Raamattu on Jumalan omasivu

no more

Israelin
niinkuin muidenkin kansakuntien
kohtaloita
selvitetään erityisesti Danielin kirjassa.

Danielin kirjan luvusta 9 voimme lukea,
kuinka Daniel paastosi ja rukoili.

Hän tunnusti omat ja kansansa synnit.
Daniel vuodatti sydämensä Herralle
kansansa, kaupunkinsa
ja sen vuoren puolesta,
jolla temppeli oli ollut.

Sillä Daniel oli Jeremian kirjoituksista löytänyt toivon:
Herran Sanan – 70 vuodesta.

Kun Daniel päätti rukouksensa,
hänelle ilmestyi enkeli Gabriel.
Tämä antoi Danielille lisäymmärrystä.
Jeremian 70 vuotta sai lisämääreen:
70 seitsemää on määrätty Danielin kansalle (Israelille).

Gabriel kertoo Danielille
aivan käsittämättömän ihania asioita
Danielin kansan kohtaloista,
joiden hirvittävän synnin
Daniel oli juuri tunnustanut Jumalalle.

Gabriel lupaa Danielin kansalle,
että tuo 70 vuosiviikkoa päättyy
johonkin yli kaiken ymmärryksen käyvään
ihanuuteen:

Jumalan Kansan Raamattu

Daniel (9:24) kirjoitti:Sinun kansallesi
ja pyhälle kaupungillesi
on säädetty 70 vuosiviikkoa.
Silloin jumalattomuus päättyy,
synti lukitaan sinetillä,
pahat teot sovitetaan,
ikuinen vanhurskaus tuodaan,
näky ja profeetta vahvistetaan sinetillä
ja kaikkeinpyhin voidellaan.

Vielä tämä ihanuus ei ole toteutunut.
Eli 70 vuosiviikkoa
Danielin kansan kohtaloissa
ei ole vielä täyttynyt.
Milloin tämä ihanuus sitten on täyttynyt.
Silloin, kun synti sinetillä lukitaan,
kun itse paholainen
heitetään syvyyteen
ja se lukitaan sinetillä hänen jälkeensä.

Silloin alkaa tuhat vuotta kestävä
Israelin kansan pappisvaltakunta
jolloin kaikki muut kansakunnat
virtaavat Jaakobin Jumalan temppeliin,
joka on se kaikkein pyhin,
joka voidellaan.
Silloin Danielin kansan luopumus on päättynyt.


PS

69 vuosiviikkoa tuosta ennustuksesta
on kuitenkin jo täyttynyt.
Eli Israelin kello on nyt ollut pysähdyksissä
pari tuhatta vuotta.

Näin on käynyt ennenkin.
Kun Israel on kääntänyt selkänsä Jumalalle,
on elämä ikäänkuin sammunut.
Kello pysähtynyt.

Jumalan Kansan Raamattu

(1 Kun 6:1) kirjoitti:Israelilaisten Egyptistä lähdöstä
oli kulunut 480 vuotta.
Neljäntenä vuotena siitä,
kun Salomo oli tullut
Israelin kuninkaaksi [967 eKr.],
hän alkoi rakentaa temppeliä Herralle.
Tämä tapahtui sivkuussa,
joka on toinen kuukausi.

Mutta tuo 480 vuotta
on vain se aikajakso,
jolloin Israelin kello kävi.
Nimittäin koko tuo aikajakso
Egyptistä lähdöstä
tuohon temppelin rakentamishetken alkuun
on kaikkiaan 573 vuotta.

