Ote lähetyskirjeestä

[עֵד]

”Slummi nukkui. Näin Querdine luuli, kunnes hökkelin takaa punakaapuiset ihmissyöjät marssivat hänen eteensä. Nainen ei ehtinyt sanoa, ei rukoilla eikä edes ajatella mitään, kun miehet seisoivat muurina hänen ympärillään ottaakseen hänet. Yhtäkkiä miesten ilme muuttui oudoksi tuijotukseksi. Sitten kannibalistit juoksivat kauhusta ulvoen tiehensä kaikkiin ilmansuuntiin niin kuin käpälistään pääsi.

Querdine katseli ympärilleen ihmetellen, mikä sai miehet pakenemaan. Sitten hän huomasi, että hänen oma ihonsa loisti valoa. Jumalan kirkkaus oli varjellut hänet ja ajanut ihmissyöjät matkoihinsa. Nyt Querdine muisteli pastorinsa kertoneen, että israelilaiset näkivät Mooseksen ihon säteilevän aina, kun tämä oli ollut Herran läheisyydessä, ja että israelilaiset pelkäsivät lähestyä Moosesta tämän säteilyn takia. Pietari, Johannes ja Jaakob näkivät vuorella, kuinka Jeesus muuttui, ja hänen kasvonsa loistivat niinkuin aurinko ja hänen vaatteensa muuttuivat valkoisiksi niinkuin valo. (2. Moos. 34:28-35; Matt. 17:1-2).”

https://herralle.com/lahetyskirje/lahet ... sateileva/

[עֵד]

Tässä lähetystyöntekijät, Lindqvistin pariskunta, haastattelussa:

https://www.tv7.fi/arkki/roihu/vieraina ... ist_p3999/

[kalamos]

Todella väkevä todistus.
Kiitos kun jaoit tuon lähetyskirjeen meille.

Sitä lukiessa muistot
menivät omaan lapsuuteeni.

Pääosassa meidän keittiössämme oli priimus,
jonka isä oli ostanut. Käytetty tietenkin.

Siihen piti ostaa valopetrolia.
Ja tenua.

Ja sitten sen sytyttäminen olikin konsti.
Pumpattiin ja ruuvia väännettiin jne.

Se oli aina jännä tapahtuma.
Möhliä ei saanut.

Kerran vieraamme halusi yllättää
vintin sahanpuruissa olevassa sängyssä
vielä nukkuvat vanhempani
tuolla priimuksella keitetyllä kahvilla.

Miehen piti osata,
kun rintamalla noita oli.

Mutta ei osannutkaan
ja pian
minä ja iso joukko serkkujani
heräsi pienen kamarin lattialta
kauhunhuutoihin,
kun liekit nousivat kattoon
tuon miehen sylissä olevasta priimuksesta.

Oli lähellä, ettei koko talo palanut.
Lopulta miehen vaimo sai ulko-oven auki
ja priimus lensi pihalle liekkeineen.

Ja mies lähti lääkäriin,
kun käsi oli vähän palanut.

Tällainen taustakuva nyt tuli mieleen,
kun tuota lähetyskirjettä luin
ja siinä mainittiin priimus.

Toki pääosassa oli tietenkin
toisenlaiset liekit.
Sellaiset,
joita Mooseskin pysähtyi katselemaan,
kun pensas ei kulunut.
Liekehti vain.

Ymmärrän niin,
että jotain näkyvääkin tapahtui,
kun Aadam söi häneltä kielletyn hedelmän.

Hän ja hänen kylkisiivusta
tehty vaimonsa eivät enää näyttäneet
samanlaisilta kuin ennen tuota nielaisua.

He huomasivat olevansa alasti.
Jumalan kirkkaus oli riisuttu alastomuudeksi.

Ennen tuota lankeemusta,
Paratiisia hallitsi Jumalan kuvaksi
luotu ihmispari.

Ja Jumala on kirkkaus.
Joten ymmärrän niin,
että myös Aadam ja Eeva
olivat puetut tuohon kirkkauteen.

Se poistui,
kun synti ja kuolema
sai astua heihin.

Ja niin he huomasivat olevansa alasti.
Tarvittiin verinen
viattomalta eläimeltä nyljetty puku
peittämään Aadamin ja Eevan
alastomuus.

Kirkkautta se ei kuitenkaan
enää palauttanut.

Mutta sitten maailmaan tuli
ihmislapseksi syntyen
Jumalan ainokainen Poika.
Jumalan Karitsa.
Ja Hänet teurastettiin.

Ja nyt meidät puetaan Häneen.
Ja meidän sisimmässämme
on Jumalan Kirkkaus.
Jumalan Valtakunta.

Ja joskus tuo tulee meissä näkyviin.
Olen itse aistinut sen
oman äitini viimeisessä kohtaamisessa
ennnen hänen kirkkauteen siirtymistään.
Samoin anoppini sairaalahuoneessa
vähän ennen hänen kirkkauteen siirtymistään,
joka tapahtui kuitenkin vähän myöhemmin
hänen kotona ollessaan.

Ja jotain samaa näkivät opetuslapset
Pietari, Jaakob ja Johannes,
Jeesuksessa vähän
ennen Hänen ristinkuolemaansa.

Ja hänen muotonsa
muuttui heidän edessään,
ja hänen kasvonsa loistivat
niinkuin aurinko,

ja hänen vaatteensa
tulivat valkoisiksi niinkuin valo.

Jumalan Valtakunta on sisäisesti meissä.
Ja tämän Valtakunnan Kuningas
Jeesus Kristus asuu meissä
Henkensä kautta.

Ja joskus tuo valta, voima ja kirkkaus
tulee esiin näkyvästi pieneksi hetkeksi.

Mutta kerran Jumalan Valtakunta
on oleva näkyvää kirkkautta
ja mekin olemme koko ajan
puettuina siihen kirkkauteen,
johon meidät Jumalan kuvina
on alunperin tarkoitettukin.

Ja tuo Jumalan Valtakunta
tuli tuossa naisessa näkyväksi
tuossa hetkessä
ja pelasti hänet ihmissyöjiltä.