Isä lähetti Poikansa Israeliin.
Lähettäjä on suurempi kuin lähetti.
Ja sitten ennenkuin
Poika palasi Isän luo,
Poika lähetti meidät
kaikkeen maailmaan.
Edelleen Lähettäjä
on suurempi kuin lähetit.
Isä herätti Poikansa
ruumiin kuolleista.
Isä on suurempi kuin Poika.
Kerran Poika herättää
meidän ruumiimme kuolleista.
Poika on suurempi kuin me.
Isälle ei kukaan
ole valtaa antanut.
Se on Hänellä ollut
aina ja iankaikkisesti.
Mutta Isä on antanut
kaiken vallan Pojalle.
Isä on suurempi kuin Poika.
Isä on itsevaltiaasti
Kuningasten Kuningas ja Herrain Herra.
Mutta Poika on sitä,
koska Isä on
asettanut Poikansa siihen asemaan.
Isä on suurempi kuin Poika.
Ja tuon annetun valta-aseman merkiksi
on Pojan vyötäisiin kirjoitettu nimi.
Siis Poika on puettu valtiaan viittaan.
Johannes (Ilm 19:16) kirjoitti:
Ja hänellä on vaipassa
kupeellaan kirjoitettuna nimi:
"Kuningasten Kuningas ja herrain Herra".
Ja tuo valta on tarpeen,
jotta Poika voi viedä
voittoisasti päätökseen
taistelun pimeyden voimia vastaan.
Ja tuon vallan Hän sai
Golgatan työn perusteella.
Risti ratkaisi sodan voittajan,
vaikka lopputaistelu on vielä käymättä.
Johannes (12:31-33) kirjoitti:
"Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse;
nyt tämän maailman ruhtinas
pitää heitettämän ulos.
Ja kun minut ylennetään maasta,
niin minä vedän kaikki tyköni."
Mutta sen hän sanoi antaen tietää,
minkäkaltaisella kuolemalla
hän oli kuoleva.
Tuota valtaa Poika ei enää tarvitse,
kun kaikki palautuu seesteiseen tilaan,
jossa ei enää ole taistelua pahaa vastaan.
Ja niin Poika voi vihdoin
rauhassa asettua valtaistuimelleen
Isän oikealle puolelle
siihen paikkaan,
jota Aamuruskon poika (Lucifer)
tavoitteli istuimekseen.
Sota on siis käyty
Valkeuden ja pimeyden välillä.
Ja tuota sotaa varten
Poika sai Golgatalla kaiken vallan.
Mutta kun tuo taistelu
on lopullisesti ohi,
ei Pojan valta vähene,
mutta sitä ei enää tarvita taisteluun,
koska Poika on voittanut
pahan vallat ja voimat.
Paavali (Ef 1:20-22) kirjoitti:
hän herätti hänet kuolleista
ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa,
korkeammalle
kaikkea hallitusta ja valtaa
ja voimaa ja herrautta
ja jokaista nimeä, mikä mainitaan,
ei ainoastaan tässä maailmanajassa,
vaan myös tulevassa.
Ja kaikki hän on asettanut
hänen jalkainsa alle
Mutta itseään Isä ei tietenkään
ole asettanut
Poikansa vallan alle.
Joten kun Poika
kaiken pahan kukistettuaan
palaa
kaiken vallan omaavana
valtaistuimelleen,
on Isä edelleen tuo,
jolle kuuluu
valta ja voima ja kunnia iankaikkisesti.
Paavali (1 Kor 15:24) kirjoitti:
sitten tulee loppu,
kun hän antaa valtakunnan
Jumalan ja Isän haltuun,
kukistettuaan
kaiken hallituksen
ja kaiken vallan ja voiman.
Ja niin nyt tuon
Jumalan ja Isän
hallussa on kaikki,
ja Hän on kaikki kaikissa.
Joosef oli täydellisin esikuva
Jeesuksesta.
Joosefin lailla
Jeesus on oleva valtias
aina ja ikuisesti.
Mutta Joosef ei koskaan
ollut Faarao.
Jeesus on Isän Poika.
Isä Rakastaa Poikaa,
ja Poika kunnioittaa Isää.
Johannes (10:17-19) kirjoitti:
Sentähden Isä minua rakastaa,
koska minä annan henkeni,
että minä sen jälleen ottaisin.
Ei kukaan sitä minulta ota,
vaan minä annan sen itsestäni.
Minulla on valta antaa se,
ja minulla on valta ottaa se jälleen;
sen käskyn minä olen saanut Isältäni.
Siis näin pitkälle menee
Pojan kunnioitus Isää kohtaan.
Vielä silloinkin,
kun Jeesus ei olisi enää kyennyt
kunnioittamaan Isän käskyä
liian raskaana,
Hän sanoi:
Matteus (26:39) kirjoitti:
Isäni,
jos mahdollista on,
niin menköön minulta pois tämä malja;
ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon,
vaan niinkuin sinä
Kaiken autuuden perusta
meille ihmislapsille
on siis siinä,
että Poika antoi henkensä
meidän edestämme.
Isä ei sitä tehnyt.
Isä teki vielä enemmän.
Isä antoi Poikansa
meidän edestämme.
Ja siksi Poika
saa istua Isän oikealla puolella.
Niinkuin oli jo alussa.
Jumala ... Jumalan tykönä.
Johannes (1:1-2) kirjoitti:
Alussa oli Sana,
ja Sana oli Jumalan tykönä,
ja Sana oli Jumala.
Hän oli alussa
Jumalan tykönä.