Raamattu on Jumalan omasivu

Luin aiheen Jumalan Valtakunta viestit ja joku siellä jo mainitsi tunnusteot. Olen sitä asiaa miettinyt jo vuosia ja itse olen päätynyt sellaiseen johtopäätökseen, että tunnusteot liittyvät Evankeliumin Julistamisen oheen. Jos Jeesusta julistetaan niin tunnusteot seuraavat sitä, Pyhä Henki tuli kirkastamaan Kristusta ei julistajia eikä edes itseään.
Nykyään on kaiken näköisiä ihmeparannus kokouksia jne, ja siellä on julistajina uskis julkkiksia joka puolelta maailmaa sekä joitakin ihan kotoperäisiä, mutta yhtäkaikki he vetävät salit täyteen kuulemaan jotain muuta kuin todellista sanomaa Jeesuksesta. Niissä kokouksissa on kyllä jos jonkinlaisia manifestaatioita, mutta kysyn mistä lähteestä ne ovat lähtöisin? Kaiken lisäksi ihmiset hakevat uudestaan ja uudestaan niitä tunnekuohuja joita niistä kokouksista saa. Etsivätkö he totuudellisesti Herraamme Jeesusta Kristusta? Nyt voin sanoa että itse en sellaisissa kokousissa käy. Olen jo vuosia ollut pimeydessä eikä loppua näy, sisäinen ahdistukseni on jo vuosia kestänyttä ja usein sietämätöntä, oman uskoni olen jo menettänyt. minua kantaa enään sanat jotka Jumalani minulle yli kasikymmentä vuotta sitten sanoi: Älä pelkää en minä sinua hylkää enkä jätä.

valitusvirsihän tästä tulikin.

Näen itsessäni ja ympärilläni vain pimeyttä. Missä olet Herrani !!!!!

Kimmo7 kirjoitti:Olen jo vuosia ollut pimeydessä eikä loppua näy, sisäinen ahdistukseni on jo vuosia kestänyttä ja usein sietämätöntä, oman uskoni olen jo menettänyt. minua kantaa enään sanat jotka Jumalani minulle yli kasikymmentä vuotta sitten sanoi: Älä pelkää en minä sinua hylkää enkä jätä.

Aivan ensimmäiseksi haluan ilmaista iloni siitä, kun kirjoitit nyt ensimmäisen tekstisi tälle foorumille. Muistaakseni jossain toisaalla olet kerran ottanut kantaa Jumalan Seurakuntaa käsittelevään kirjoitukseen tällä samalla nimimerkillä.

Kiitän Jumalaa, että olen saanut tuntea Sinut kaikki nämä vuodet, kun olet vaeltanut uskossa Jeesukseen. Muistan kuin eilisen päivän, kun Jumala herätti Sinut etsimään Herraa ja pelastusta. Luimme Raamattua autossa ja keskustelimme tuntikausia ja Hänen Henkensä oli läsnä. Sitten vielä tuli osakseni sellainen laupeuden osoitus Herralta, että sain olla läsnä, kun Hän uudestisynnytti Sinut elävään toivoon. Ethän unohda mitä hyvää Hän on Sinulle tehnyt. Kuinka monta "raamattutuntia selityksin" Jeesus onkaan meille pitänyt mitä yllättävimmissä hetkissä (kuin veljille Emmauksen tiellä). Kiitos Jumalalle. Hän on sama tänään, uskollinen Jumala, joka pitää liiton ja valvoo Sanaansa ja toteuttaa sen, totisesti.

