No lukujako on jäljestäpäin lisätty,
mutta Ilmestyskirjassa se
on ollut erittäin helppo tehdä.
Mutta meillä on siis Raamatussa
todellakin kehotus
oikein jakaa/osittaa Jumalan Sana.
Paavali (1 Tim 2:15) kirjoitti:
Pyri osoittautumaan
Jumalan edessä
koetuksen kestäväksi työntekijäksi,
jonka ei tarvitse hävetä työtään
ja joka jakaa totuuden sanaa oikein.
Tuo tarkoittaa siis
Sanan jakamista/osittelemista/leikkaamista.
Ilmestyskirja jakaantuu
kolmeen pääosioon:
Jeesus käskee Johanneksen
kirjoittaa kirjaan:
Mitä olet nähnyt
Jeesus Kristus Seurakunnan keskellä (Ilm 1)
Mikä nyt on
Seurakunta maailman keskellä (Ilm 2-3)
Mitä tämän jälkeen on tapahtuva
Israel pakanakansojen keskellä (Ilm 4- )
Ilmestyskirjan kolmas osio
sisältää 3 seitsenvaiheista jaksoa.
Kun sinetti avataan,
pasuunaan puhalletaan
tai vihan malja vuodatetaan
alkaa aina uusi vaihe.
Nämä kolme jaksoa etenevät peräkkäin.
Ne eivät limity sisäkkäin.
Esimerkiksi vasta
kun kirjakäärön seitsemäskin sinetti
on avattu,
ja senkin jälkeen on kulunut
jonkin verran aikaa,
alkavat enkelit
vasta valmistautua
puhaltamaan pasuunoihin.
Johannes (Ilm 8:1-2) kirjoitti:
Ja kun Karitsa
avasi seitsemännen sinetin,
tuli taivaassa äänettömyys,
jota kesti noin puoli hetkeä.
Ja minä näin ne seitsemän enkeliä,
jotka seisoivat Jumalan edessä,
ja heille annettiin seitsemän pasunaa.
Ja oli sitten kysymyksessä
sinetit, pasuunat tai maljat,
niin aina toistuu seitsemän sarja.
Siis
yhä uudestaan toistuu
yksiselitteinen tapahtumajärjestyus:
Ensimmäinen
Toinen
Kolmas
Neljäs
Viides
Kuudes
Seitsemäs
Tämä toteutuu jo
ennen sinettejäkin.
Se toteutuu siis
jo seurakuntakauden kuvauksessa
Mikä nyt on.
Ja se toteutuu jo
ihan ensimmäisessä pääosiossa
Mitä olet nähnyt.
(Ilm 1:12-13) Johannes kirjoitti:
Ja minä käännyin katsomaan,
mikä ääni minulle puhui;
ja kääntyessäni minä näin
seitsemän kultaista lampunjalkaa,
ja lampunjalkain keskellä
Ihmisen Pojan muotoisen,
pitkäliepeiseen viittaan puetun
ja rinnan kohdalta
kultaisella vyöllä vyötetyn.
Johanneksen katseen vangitsee
tuo Ihmisen Pojan muotoinen.
Ja hän saakin tehtäväksi
kirjoittaa ensimmäiseksi sen,
mitä oli tuohon mennessä nähnyt.
(Ilm 1:14-16) Johannes kirjoitti:
Ja hänen päänsä ja hiuksensa
olivat valkoiset
niinkuin valkoinen villa, niinkuin lumi,
ja hänen silmänsä
niinkuin tulen liekki;
hänen jalkansa
olivat ahjossa hehkuvan,
kiiltävän vasken kaltaiset,
ja hänen äänensä
oli niinkuin paljojen vetten pauhina.
Ja hänellä oli oikeassa kädessään
seitsemän tähteä,
ja hänen suustaan lähti
kaksiteräinen, terävä miekka,
ja hänen kasvonsa
olivat niinkuin aurinko,
kun se täydeltä terältä paistaa.
Kun luemme tämän kuvauksen
niinkuin seemiläistä tekstiä tulee lukea,
niin huomaamme,
että se etenee aivan järjestyksessään
päätyen huippukohtaan eli siihen,
kun Johannes kuuli takaansa
valtaisan äänen kuin pasuunan äänen:
pään ja hiukset
valkoinen kuin valkoinen villa tai lumi
silmät
niinkuin tulen liekki
jalat
ahjossa hehkuvan, kiiltävän vasken kaltaiset
äänen
niinkuin paljojen vetten pauhina
oikean käden
joka pitää seitsemää tähteä
suun
josta lähti kaksiteräinen, terävä miekka
kasvot
niinkuin aurinko, kun se täydeltä terältä paistaa
Minua aivan kauhistaa,
jos Ilmestyskirjaa aletaan
selittämällä selittämään.
Ei sitä tarvitse selittää.
Se tarvitsee vain lukea.
Se on briljantti,
jota ei pidä naarmuttaa.
Johannes (Ilm 22:18-21) kirjoitti:
Minä todistan jokaiselle,
joka tämän kirjan profetian sanat kuulee:
Jos joku panee niihin jotakin lisää,
niin Jumala on paneva
hänen päällensä ne vitsaukset,
jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan;
ja jos joku ottaa pois jotakin
tämän profetian kirjan sanoista,
niin Jumala on ottava pois sen osan,
mikä hänellä on
elämän puuhun
ja pyhään kaupunkiin,
joista tässä kirjassa on kirjoitettu.
Hän, joka näitä todistaa, sanoo:
"Totisesti, minä tulen pian".
Amen, tule, Herra Jeesus!
Herran Jeesuksen armo
olkoon kaikkien kanssa.
Amen.