Jumalan Kansan Raamattu

Luukas (Ap.t 13:17-21) kirjoitti:Israelin kansan Jumala valitsi isämme
ja korotti tämän kansan
heidän ollessaan muukalaisina
Egyptin maassa,
ja vei heidät sieltä pois väkevällä kädellään.
Hän kärsi heidän tapojaan erämaassa
noin 40 vuotta,
hävitti seitsemän kansaa Kanaanin maasta
ja jakoi niiden maan heille perinnöksi.
Näin kului noin 450 vuotta.
Sen jälkeen hän antoi heille tuomareita
profeetta Samueliin asti.
Kun he sitten pyysivät itselleen kuningasta,
Jumala antoi heille Saulin, Kiisin pojan,
miehen Benjaminin heimosta.
Tämä hallitsi 40 vuotta.

40 + 450 + 40 = 530 vuotta

Ja tuohon 530 vuoteen on vielä lisättävä
Daavidin 40 hallitusvuotta,
ja Salomonin valtakaudelta 3 vuotta,
koska vasta neljäntenä vuonna
alkoi temppelin rakentaminen.

Siis.
Israelin kello eteni vain 480 vuotta,
mutta maailman kello 573 vuotta.

Miksi.
Siksi, että tuon erotuksen ajan
(573 vuotta - 480 = 93 vuotta)
Israel eli luopumuksen tilassa,
jolloin Jumala oli kääntänyt selkänsä kansalleen.

Tämä 93 vuotta,
jolloin Israelin kello ei käynyt,
muodostuu seuraavista aikajaksoista,
jolloin Jumala oli kääntänyt selkänsä Israelille
antanut heidät vihollistensa käsiin,
eli Israel oli:
- Mesopotamian kuninkaan orjina 8 vuotta
- mooabilaisten orjina 18 vuotta
- kanaanilaisten orjina 20 vuotta
- midianilaisten orjina 7 vuotta
- filistealaisten orjina 40 vuotta. (KS Tuom)

Eli Israelin kello oli pysähdyksissä
Tuomarien aikakaudella
yhteensä 93 vuotta
ja on nyt ollut pysähdyksissä pari tuhatta vuotta.

Eikö paremmin sopisi niin, että Jeesus on se, joka lakkautti uhrin ja synti on jo lukittu, hengellisesti, niin ei tarcitsisi leikellä vuosiviikkoja?

Kaiken pohjana
tässä tarkastelussa on
Jeremian ennustus,
jota ei voi hengellistää,
vaan se on otettava kirjaimellisesti.

Jeremia (25:11) kirjoitti:Niin koko tämä maa tulee
raunioiksi, autioksi,
ja nämä kansat palvelevat
Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.

Tämän Sanan Daniel
oli löytänyt Jeremian kirjasta.
Ja niin hän rukoilee
kolmeosaisen rukouksen
- kansansa
- kaupunkinsa
- temppelivuoren
puolesta.

Tuon rukouksen seurauksena
kansa sai palata maahansa,
kaupunki rakennettiin
ja samoin temppeli.

Mutta Gabriel ilmoitti Danielille
Israelin kohtaloita pidemmälle.

Nyt ei enää puhuta 70 vuodesta
vaan 70 x 7 vuodesta.

Danielin päivinä tapahtunut
ei ollut jäävä viimeiseksi
Jeremian ennustuksen toteutumiseksi.

Daniel (9:25) kirjoitti:Ja tiedä ja käsitä:
siitä ajasta, jolloin tuli se sana,
että Jerusalem on jälleen rakennettava,
voideltuun, ruhtinaaseen, asti,
on kuluva seitsemän vuosiviikkoa;
ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa,
niin se jälleen rakennetaan
toreinensa ja vallihautoinensa,
mutta keskellä ahtaita aikoja.

Siis 70 vuotta oli
Jeremian ennustuksen mukaisesti
Israel ollut pakkosiirtolaisuudessa.

Mutta Gabriel antaa lisäymmärrystä
tuohon Jeremian ennustukseen.

Se ei täyty vain tämän kerran.
Vaan Juuda on jälleen joutuva
pois omasta maastaan,
Jerusalem tuhotaan
temppeliä myöten,
josta ei jää kiveä kiven päälle.