Elämässämme on aikoja, jolloin saamme elää armoauringon paisteessa ja kokea kirkastusvuorien siunauksia, mutta tulee myös aikoja jolloin Herra tuntuu kätkeytyneen. Ne eivät aina suinkaan ole kurituksen tai epäsuosion aikoja, mutta kylläkin aikoja, joista Raamattu kertoo näin

Psalmista (97:2) kirjoitti:Pilvi ja pimeys on hänen ympärillänsä, vanhurskaus ja oikeus on hänen valtaistuimensa perustus

Sinä olet tullut sellaiseen kohtaan elämässäsi, että jos siitä on nouseminen niin se tapahtuu vain Jumalan oikean käden voimalla. Omat voimat ovat loppu. Tämä on hyvin armollinen kohta elämässämme; ei juuri nyt siltä tunnu, mutta jälkikäteen et antaisi hetkeäkään pois. Näillä teillä syntyy helmiä, Jumalan syvällinen ja henkilökohtainen tosi tunteminen. Ja näillä teillä opimme tuntemaan Herramme kullantekotaidon ja ottamaan kaiken Isämme kädestä.

Suuremmoinen on tuo Hänen lupauksensa, ettei Hän jätä eikä hylkää Sinua. Se ei ole turha sana ja se onkin kantanut Sinua viime vuosina. Jumala tietää kaiken elämästämme ja näkee kärsimyksemme ja lauluntejijän sanoin tahdon lohduttaa veljeni Sinua.

"Kun kuorman antaa, myös voiman suopi,
Hän itse kantaa ja kotiin tuopi.
Kuormaa ei pisaraakaan liikaa"

Herran Jeesuksen armo henkesi kanssa.

Olet sydämellisesti tervetullut foorumille Kimmo.
Viestisi oli niin koskettava ja tärkeä,
että erotin sen omaksi keskusteluketjuksi

Jos muotoilemani otsikko tähän ketjuusi ei ole mielestäsi hyvä,
niin voit muotoilla sen sellaiseksi kuin haluat.

Missä olet Herrani !!!!!

Jesaja (57:15) kirjoitti:Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä
ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki,
että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi.

Minua oikein säväytti tuo otsikointi. Missä olet Herrani? Kuinka monet ovatkaan matkansa varrella tehneet tuon kysymyksen ahdistuksissa ja pimeässä? Raamatussa heitä on paljon.

Psalmissa 43 kärsivä ihminen kirjoitti:1 Auta minut oikeuteeni, Jumala, ja aja minun asiani armotonta kansaa vastaan. Päästä minut kavaloista ja vääristä ihmisistä.

2 Sillä sinä olet minun Jumalani, minun linnani. Miksi olet minut hyljännyt? Miksi minun täytyy käydä murhepuvussa, vihollisen ahdistamana?

3 Lähetä valkeutesi ja totuutesi. Ne minua johdattakoot, viekööt minut sinun pyhälle vuorellesi, sinun asuntoihisi,

4 että minä saisin tulla Jumalan alttarin eteen, Jumalan eteen, joka on minun iloni ja riemuni, ja kiittäisin kanteleilla sinua, Jumala, minun Jumalani.

5 Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani

Myös riemullisia vastauksia läpi vuosituhansien ovat Herraan turvaavat saaneet kokea, kun Herra on tuonut heidät ahdingosta avaralle, missä ei ahtautta ole ollut.

Psalmista (ps.107:19-21) kirjoitti:Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

Kyllä otsikko on todellakin sopiva ja sopii hyvin että siitä oma ketju tuli. Kiitos myös kaikista kannustuksen ja lohdun sanoista, minä ja varmasti moni muukin ahdistuksen tulessa kulkija tarvitsee sellaisia sanoja joita veljet ovat kirjoittaneet. Voimieni mukaan pyrin tänne kirjoitelemaan, monesti olen jo meinannutkin mutta ei ole ollut sanoja.... Kiitokset tervetulotoivotuksista !!

Tervetuloa myös minukin puolestani Kimmo7.

Monen ahdistuksen kautta kuljemme Sanan mukaisesti Jumalan Valtakuntaan.
Melkeinpä voisin sanoa; mitä armoitetumpi uskon tien kulkija tai Jumalan käytössä oleva, sitä kovemmat koulut / ahdistukset on läpi kuljettava.
Kuitenkin, kuten Jukka jo mainitsikin. Jälkeenpäin niistä näkee Jumalan rakkauden ja siunauksen, sekä hedelmän jonka se tuottaa.
Vapaaehtoisesti emme noita polkuja kulkisi metriäkään, vaan valitsisimme helpommat tiet.

