Raamattu on Jumalan omasivu

Uskovilla on avaruuslaiva, johon mukaan en astu.
Kultalippu suussaan silmät hohkaten he odottavat laivan saapuvan noutamaan.

Jään satamaan ja vilkutan, kun avaruuslaiva heidät vie mukanaan paratiisiin.

Ei nyt ihan noin, mutta ...
Paavali kylläkin viittasi laivaan,
eli puhui merenkulkuun liittyvästä asiasta.

Luepa tämä avaukseni.

muistan kun joskus silloin, en vain ajoissa osannut viedä koiraani lopetettavaksi, en pystynyt tekemään päätöstä... rukoilin sen koiran puolesta ja olin vierellä, se ei enäää sinä yönä tai se lopetti sen että olisi kiertänyt taloa ja läähättänyt tuskaansa... päätin sitten sen yön jälkeen päivänä, oli viikonloppu, muistaakseni sunnuntai, että seuraavana päivänä että veisin sen eläinlääkäriin lopetettavaksi, se kuoli sinä iltana sitten, se vain kaatui... tahtoi ulos, oli sillä hetkellä rauhallinen, kun astui ulos, se vain kaatui ja siitä lähti henki... olin aika surullinen pitkään, muistaakseni sinä yönä kun se kuoli, heräsin, rakkauden tunteeseen, sydämessä ja sisimmässä, kuin se olisi kertonut jotain, en tiedä mitä... sen pituinen se... ei se minunkaan koirani ollut sen kummempi kuin koira vaan, kuoli syöpään, hyväluonteinen yksilö ja toki minulle tärkeä jollain tasolla ollut elämässäni.

Minä huomaan tuossa kertomassasi,
että Sinun rukouksesi tuon koiran puolesta vaikutti.
Koirasi sai levon ja rauhan.

Minun olisi pitänyt osata toimia kuitenkin toisin, olisin säästänyt sen tuskaa, jos itsekkyyteni vuoksi, en olisi pitänyt kiinni vaikeudesta luopua. Se oli kuitenkin vain eläin, kuten murkut tai leppäkertutkin ovat, olisin tehnyt kuitenkin sitä kohtaan oikein, jos en olisi asiaa venyttänyt yhä vain pidemmälle.

Raamattu ei pidä eläimiä ihmisen arvoisina. Se on nykyajan uskovien kulttuurin murroksessa tapahtunut muutos, että etenkin koiria, uskovat itkevät ja odottavat näkevänsä toisella puolen. Juutalaisessakulttuurissa ja Jeesuksen aikaan, sellaista toimintaa olisi katsottu pitkään ja olisi ollut ennen kuulumatonta. Jeesuskin söi liharuokaa, ei ollut kasvissyöjä. Jos eläimen haluaisi inhimillistää, ehkä eläinten eutanasia pitäisi kieltää? Ihmisten kait pitäisi ruveta kasvissyöjiksi....tosin Jeesuskin söi lammasruokaa eli liharuokaa.


On tietysti mahdollista, että olen väärässä ja jokaisen eläimen henki onkin tärkeämpää, mitä olen ajatellut. Siinä on kristinuskon kannalta yksi mutta, Jeesus ei ollut kasvissyöjä, ei edes Johannes, joka pistely sirkkojasuuhunsa, mikä on tänä päivänä huomattu hyväksi proteiinin lähteeksi. Jeesus jopa ratsasti eläimellä, joka ei ollut täysikasvuinen yksilö. Miten muuten aasinvarsa jaksoi edes kannatella aikuista miestä ? Miksi aikuinen mies ei valinnut täysikasvuista aasia?

Minä ymmärsin, että koirasi tuskailu loppui siihen, kun rukoilit.
Mielestäni hänen lähtönsä oli kaunis.
Uskon, että hänen henkensä oli läsnä siinä hetkessä,
mitä koit seuraavana yönä.

Raamatun mukaan eläinkin on elävä sielu.
Siis kirjaimellisesti kääntäen Raamatun ensimmäisessä luvussa
puhutaan elävistä sieluista eikä elävistä olennoista.

Jo Salomo viisaudessaan kysyi aikoinaan:

Salomo (Saarn 3:21) kirjoitti:
Kuka tietää ihmisen hengestä,
kohoaako se ylös,
ja eläimen hengestä,
vajoaako se alas maahan?

Onhan tässä tietynlainen paradoksi. Jeesus siis tahtoo, että muistoateriaa syötäisiin hamaan tappiin asti ja sehän on siis lammasta. Elukka kuten koirakin.sitten asia johon myönnän itsekin syyllistyneeni, eli itkenyt eläimen menetystä. Uskovat oikeastaan odottavat näkevänsä sessunsa taivaassa.

Missä kohtaa mielestäsi menee raja esim kärpäsen tai aasin vatsan tai koiran...jne...olemmeko itse ihmisinä inhimillistäneet asioita? Ajattelisin, että luontiakin pitää tietenkin varjella, eikä tuhota. Mutta Jeesuskin söi lammasta.Lampaalta otettiin henki pois, ihmisen ravinnon tähden.