Daniel (9:26) kirjoitti:Ja kuudenkymmenen kahden
vuosiviikon mentyä
tuhotaan voideltu,
eikä häneltä jää ketään.
Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää
hyökkäävän ruhtinaan väki,
mutta hän itse saa loppunsa tulvassa.
Ja loppuun asti on oleva sota:
hävitys on säädetty.

Siis kun takana oli
7+62 vuosiviikkoa,
tuo tapahtui.

Entä milloin Danielin rukous
Israelin puolesta
on tullut lopullisesti kuulluksi.

Se on tullut lopullisesti kuulluksi,
kun 70 vuosiviikkoa on takana.

Danielin rukous kansansa puolesta,
jonka synnit Daniel oli tunnustanut
saa lopullisen vastauksensa,
kun tuo hallitsija nimeltä synti,
on poistettu Pyhältä Vuorelta,
ja lukittu syyyteen,
jolloin kukaan ei enää tee pahaa,
kun Vanhurskaus halitsee.

Israelin kansan pahat teot sovitetaan,
kun Israel ottaa Messiaansa vastaan
Hänen tulemuksessaan.
Vasta silloin
Israelin kansan luopumus päättyy.

Vanhurskaus tuodaan maailmaan
Israelin pappiskansan kautta,
kun Jeesus perustaa
Israelille Valtakunnan.
Ja tuosta Israelin Valtakunnasta käsin
Valtakunnan evankeliumi
julistetaan todistukseksi kaikille kansoille
ja sitteen tulee loppu.

Daniel (9:24) kirjoitti:Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty
sinun kansallesi
ja pyhälle kaupungillesi;
silloin luopumus päättyy,
ja synti sinetillä lukitaan,
ja pahat teot sovitetaan,
ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan,
ja näky ja profeetta
sinetillä vahvistetaan,
ja kaikkeinpyhin voidellaan.

Jos haluamme löytää
Jeremian ennustuksen sanoman
lopputäyttymyksen,
niin meidän on tarkoin
kuunneltava,
mitä lisäymmärrystä
Gabriel antaa siihen
koskien Israelin kansan kohtaloita.

On selvää,
että Israelin kansan luopumus
ei ole vielä päättynyt.
Siis seitsemänkymmentä seitsemää
Israelin kansan kohdalla ei ole
vielä voinut toteutua.
Pyhällä vuorella ei toteudu Vanhurskaus
vaan synti rehottaa Israelissa.

Danielin rukous Israelin
- kansan
- kaupungin
- temppelin
puolesta
ei ole vielä
saanut lopullista vastaustaan.

Ja tämä johtuu siitä,
että Jumalan ja Israelin kansan
väliseen liittosopimukseen kuuluu ehto.
Kun Israel rikkoo liiton,
se karkoitetaan pois Jumalan maasta.

Ja silloin Israel on kuollut.
Sydän on pysähtynyt.
Kello ei tikitä.

Ja kuten kerroin aiemmin,
niin näin on käynyt Israelin
kohdalla aiemminkin.

Stefanus ei suinkaan sekoillut
vuosimäärissä,
vaikka tiesikin kivityksen odottavan häntä.
Israelin kello on ollut pysähdykissä
jo monta kertaa.

Ja vieläkin Israel on kuolleessa tilassa.
Aivan samoinkuin Jeesus sanoi kuolleiksi
ruumiillisesti eläviä ihmisiä,
jos heillä ei ollut elävää yhteyttä Jumalaan.

Kuolleet luut ovat kuitenkin
jo lähentyneet toisiaan.
Valtio nimeltä Israel
on uudestisyntynyt.

Mutta kansa ei vielä ole.
Sen uudestisyntyminen olisi voinut tapahtua
jo 2000 vuotta sitten,
mutta Jeesuksen oma kansa
- Hänen omansa -
eivät ottaneet Häntä vastaan.

Israel tulee kuitenkin syntymään
uudesti myös kansana.
Siis kokemaan uudestisyntymisen ihmeen.
Ja se tapahtuu Jeesuksen
toisen tulemuksen hetkenä.

