Raamattu on Jumalan omasivu

Paavali (Ap.t. 24:25) kirjoitti:
Mutta kun Paavali puhui
vanhurskaudesta ja
itsensähillitsemisestä ja
tulevasta tuomiosta,
peljästyi Feeliks ja sanoi:

"Mene tällä haavaa pois,
mutta kun minulle sopii,
kutsutan sinut taas."

Raamattua lukiessani pysähdyin tuohon kolmeen sanaan, ja ne ovat: vanhurskaus, itsehillintä ja tuleva tuomio. Sitten eräs Tapani Suonnon kirja muistui mieleeni ihan väkisin ja siinä Tapani kirjoitti; 'David Pawson on pukenut tuon totuuden hyvin yhteen ainoaa virkkeeseen: 'Jumala rakastaa vanhurskautta enemmän kuin ihmistä.'

Kirjan nimi on 'Kuinka tunnistaa eksytys'. Niin, pysähdyin Paavalin kirjoittamiin sanoihin; vanhurskaus, itsehillintä ja tuleva tuomio. Ja sitten tarkistin uudelleen mitä kirjassa sanotaan. Siinä sanotaan; 'Jumala rakastaa vanhurskautta enemmän kuin ihmistä, on olemassa Golgatan risti, Jumalan vanhurskaus vaati, että kaikki vääryys, kaikki synti täytyi tuomita. Siksi hän pystytti Golgatalle ristin, mutta astui itse tuolle ristille puolestamme'.

Kirjassa sanotaan vielä; 'monille risti kertoo vain Jumalan rakkaudesta, mutta minulle se kertoo myös Jumalan vanhurskaudesta. Kaikki vääryys täytyi tuomita, jotta Jumala voisi armahtaa ihmistä. Siksi "Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa." (2 Kor. 5.19) Hän rakasti ihmistä, mutta vielä enemmän Hän rakasti vanhurskautta.'

Kirjassa sanotaan; 'Jumala rakastaa vanhurskautta enemmän kuin ihmistä. Riittää, kun ihminen luopuu raamatullisuudesta, ja silloin Jumala joutuu luopumaan ihmisestä.' Niin, vanhurskaus puolesta puhuttaa että kun vaelletaan vanhurskauden mukaan, sitä Herra rakastaa ja kuulee vanhurskaiden rukousta.

Pietari (1 Piet 3:12) kirjoitti:
Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita
ja hänen korvansa heidän rukouksiansa,
mutta Herran kasvot
ovat pahantekijöitä vastaan.

Psalmisti (Ps 146:8) kirjoitti:
Herra avaa sokeain silmät,
Herra nostaa alaspainetut,
Herra rakastaa vanhurskaita.

Niin, vanhurskaus puhuttaa minua, että se on niinkuin ensimmäinen askel ja se tapahtuu myös itsehillinnän kanssa. Minusta tuntuu että Paavali yritti sanoa että vanhurskaus ja itsehillintä kulkevat käsi kädessä ja yhtä yhdessä. Ne viittaa tulevaan tuomioon miten oman vaelluksen mukaan Herra tuomitsee. Paavali puhui vanhurskaudesta mutta se ei tarkoita omaa vanhurskautta joka tapahtuu lain kautta ja tekee lakihenkiseksi vaan Paavali tarkoittaa sitä että vaelletaan sen mukaan, mikä on oikein, puhdasta ja nuhteetonta ja vanhurskautta Herran silmissä, sitä Herra rakastaa.

Juuri sellainen on vanhurskaus. Juuri se puhuttaa minua. Se kuuluu uskovien elämään. Uskovan ei kuulu tehdä jotain vääryyttä omassa elämässä ja jopa esimerkiksi epäkunnioittava omalle vanhemmalle tai epärakas lähimmäisille tai jotain muuta vääryyttä, niin silloin sitä kohdataan tuleva tuomio joka tuomitsee. Vanhurskauden ja itsehillinnän perusteella kohdataan tulevaa tuomiota ja tuomion ohessa se pelastuu koska toimii vanhurskauden ja itsehillinnän mukaan.

Mooses (Deut 6:25) kirjoitti:
Ja se on koituva meille vanhurskaudeksi,
että tarkoin noudatamme kaikkia näitä käskyjä
Herran, meidän Jumalamme, edessä,
niinkuin hän on meitä käskenyt.

Mooses (Deut 16:20) kirjoitti:

Vanhurskautta,
ainoastaan vanhurskautta harrasta,
että eläisit ja ottaisit omaksesi sen maan,
jonka Herra, sinun Jumalasi,
sinulle antaa.

