Raamattu on Jumalan omasivu

Miten oppia rakastamaan vielä enemmän kaikkia niitäkin, jotka eivät sinua rakasta?


Rakkauden apostolinne Emilio (Emil)

Allekirjoituksestasi päätellen
Sinun ei olisi tarvinnut kysyä.
Olisit Johanneksen lailla
voinut julistaa asiasta meille.

Johannes oli ensin kiivas.
Tavoittelivat korkeinta sijaa
nuo ukkosenjylinän pojat.
Mutta hinta oli kova.
Ja maksoivathan he sen.

Matteus (20:22-23) kirjoitti:
Mutta Jeesus vastasi ja sanoi:
"Te ette tiedä, mitä anotte.
Voitteko juoda sen maljan,
jonka minä olen juova?"

He sanoivat hänelle:
"Voimme".

Hän sanoi heille:
"Minun maljani te tosin juotte,
mutta
minun oikealla ja vasemmalla puolellani istuminen
ei ole minun annettavissani,
vaan se annetaan niille,
joille minun Isäni on sen valmistanut".

Monikin on pyytänyt
Rakkautta itselleen.
Ja saanut sen.
Ja se on tiennyt kärsimyksen tietä.
Niin Johanneksellekin.

Kysyt,
miten oppia.
Jeesus sanoi:

Ottakaa minun ikeeni päällenne
ja oppikaa minusta,

sillä minä olen hiljainen
ja nöyrä sydämeltä;

niin te löydätte levon sielullenne.
Sillä minun ikeeni on sovelias,
ja minun kuormani on keveä.

Rakastaminen on kuitenkin
kaikesta kärsimyksestä huolimatta
aina sielullemme kevyempi asia
kuin vihaaminen.

Jeesuksen ies on sopiva.
Paholaisen ies ja vihan kuorma
on aina sielua repivä.

Eli me otamme mallia
tai kirjaimellisesti kääntäen
jäljittelemme Jeesusta.
Siten opimme.

Rakkaus ei kuitenkaan,
ole varsinaisesti oppimisen tulos.
Jumalan Rakkaus vuodatetaan meihin.

Paavali (Room 5:5) kirjoitti:
Jumalan rakkaus on vuodatettu
meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta,
joka on meille annettu.

Eli meidän astiamme tulee jatkuvasti
täyttyä Pyhällä Hengellä.

Mutta jo ennen
Pyhän Hengen vuodatusta
Johannes oppi asian sen kautta,
että Jeesus Rakasti häntä.

Evankeliumissaan Johannes
sanoo itseään tarkoittaen
yhä uudestaan:

Johannes (21:7) kirjoitti:
se opetuslapsi,
jota Jeesus rakasti

Kun olemme Johanneksen lailla
tulleet räiskivästä ukkosesta
hiljaisiksi ja nöyriksi
olemme oppineet Rakastamaan.
Ja silloin me voimme Rakastaa.

Ja kun Rakastamme,
niin silloin me täytymme
Rakkaudella yhä uudestaan.
Siis Rakkaus on virta,
joka kulkee meidän lävitsemme
Jumalan luota lähimmäisiimme,
erityisesti niihin,
jotka eivät meitä rakasta.

Kyllä me jo rakastetaankin, koska me laadimme rukouslistoja, Raamatunlukupäivyreitä, hakeudumme erilleen sopimattomista porukoista jne . . .
Kun käymme kipsijalkanaapurille kaupassa ja apteekissa ja hoidamme hänen kissaansa, se on ihan luonnollista, emme koe tekevämme mitään pyhää.

Emme tunne mitään erityistä, mutta silti se on rakkautta.

Jumalan meihin vuodattama rakkaus on erilaista kuin suurissa draamaelokuvissa. Se on huomaamatonta hiljaista muutosta, jota emme itse tiedosta. Sen huomaavat muut tai sitten eivät puhu siitä.

Kyllä me rakastamme, sittenkin.