Mutta synnytystuskat tulevat olemaan kovat,
Kysymys on Jaakobin ahdistuksesta.
Siis Jaakob synnyttää.
Ja synnytyksen tuloksena
tapahtuu Israelin kansan uudestisyntyminen.

Luodaan vielä viimeinen vilkaisu
Jeremian kirjaan.

Jeremia (30:6-9) kirjoitti:
Kysykää ja katsokaa:
synnyttääkö miehenpuoli?
Miksi näen kaikkien
miesten pitelevän käsin lanteitansa
synnyttäväisten tavalla,
ja miksi ovat kaikki kasvot käyneet valjuiksi?

Voi!
Suuri on se päivä,
ei ole sen kaltaista.
Se on Jaakobille ahdistuksen aika,
mutta hän on pelastuva siitä.

Ja sinä päivänä,
sanoo Herra Sebaot,
minä särjen ikeen sinun kaulastasi
ja katkaisen sinun siteesi.
Eivät tee enää muukalaiset heitä palvelijoikseen,
vaan he saavat palvella Herraa, Jumalaansa,
ja Daavidia, kuningastansa,
jonka minä heille herätän.

Vasta kun tuo on toteutunut,
on Jeremian ennustus
seitsemästäkymmenestä
lopullisesti toteutunut
Gabrielin antaman lisäselvityksen mukaisesti.

Vasta tuon jälkeen,
on Israelin kansan pakkosiirtolaisuus
lopullisesti päättynyt.

Ja silloin Messias
on perustanut Israelille Valtakuntansa.
Ja Israelin kansa on silloin
kokenut myös ruumiin ylösousemisen
ja Daavid istuu
Israelin kansan valtaistuimella
maanpäällisessä Jerusalemissa.

Hyvä selvitys. Mutta eikös Jeesus hallitse, eikä Daavid, 1000v valtakunnassa?

Molemmat hallitsevat
Messiaan Valtakunnassa.
Ja Jeremia mainitseekin molemmat.

Jeremia (30:6-9) kirjoitti:
Kysykää ja katsokaa:
synnyttääkö miehenpuoli?
Miksi näen kaikkien
miesten pitelevän käsin lanteitansa
synnyttäväisten tavalla,
ja miksi ovat kaikki kasvot käyneet valjuiksi?

Voi!
Suuri on se päivä,
ei ole sen kaltaista.
Se on Jaakobille ahdistuksen aika,
mutta hän on pelastuva siitä.

Ja sinä päivänä,
sanoo Herra Sebaot,
minä särjen ikeen sinun kaulastasi
ja katkaisen sinun siteesi.
Eivät tee enää muukalaiset heitä palvelijoikseen,
vaan he saavat palvella Herraa, Jumalaansa,
ja Daavidia, kuningastansa,
jonka minä heille herätän.

Herra Sebaot
eli
Jahve Sebaot
eli
Sotajoukkojen Herra
tarkoittaa nimenomaan
Herraa Jeesusta.

Isä herätti Poikansa ruumiin,
mutta Poika on herättävä
meidän ruumiimme.

Ja tuossa tulemuksensa hetkessä
Hän siis herättää Israelin pyhät
Daavid mukaanlukien.

Daavid on hallitseva maan päällä
olevasta Jerusalemista käsin
ja Jeesus on hallitseva
taivaallisesta Jerusalemista käsin.

Nuo Jerusalemit ovat
jotenkin yksi kompleksi
siten kuin Hesekielin kirjan
loppuluvut kuvaavat
ikäänkuin päällekkäin
tuossa tuhat vuotta kestävässä
Messiaan Valtakunnassa.

Mutta sitten sen jälkeen,
kun Jumala luo Uuden Maan,
niin taivaallinen Jerusalem
laskeutuu tuon Uuden Maan päälle.
Ja silloin Jumalan Maja
on ihmisten keskellä.

