla varustetun kohdalla. Hän ei vain kulje ohi, vaan hän pysähtyy.

Heillä on pitkän aikavälin tunne, tietoisuus tai usko siihen, että heidän tehtävänsä Jumalan valtakunnassa on toimia sairaiden auttamiseksi. Huomattavan usein he ovat saaneet siitä profetian tai tiedon sanan – tai sitten jokin Raamatun kohta ja “kolahtanut” voimakkaasti ja kutsunut sitä kautta heidät auttamaan sairaita. He toki uskovat ja odottavat Jeesuksen parantavan sairaita, mutta – tapahtuu parantamisihmettä tai ei, he ovat sairaiden rinnalla auttamassa ja lohduttamassa monin tavoin. Voidaan sanoa, että he rakastavat sairaita aivan erityisellä tavalla.

He rukoilevat paljon, joten rukoustaistelut ovat heille tuttua taistelukenttää. He ovat siihen valmiita, vaikka aika ajoin se on myös raskasta. Terveeksi tekemisten armolahjoja saanut uskova turvaa Jeesukseen kaikessa ja tarvitsee jatkuvasti tukea ja voimaa Jeesukselta. Hän on nähnyt Jeesuksen parantavan sairaita, mutta armolahjasta huolimatta suurin osa sairaista ei välittömästi parane. Ettei hän lannistuisi ja menettäisi rohkeuttaan, hän viipyy paljon sisäisessä rukouskammiossaan.

Hän rakastaa Raamatun todistusta Jeesuksen sairaiden parantamisesta ja syntien anteeksiantamisesta. Hän tutkii mielellään Sanaa juuri tältä aihealueelta. Toistuvasti hän tarvitsee itselleen Sanan vakuutusta Jeesuksen armosta ja ylenmääräisesti rakkaudesta. Taistelu on ankara, mutta Jeesus on voittaja ja koko ajan meidän puolellamme - elämme syntien ja sairauksien maailmassa.

Sillä meillä ei ole taistelu
verta ja lihaa vastaan,
vaan hallituksia vastaan,
valtoja vastaan,
tässä pimeydessä hallitsevia
maailmanvaltiaita vastaan,
pahuuden henkiolentoja vastaan
taivaan avaruuksissa.

Kun olen kohdannut heitä, koen heissä suurta nöyryyttä ja lempeyttä.

[rupattelija]

Kerkeän kirjoittaa vain lyhyesti ennen nukkumaanmenoa. Kirjoitan vain yleensä kohdistamatta ketään. Apt.teon 4 luvun mukaan opetuslapset pyysivät ensinnäksi rohkeutta puhua Jumalan Sanaa ja sitten he pyysivät sen vahvistukseksi ihmeitä ja tunnustekoja (Apt. 4:29-31). Niin pitää rukoilla myös Sanan vahvistukseksi ihmeitä ja tunnustekoja, ei pelkästään rohkeutta vaan molempaa, kunhan ensimmäiseksi on Jumalan Sana, jonka kautta tarvitaan pyytää että ihmeet ja tunnusteot on Sanan vahvistukseksi (seuraukseksi Mark. 16:20).

Kerron lyhyesti siitä että rukoilija sanoi uskovalle vammaiselle; 'sinä olet täysin terve vasta taivaassa mutta rukoilen sinulle voimaa jonka kanssa pärjäät ja selviät vammasi kanssa'. Niin, siihen petyttiin valtavasti ja luovuttiin halusta tulla terveeksi ja pettymys jätti jälkiä sisimpään ja jäi sisimmässä syvässä ja siinä menetettiin toivon tulla terveeksi mutta mitä Raamattu siihen sanoo? Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

Sellainen rukoilija ei toimi Herran tahdon mukaan vaan toimii oman uskon määrän mukaan, se vähäinen uskon määrä rajoittaa Herran toimintaa niin Herra jää kirkastumatta ja kirkastamatta. Kerron vielä toisesta tositarinasta ja eräästä uskonveljestä. Tunnen häntä. Hän on vammainen mutta täysin terve. Hän kertoi minulle että hänelle tuli sana Herralta että hänen pitää parantaa isänsä lonkkavaivoista. Mutta mies epäröi. Hän meni isän luokse ja kohtasi isää mutta epäröi taas ja meni vessaan. Vessassa hän sanoi Jumalalle, että Sinähän lupaat, että isä parantuu.

Mies oli jännittynyt ja kysyi isältä saako rukoilla lonkkavaivojen puolesta. Isä kuuli sen ja meni istumaan ja nosti molemmat jalat ylös pystyyn. Mies hämmästyi ja polvistui ja rukoili isän puolesta. Sitten isä parantui täysin lonkkavaivoista. Se juttu puhutti minua. Mietin, johtuiko isän uskosta joka teki hänet terveeksi vai Jumalan Sana vahvisti sen niinkuin ihme ja tunnusteko tapahtuu Sanan vahvistukseksi (seuraukseksi Mark. 16:20, Ps. 107:20). Mutta mies on edelleen vammainen. Se juttu puhuttaa.

Mutta tiedän vielä toisen tosi tapauksen. Se koski vammaa ja Jumala vastasi rukoukseen ja tahtoi parantaa pois vammasta suoraan ja konkreettisesti ilman jonkun uskovan välitystä ja ilman parantamisen armolahjaa eli terveeksitekemisen armolahjaa.

Rukoillaan terveeksitekemisen armolahjaa Herran tahdon mukaan ja pyydetään alkuseurakunnan apostolien tavoin samoin (Apt. 4:29-31). Hyvää yötä Jeesus myötä!

[kalamos]

Sellainen rukoilija ei toimi Herran tahdon mukaan vaan toimii oman uskon määrän mukaan, se vähäinen uskon määrä rajoittaa Herran toimintaa niin Herra jää kirkastumatta ja kirkastamatta. Kerron vielä toisesta tositarinasta ja eräästä uskonveljestä. Tunnen häntä. Hän on vammainen mutta täysin terve. Hän kertoi minulle että hänelle tuli sana Herralta että hänen pitää parantaa isänsä lonkkavaivoista. Mutta mies epäröi. Hän meni isän luokse ja kohtasi isää mutta epäröi taas ja meni vessaan. Vessassa hän sanoi Jumalalle, että Sinähän lupaat, että isä parantuu.

Mies oli jännittynyt ja kysyi isältä saako rukoilla lonkkavaivojen puolesta. Isä kuuli sen ja meni istumaan ja nosti molemmat jalat ylös pystyyn. Mies hämmästyi ja polvistui ja rukoili isän puolesta. Sitten isä parantui täysin lonkkavaivoista. Se juttu puhutti minua. Mietin, johtuiko isän uskosta joka teki hänet terveeksi vai Jumalan Sana vahvisti sen niinkuin ihme ja tunnusteko tapahtuu Sanan vahvistukseksi (seuraukseksi Mark. 16:20, Ps. 107:20). Mutta mies on edelleen vammainen. Se juttu puhuttaa.

Todella koskettava tapaus.
Tuo uskonveli osoitti uskoa,
kun rohkaistui toimimaan
niinkuin koki kehotusta.

Ymmärrän niin,
että tuo uskonveli
oli saanut erityisen ilmoituksen
eli Sanan siitä,
että isä tulee terveeksi lonkkavaivoista.

Jos tuo uskonveli ei olisi toiminut
siten kuin koki
Jumalan lupaavan isän kohdalla,
ei isä olisi parantunut.

Ensin tuo uskoveli uskoi
Jumalalta saamansa lupauksen,
ja sitten isässäkin syntyi usko,
ja hän nosti molemmat jalkansa ylös.