Eläimet eivät ole tehneet syntiä.
Kuolema on tullut näihin ihmisen tähden.
Ensimmäisen ihmisen eli Ensimmäisen Aadamin
tähden kuolema tuli maailmaan.

Jokainen ihminen ja eläin
kokee ruumiillisen kuoleman ihmisen synnin tähden.

Mutta Jeesuksesta eli Toisesta Aadamista
tuli Eläväksi tekevä Henki.
Hänen Vanhurskautensa tähden,
jokainen ruumiillisen kuoleman kokenut
tulee kokemaan ruumiin ylösnousemisen.

Jumala antoi alunperin syötäväksi
kaikkinaiset ruohot ja hedelmät.
Ei muuta.
Mutta tilanne muuttui
ihmisen syntiinlankeemuksen tähden.
Mutta se on muuttuva vielä kerran,
kun Kristus ottaa hallintavallan.

Jesaja (11:6-9) kirjoitti:
Silloin susi asuu karitsan kanssa,
ja pantteri makaa vohlan vieressä;
vasikka ja nuori leijona ja syöttöhärkä ovat yhdessä,
ja pieni poikanen niitä paimentaa.
Lehmä ja karhu käyvät laitumella,
niiden vasikat ja pennut yhdessä makaavat,
ja jalopeura syö rehua kuin raavas.

Imeväinen leikittelee
kyykäärmeen kololla,
ja vieroitettu kurottaa kätensä
myrkkyliskon luolaan.

Ei missään minun pyhällä vuorellani
tehdä pahaa eikä vahinkoa,
sillä maa on täynnä Herran tuntemusta,
niinkuin vedet peittävät meren.

Kukaan toinen ei vastaa jonkun toisen teoista tai tekemättä jättämistä asioista.

Miksihän se täydellisyys, jonka piti poistaa alkuperäisen aadamin tekemä synti, söi sitten niitä eläimiä? Eikä sitä ruohoa vaan? jos kerta synti toi maailmaan elukoiden ruokana pitämisen, ihan hyvillä mielin Jeesus popsi kalaa ja lammasta ja varmaan muutakin lihaa, raamatun mukaan, ei siis pelkällä ruoholla elänyt. Ehkä todellisesti, ihmiskunta on vuosisatojen saatossa oppinut metsästämään ja myöhemmin alkanut tuottamaan lihaa ravinnokseen, ihmiskunnan elossa pysyminen on vaatinut varmasti jossain määrin sitä, että on pystynyt tehokkaasti käyttämään ravinnokseen myös eläinkuntaa ravinnon lähteenä.... ehkä pelkän ruohon syöminen, se olisi koitunut ankarissa oloissa ehkä ihmisen tuhoksi. Ajattelisin, että selitys on ihan yksinkertainen, eikä suinkaan synnin tuotosta ole ravinnon hyötykäyttö eläinkunnasta, ihmisestä on tullut sekaravinnon syöjä, koska se takaa parhaiten ihmisen elämän säilyvyyden maapallolla.

just_alone kirjoitti:Kukaan toinen ei vastaa jonkun toisen teoista tai tekemättä jättämistä asioista.

Jumala oli asettanut kaiken vastuun Aadamille.
Mitään ei tapahtunut, vaikka Eeva söi kielletystä puusta.
Mutta kun Aadam söi siitä, niin silloin tapahtui.

Paavali (Room 5:12) kirjoitti:
yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan,
ja synnin kautta kuolema

Tämä oli Jumalan suurta viisautta,
sillä nyt Hän saattoi myös pelastaa maailman Yhden Ihmisen kautta.

Raamattu kansalle

Paavali (Room 5:15) kirjoitti:
vielä paljon runsaammin ovat
Jumalan armo ja lahja tulleet yhden ihmisen,
Jeesuksen Kristuksen, armosta
monien osaksi

Aadam ja samaa lihaa ja luuta oleva Eeva olisivat kuolleet jo samana päivänä
kuin syntiä tekivät, ellei Jumala olisi heidän sijastaan ottanut viatonta karitsaa,
ja teurastanut sen, ja sen nahasta tehnyt vaatteen, joka peitti synnin seurauksen.

Kuolema oli tullut maailmaan ihmisen tähden.
Paholainen luuli voittaneensa.
Mutta Jumala osasi kääntää tämänkin asian voitoksi.
Hän tuli itse Karitsana maailmaan, joka teurastettiin ja näin sovitti maailman synnin.
Ja nyt Jumala voi pelastaa jokaisen syntisen ihmisen paholaisen ja kuoleman vallasta.

Mutta tietenkään Jumala ei voi mitään sille,
jos joku rakastaa pimeyttä enemmän kuin Valkeutta,
eikä tahdo ottaa Jumalan armoa ja Pelastuksen lahjaa vastaan.