Ja tuo taivaallinen Jerusalemihan
on niin suuri,
että sen pohjakerrokseen mahtuu
sen kokoinen maa-alue,
jonka Jumala on Israelille luvannut
ikuisiksi ajoiksi.

Ei siis ole ihme,
että sen 12 portissa
on Israelin lasten sukukuntien nimet.
Kaupungin muurin perustuksissa
on sitten taas Karitsan 12 apostolin nimet.
Eli tuon kaupungin asujaimisto
muodostuu sekä
Vanhan liiton että Uuden liiton pyhistä.
Mutta myös kaupungin ulkopuolella
asuu ihmisiä.
Ja heilläkin on pääsy tuohon kaupunkiin.

Mutta kun nyt keskustelemme
Jeremian ennustuksesta,
jonka Gabriel selitti lisäyksin Danielille,
niin siinä oleva
seitsemänkymmentä seitsemää
päättyy siihen,
että Jeesus tulee takaisin
ja perustaa Israelille Valtakunnan
tämän maan päälle,
ja sen pääkaupungissa Jerusalemissa
tulee Daavid hallitsemaan kuninkaana.

Jeesus Uuden liiton pyhien kanssa
hallitsee taivaallisesta Jerusalemista käsin.

Ja sitten Uudessa Maassa
kaikki on edellä kuvaamallani tavalla yhtä.
On vain yksi taivaasta laskeutunut
Jerusalem Uuden Maan päällä.

no more

Paavali (Room 11:1-5) kirjoitti:
Minä sanon siis:
ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa?
Pois se!
Sillä olenhan minäkin israelilainen,
Aabrahamin siementä,
Benjaminin sukukuntaa.

Ei Jumala ole hyljännyt kansaansa,
jonka hän on edeltätuntenut.
Vai ettekö tiedä,
mitä Raamattu sanoo kertomuksessa Eliaasta,
kuinka hän Jumalan edessä syyttää Israelia:

"Herra,
he ovat tappaneet sinun profeettasi
ja hajottaneet sinun alttarisi,
ja minä yksin olen jäänyt jäljelle,
ja he väijyvät minun henkeäni"?

Mutta mitä sanoo hänelle Jumalan vastaus?
"Minä olen jättänyt itselleni
seitsemäntuhatta miestä,
jotka eivät ole notkistaneet polvea Baalille."

Samoin on nyt tänäkin aikana olemassa jäännös
armon valinnan mukaan.

Siis tänäkin armotalouskautena
eli Kristuksen Morsiusjoukkoon tullaan
liittämään israelilaisia.

Mutta tuon Israelin kansan viimeinen vuosiviikko
päättyy siihen,
että kaikki Israel pelastuu.

Sellaista ei tapahdu nyt meneillään
olevana armotalouskautena.

Mutta siis nyt tällä hetkellä on
kuitenkin niin,
että ei Jumala ole hyljännyt kansaansa,
vaan Israelin kansa siis kansana
on hyljännyt Jumalan Pelastuksen Jeesuksessa
yksittäisiä uskovia lukuunottamatta.

Tietänet Vanhan Testamentin sivuilta,
että Isrel on Jumalan Vaimo.
Joskin luopiovaimo.
Mutta vaimo kuitenkin.

Tämän armotalouskauden
seurakunta taas on nyt Kristuksen Morsian
ja myöhemmin Kristuksen vihitty Vaimo.

no more

Hän tuli kyllä omiensa tykö,
mutta Hänen omansa
eivät ottaneet Häntä vastaan.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä,
että Jumala olisi hyljännyt kansansa,
kuten edellä jo Raamatusta katselimmekin.
Ja lopulta Israel on ottava Hänet vastaan.

Mutta sen tähden,
että Israel ei ottanut tuolloin Häntä vastaan,
on tähän väliin tullut
tämä ylimääräinen pakanain armotalouskausi.