Minäkin olen aina täysin tyhjä,
kun jotain tänne kirjoitan.
Minulla ei ole mitään teologista koulutusta.
Rippikouluakaan en ole käynyt.
Aina kun tällekin foorumille
jotain kirjoitan,
olen täysin sen varassa,
että Herra avaa Sanansa.
Esille ottamasi tekstikatkelma
on hyvin haastava.
Lainaan sitä nyt hiukan pidemmälti.
Luukas (10:17-21) kirjoitti:
Niin ne seitsemänkymmentä
palasivat iloiten ja sanoivat:
"Herra,
riivaajatkin ovat meille alamaiset
sinun nimesi tähden".
Silloin hän sanoi heille:
"Minä näin saatanan lankeavan taivaasta
niinkuin salaman.
Katso,
minä olen antanut teille vallan tallata
käärmeitä ja skorpioneja
ja kaikkea vihollisen voimaa,
eikä mikään ole teitä vahingoittava.
Älkää kuitenkaan siitä iloitko,
että henget ovat teille alamaiset,
vaan iloitkaa siitä,
että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa."
Sillä hetkellä hän riemuitsi Pyhässä Hengessä
ja sanoi:
"Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra,
että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä
ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.
Suomennos sanoo
Jeesuksen
ylistävän Isää.
Se on ihan ok.
Mutta on tarpeen ymmärtää
tuon sanan syvällinen merkitys.
Alkutekstissä
tuossa Jeesuksen puheen lainauksessa
niin Luukkaalla kuin Matteuksellakin
on tuon sanan kohdalla:
ἐξομολογέω = tunnustaa/lupautua/kiittää
eksomologeō
Sama ilmaisu löytyy
esimerkiksi seuraavista kohdista:
Matteus (3:6) kirjoitti:
ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa,
kun he tunnustivat syntinsä
Luukas (19:18) kirjoitti:
Ja monet niistä,
jotka olivat tulleet uskoon,
menivät ja tunnustivat ja ilmoittivat tekonsa.
Johannes (Ilm 3:5) kirjoitti:
Joka voittaa,
se näin puetaan valkeihin vaatteisiin,
enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä elämän kirjasta,
ja minä olen tunnustava
hänen nimensä
Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä.
Tunnustaminen on sydämen avaamista.
Avaan sydämeni jollekin,
kun tunnustan syntini.
Luukas käyttää samaa alkutekstin verbiä
kuin avauksessa lainatussa
Luukkaan evankeliumin kohdassa,
myös kohdassa,
jossa Juudas avasi sydämensä
ylipapeille luvaten
kavaltaa Jeesuksen.
Luukas (22:6) kirjoitti:
Ja hän lupautui
ja etsi sopivaa tilaisuutta
kavaltaakseen hänet
Tämä sydämen avaaminen
ja tunnustautuminen ja lupautuminen
on tietenkin kiitollisuutta herättävä tapahtuma.
Syntinsa tunnustanut on kiitollinen
syntien anteeksisaamisesta
lupautuessaan Jeesukselle.
Juudas oli kiitollinen 30 hopearahasta,
lupautuessaan ylipappien yhteyteen.
Alkutekstin ilmaisu
eksomologeō
kuvaa siis tilannetta,
jossa me
tunnustaudumme,
lupaudumme,
kiitämme
siitä suhteesta/yhteydestä
jossa nyt olemme.
Englanninkielisessä käännöksessä
avauksen jae käännetäänkin
käyttäen sanaa
kiittää.
In that hour Jesus rejoiced in spirit,
and said, I thank thee, O Father
Jeesus riemuitsee siitä suhteesta,
joka Hänellä on Isän kanssa.
Jeesus lupautuu/tunnustautuu siihen,
minkä Isä on nähnyt hyväksi.
Muistan ajan,
kun hengelliset tilaisuudet
alkoivat muuttaa luonnettaan.
Kokoontumisen aluksi
ylistettiin Jumalaa
- ei yhdellä laululla,
ei vain vartin verran,
vaan ylistyksen pauhu
ravisutti kattorakenteita
jopa tunnin ajan ja enemmänkin
ennen saarnan alkamista.
Ja silloin tuossa
Pyhän Hengen ilmapiirissä
oli helppo ottaa vastaan
Sanan ilmoitus.
Oli helppo ilolla ja riemulla
tunnustautua/lupautua siihen,
minkä Isä on nähnyt hyväksi,
sen Sanan mukaan,
minkä Pyhä Henki oli
siihen hetkeen jaettavaksi antanut.
Nyt esillä olevassa tilannekuvauksessa
on taustalla Matteuksen ja Luukkaan
paljastamat asiat.
Jeesus oli lähettänyt paitsi
valitsemansa 12 opetuslasta
vielä kuusi tusinaa lisää
opetuslapsia eri paikkakuntiin.
Sitten he palasivat takaisin,
ja olivat innoissaan.
Jopa riivaajat olivat olleet
heille alamaiset.