Lahjavanhurskaus uskon kautta ja vanhurskaus vaelluksen mukaan on kaksi asiaa. En tähtää tällä kirjoituksella lahjavanhurskauteen vaan siihen tiettyyn vanhurskauteen. Harmi, se on liian vähän puhetta seurakunnan keskellä. Mutta Raamattu puhuu juuri siitä vanhurskaudesta. Siksi Paavali kirjoitti niistä kolmesta sanasta; vanhurskaus, itsehillintä ja tuleva tuomio.

Haluaisin kertoa mitä vähän aikaa sitten tapahtui. Veljeni oli täällä mökillä. Hän halusi katsoa tiettyä tv-ohjelmaa. Se ei minua kiinnostanut yhtään ja olin luovuttanut veljeni takia. Yhtäkkiä tunsin voimakkaan Herran läsnäolon ja koin miten Hän rakastaa minua juuri sen takia että toimin lähimmäisenrakkauden mukaan. Jumala rakastaa vanhurskautta enemmän koska se vaeltaa vanhurskauden mukaan.

Oli uskovien keskellä eripuraisuutta niin vetäydyin ja etsin rauhaa jonka kanssa saa nähdä Jumalaa niin en katsonut itseäni arvokkaaksi puuttumaan siihen asiaan koska ymmärrän että mielipidettä ei tulisi etsiä uskovien keskeltä vaan tulisi enemmän etsiä, mikä on Herran tahto. Niin sen takia vetäydyin pois ja suunnistin Herraa kohtaan. Tunsin taas Herran läsnäolon. Koska Hän rakastaa enemmän vanhurskautta.

Kiitos kirjailijalle joka nosti suoraselkäisesti tämän tärkeän asian eli David Pawsonin kirjoittaman vanhurskauden sanoen että Herra rakastaa enemmän vanhurskautta. Jumala pukee kirkastettuun vaatteeseen jossa ei ole yhtään ryppyä eikä tahraa. Koska se vaelletaan vanhurskauden mukaan ja se on vanhurskautta, jota Herra rakastaa.

Tuossa Paavalin ja Felixin kohtaamisessa
on vähän sama tilanne kuin
Johannes Kastajan ja Herodeksen.

Paavali antaa selvästi ymmärtää,
että maaherran elämäntapa
ei ole kohdallaan.

Kuulijana oli myös
Felixin kolmas vaimo Drusilla,
jonka Felix oli taivutellut
hylkäämään edellisen miehensä.

Ei ihme, että Felix säikähti,
kun Paavali puhui
vanhurskaudesta ja
itsensähillitsemisestä ja
tulevasta tuomiosta.

Mutta Herodeksen tapaan
myös Felix halusi silti
jatkossakin keskustella
Paavalin kanssa.
Tosin Felix sitten toivoi
saavansa Paavalilta myös rahaa.

Niin, Kalamos. Felixille se jokin uskonto ja Jeesusta koskeva asia oli tuohon aikaan ihan vierasta käsiteltäväksi tuomion edessä ja Felix mainitsi olevansa epätietoinen siitä asiasta ja Jeesuksesta. Felix jutteli Agripan kanssa ja sanoi hänelle; 'Paavalin syyttäjänsä asettuivat hänen ympärilleen mutta eivät syyttäneet häntä mistään sellaisesta rikoksesta kuin olin odottanut. Sen sijaan heillä oli hänen kanssaan riitaa joistakin oman uskontonsa asioista ja jostakin Jeesuksesta, joka oli kuollut mutta jonka Paavali väitti elävän (Apt. 25:18-19).'

Vielä Felix sanoi Agripalle; 'Kun olin epätietoinen siitä, miten tällainen kiista oli tutkittava, kysyin, tahtoiko hän lähteä Jerusalemiin ja antaa ratkaista asiansa siellä. Mutta kun Paavali vaati päästä majesteetin tutkittavaksi ja pyysi vartiota itselleen siihen saakka, minä käskin vartioida häntä, kunnes lähetän hänet keisarin eteen (Apt. 25:20-21).'

Mutta Felix halusi olla mieliksi juutalaisille päästäkseen eroon Paavalista ja siitä riitakysymyksestä joka oli Felixille täysin vierasta käsiteltäväksi (Apt. 25:9). Mutta Paavali vetäsi itsensä keisarin tuomioistuimen eteen (Apt. 25:10).

No vielä siitä itsehillinnästä, josta Paavali mainitsi. Minulla on eräänlainen kokemus uneliaisuuden hengestä vähän aika sitten. Se oli opettavaista minulle. Eräs uskonystävä järjesti jumalanpalvelun ja kutsui minut sinne niin menin sinne mutta se tapahtui perinnäissäännön perusteella. Olin neutraalinen ystävän takia mutta siinä minä toimin väärin Herraa kohtaan. Koska en puuttunut mitään ja olin täysin neutraalinen ystävän takia. Sitten kotiin tultuani jokin muutos tapahtui. Olin vaipunut uneliaisuuteen ja se oli minulle raskasta henkisellä tasolla. Minulla oli pahasti veltto olo. Se ihmetytti ja mietitytti minua. Mietin ihmetellen, mistä syystä se johtui.