Herra kouluttaa ja johdattaa omansa kuljettaen omituisia teitä, joita emme aina ymmärrä.
Kuten Jeesus sanoi Pietarille;," sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen, joka vie sinut minne et tahdo".

Ahdistuksissa meitä kantaa Jumalan pojan usko, kun oma uskomme tahtoo raueta.
Herra ei hylkää, vaan hän kulkee pimeätkin laaksot kanssamme. Kuljettaen meidät virvoittavien vetten äärille.
Ole siunattu veljeni Vapahtajamme seurassa !

Niin olen ajatellut, että oma usko joutaakin mennä, ja kyllä mun oma usko on jo mennyt ja elän Jumalan Pojan Uskosta. Muistan jo uskon elämän alussa kun mielessäni oli sana, kaikki menee ja muistan kuinka iloitsin Sydämessäni näistä sanoista ja Jukallekin mainitsin asian Hän varmaan hyvin sen muistaa. Muistan vielä senkin että sanoin Jumalalle että kaikki saa mennäkin. Hyvä että en silloin ymmärtänyt ja nähnyt mitä se todellisuudessa tarkoitti. Se on tarkoittanut noin 20 vuoden vaeltamista kyynelten ja pimeyden laaksossa. Tässä pieni katkelma elämästäni...

Tosi asia on että alan olemaan pelkkä ihmisraunio, joka alkaa olemaan niin loppu että ei todellakaan näe
toivoa itse päästä tästä ulos.... Voi kuinka väsynyt olen....sanat ei riitä kertomaan mikä tuska
sydämmessäni on !!!!!

Viestisi saavat lukijankin sanattomaksi.
Muistan sinua rukouksin.

Niin tekevät muutkin tällä foorumilla ihan varmasti.
Jopa Jeesus itse rukoilee sinun puolestasi.

Hän, joka on Valkeus, voi syrjäyttää pimeyden.
Näin tapahtui jo Raamatun kolmannen jakeen kohdalla.

Kun Valkeus tuli sekasortoisen maan ylle,
niin pimeys ja syvät vedet saivat väistyä,
ja kuusi päivää myöhemmin kaikki oli tehty uudeksi.

Minulla on sydämessäni ajatus,
oma henkilökohtainen kokemukseni
yön pimeydestä, epätoivosta ... jopa kauhusta ja kuoleman läheisyydestä.

Haluaisitko,
että jakaisin kanssasi jotain tuosta omasta kokemuksestani?

Mielelläni kuulisin kokemuksesi kalamos. olen itsekin jonkun kerran tämän kuoleman läheisyyden kokenut, joten todella mielelläni kuulisin kokemuksesi....

Olisin jo vuosia sitten kuollut jos Jeesus ei olisi suojellut ja varjellut minua.. Muistan ajan alussa jolloin Jeesus elämääni tuli ja sain maistaa tulevan maailman ajan voimia elämässäni. Sydämeni oli kuin vahaa kun sain kokea jotain sellaista, ihmeellistä oli kun avasin raamatun mistä kohdasta vain niin Jeesus oli joka paikassa minkä luin ja nimenomaan vanhan testamentin kirjoituksissa. Itkin hyvää oloani, sellaista rakkautta en ollut koskaan kokenut, joskus jopa sanoin Jeesukselle että sydämeni ei kestä tätä,, sydämeni pakahtui Hänen hyvyydestä kohdallani. Minä joka en mitään ollut sai maistaa ansaitsematonta armoa.........

Nyt elän täydellisessä vastakohdassa mitä tuossa ylhäällä olen kirjoittanut.Tiedän kyllä että tällä kaikella
on Jumalan hyvä tarkoitus kohdalleni, vaikka nyt en sitä näe. olen varma että Hän ei työtään kesken jätä.