Se ei sinänsä ole ilon aihe.
Vaan ilon aihe on se,
että meidän nimemme
on kirjoitettu Elämän kirjaan.
Meillä on yhteys Jumalan kanssa.
Me tunnemme Jeesuksen
ja Jeesus ilmoittaa meille Isän.
Matteus (11:25-27) kirjoitti:
"Minä ylistän sinua, Isä,
taivaan ja maan Herra,
että olet salannut nämä
viisailta ja ymmärtäväisiltä
ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
Niin, Isä,
sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.
Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni,
eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä,
eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika
ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.
Jeesus tunnustautuu siihen
Isän ratkaisuun,
että nämä asiat ovat salatut
viisailta ja ymmärtäväisiltä.
Palataan Luukkaan tallennukseen
tuosta hetkestä.
Luukas (10:17-21) kirjoitti:
Niin ne seitsemänkymmentä
palasivat iloiten ja sanoivat:
"Herra,
riivaajatkin ovat meille alamaiset
sinun nimesi tähden".
Silloin hän sanoi heille:
"Minä näin saatanan lankeavan taivaasta
niinkuin salaman.
Katso,
minä olen antanut teille vallan tallata
käärmeitä ja skorpioneja
ja kaikkea vihollisen voimaa,
eikä mikään ole teitä vahingoittava.
Älkää kuitenkaan siitä iloitko,
että henget ovat teille alamaiset,
vaan iloitkaa siitä,
että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa."
Sillä hetkellä hän riemuitsi Pyhässä Hengessä
ja sanoi:
"Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra,
että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä
ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.
Saatana oli ennen lankeemustaan
kaikkein korkea-arvoisin kerubi.
Jeesus oli nähnyt
tämän kerubin lankeamisen.
Jeesuksen ilon aihe ovat
nämä lapsenmieliset opetuslapset.
Seitsemän tusinaa kalastajia
ja muita alakastiin kuuluvia
oli Jeesuksen valinnan mukaan
lähetetty viemään ilosanomaa
Israelin kaupunkeihin.
Tämä oli ilon aihe.
Surun aihe olivat
kirjanoppineet ja fariseukset,
jotka olivat korkeassa asemassa,
mutta eivät tunnustaneet Jeesusta
eivätkä tunteneet Jumalaa.
Sama suhde,
joka Jeesuksella oli Isänsä kanssa,
voi olla meillä Jeesuksen kanssa.
Se on sydämen avaamista riemulla Hänelle.
Se on tunnustautumista Hänen tahtoonsa.
Se on lupautumista Hänelle.
Tämän Isä on nähnyt hyväksi.
Tämä on Iankaikkinen Elämä.
Johannes (17:3) kirjoitti:
Mutta tämä on iankaikkinen elämä,
että he tuntevat sinut,
joka yksin olet totinen Jumala,
ja hänet,
jonka sinä olet lähettänyt,
Jeesuksen Kristuksen.
Ilman tätä suhdetta eli tuntemista
ei voi olla Ikuista Elämää
Jumalan yhteydessä.
Meillä on valittavana
Valkeus tai pimeys.
Johannes (3:19) kirjoitti:
Mutta tämä on tuomio,
että valkeus on tullut maailmaan,
ja ihmiset rakastivat pimeyttä
enemmän kuin valkeutta;
sillä heidän tekonsa olivat pahat.
Jumala on salannut kirkkautensa
viisailta ja ymmärtäväisiltä.
Matteus (13:10-17) kirjoitti:
Niin hänen opetuslapsensa tulivat
ja sanoivat hänelle:
"Minkätähden
sinä puhut heille vertauksilla?"
Hän vastasi ja sanoi:
"Sentähden,
että teidän on annettu tuntea
taivasten valtakunnan salaisuudet,
mutta heidän ei ole annettu.
Sillä sille, jolla on, annetaan,
ja hänellä on oleva yltäkyllin;
mutta siltä, jolla ei ole,
otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
Sentähden minä puhun heille vertauksilla,
että he näkevin silmin eivät näe
ja kuulevin korvin eivät kuule,
eivätkä ymmärrä.
Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus,
joka sanoo:
'Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö,
ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.
Sillä paatunut on tämän kansan sydän,
ja korvillaan he työläästi kuulevat,
ja silmänsä he ovat ummistaneet,
etteivät he näkisi silmillään,
eivät kuulisi korvillaan,
eivät ymmärtäisi sydämellään
eivätkä kääntyisi
ja etten minä heitä parantaisi.'
Mutta autuaat ovat
teidän silmänne, koska ne näkevät,
ja teidän korvanne, koska ne kuulevat.
Sillä totisesti minä sanon teille:
monet profeetat ja vanhurskaat
ovat halunneet
nähdä, mitä te näette,
eivätkä ole nähneet,
ja kuulla, mitä te kuulette,
eivätkä ole kuulleet.
Lähetetty: 11.05.2022 11:20