Mietin ihmetellen mitä minulle tapahtui ja rukoilin etsien vastausta ja syytä. Sitten takaraivooni painautui jumalanpalvelu jonka uskonystävä järjesteli ja se oli perinnäissäännön perusteella ja se juttu etten ollut Jumalan puolella uskonystävän takia ja olin neutraalinen siinä jutussa. Tein siitä parannuksen rukoillen. Sitten huomasin että se raskas olo otettiin pois. Sitten mielessäni piipahti Paavalin kirjoitus kun hän sanoi kurittavansa ruumista ja alistavansa sen ettei joutuisi hylätyksi (1Kor. 9:27).

Se juttu kävi muutaman kerran takaraivossani aina uudelleen ja jäi puhuttamaan minua niin aloin miettiä sitä asiaa tutkiskellen. Ajattelin, mahtaako se liittyä itsehillintään. Myös mietin itsehillinnän puutetta kun ajattelin, johtuiko se etten toiminut itsehillinnän mukaan. Sitten Raamattua lukiessani törmäsin siihen Paavalin sanaan, se on itsehillintä. Perinnäissääntö voi vaivuttaa uneliaisuuden henkiin mutta kuinka itsehillinnän puute?

Ajattelen jos sallin jonkin esim. karkkien hallita itseäni, siinä vaivun itsehillinnän puutteeseen ja karkkien himo alkaa hallita minua kuten Paavali kirjoitti; 'Kaikki on minulle luvallista, mutta kaikki ei ole hyödyksi. Kaikki on minulle luvallista, mutta minä en anna minkään hallita itseäni' (1Kor. 6:12). Itsehillinnän puute voi vaivuttaa uneliaisuuden henkiin? Ajattelen että kai voi vaivuttaa kun sallin karkkien "määrätä" minua ja sitten uneliaisuuden henki piipahtaa salakavalasti ja sitten valloittaa kokonaan niinkuin varas hmm...

Paavali puhui itsehillinnästä, joka liittyi Felixin juttuun kun hän oli taivutellut. hylkäämään edellisen Drusillan miehensä. Ehkä Paavali tarkoitti itsehillinnällä sitä Felixin juttua mutta minun eräänlainen kokemus raskaasta olosta avasi silmiäni ja se uneliaisuus perinnäissäännön perusteella alkoi puhuttaa minua että uskovan kuuluisi elää kurillisesti itsehillinnän mukaan ja pitää huolen ettei minkään alkaisi hallita itseään kuten 1Kor. 6:12 kohdassa sanotaan.

Paavali kirjoitti sen joka puhuttaa minua vielä. Hän kirjoitti että on tehtävä parannus, käännyttävä Jumalan puoleen ja tehtävä parannuksen mukaisia tekoja. Elävän uutisen mukaan Paavali sanoi elämänmuutoksesta joka näkyisi sitten arkipäivän toiminnassa. Se liittyy itsehillintään. Uskovan pitäisi vaeltaa ilman lihan himoja esim. karkkien himoja. Minulle tuli joskus vieroitusoireita jotka johtui karkkiesta ja minun pitäisi elää itsehillinnän mukaan. Itsehillintä voi olla laajalti alue mutta Paavali puhui siitä joka liittyi Felixin juttuun yksitoikkoisesti.

(Ap.t. 26:20) kirjoitti:vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, ja sitten koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja.

Haluaisin vielä kertoa siitä vaikeasta päätöksestäni. Päätin etten lähde johonkin jumalanpalveluun joka tapahtuu perinnäissäännön perusteella. Se on todella vaikea paikka minulle vaikka uskonystävä järjestelee jumalanpalveluksia niin joudun kieltämään ja sanon etten tule mukaan. Se on todella vaikeaa. Koska eräänlainen kokemus avasi silmiäni että perinnäissääntö voi vaivuttaa raskaaseen uneliaisuuden henkiin. Minulle tuli myös sana joka piipahti takaraivossani ja jäi puhuttamaan minua. Se sanoi; 'Herää ja anna Kristuksen valaista sinua'. Ja myös minun on opittava valvomaan itseäni niin uneliaisuuden henki ei tulisi enää.

Sinulla menee nyt
maaherrat
Felix ja Festus
sekaisin.

Totta. Kiitos että olet tarkka.