Raamattu on Jumalan omasivu

Jeesus ehtoollisessa kuvaa viiniä verekseen. Emil nosti esiin veren evankeliumin. Mikä on verenevankeliumin tarkoitus. Onko siinä osana symboliikkaa?

Lähestyn aihetta avauksessani
https://kalamos.foorumi.eu/viewtopic.php?f=448&t=2401


Käytän toisessa avauksessani ilmaisua veren evankeliumi,
jota avauksessasi kysyit.

viewtopic.php?f=107&t=272

Minusta...koen, että en jotenkin saa irti mitään uskovien opetuksista. Masentavaa jotenkin.

Sirkuttaja kirjoitti:Minusta...koen, että en jotenkin saa irti mitään uskovien opetuksista. Masentavaa jotenkin.

Opetusten lisäksi usko ei ole vain yhteensopivia teorioita. Kyse on henkilökohtaisesta suhteesta sinun ja Vapahtajan, Jeesus Kristuksen välillä, niin että voit huudahtaa 'minun Herrani ja minun Vapahtajani'.

Eli ensin tulee Raamattu Jumalan Sanana ja vasta sitten opetukset. Parhaimmatkin opetukset on koeteltava, tuli ne miten luotetulta uskovalta tahansa, koska olemme ihmisiä - lihaa ja verta.

Sirkuttaja kirjoitti:”Jeesus ehtoollisessa kuvaa viiniä verekseen. Emil nosti esiin veren evankeliumin. Mikä on veren evankeliumin tarkoitus. Onko siinä osana symboliikkaa?”
”Minusta...koen, että en jotenkin saa irti mitään uskovien opetuksista. Masentavaa jotenkin.”

Sirkuttaja tarjoaa tällä foorumilla poikkeuksellisen rehellistä pohdintaa ja avoimuutta. Kaikilla meillä on kysyttävää ja vaikeuksia ymmärtää, mitä Jumala kulloinkin Sanassaan jossain kohtaa sanoo. Mieltämme myllertäviä ajatuksia ei seurakunnan keskellä ääneen niin vain sanota, sillä kaikkien oletetaan ymmärtävän kuin itsestään selvyytenä esimerkiksi sen, mitä on Sirkuttajan mainitsema ”veren evankeliumi”.

Niin ei kuitenkaan ole. Jos jokin, niin juuri puhdas evankeliumi on aina uhattuna, Saatanan hyökkäyksen kohteena. Raamattu sanoo, että lopun aikoina tulee seurakuntiin väärää, valheellista evankeliumia julistavia valheveljiä. He tarjoavat väärää Jeesusta väärässä hengessä. He saavat valtaa, koska seurakunnissa ei julistusta juurikaan arvioida ja harhaoppeja torjuta. Koska liikkeellä on runsaasta väärääkin evankeliumia, niin kysymys mitä on veren evankeliumi on sekä hyvin ajankohtainen että äärettömän tärkeä.

Toivoisin, että osaisin olla vastauksessani yksinkertainen ja samalla raamatullinen. Raamattua meidän tulee tutkia aina rukoillen, että voisimme tutkia Sanaa hengellisesti, sillä ilman Pyhää Henkeä kaikki Raamatun kohdat valuvat hukkaan kuin vesi hanhen selästä eikä mikään kohta ravitse meitä. Ilman uskoa Raamattu jää meille suljetuksi kirjaksi.

Paavali (1.Kor.2:14) kirjoitti:”Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.”

Raamatussa ei ole sellaista sanaparia kuin ”veren evankeliumi”, mutta tuollaista ilmausta monet uskovat käyttävät silloin, kun he haluavat korostaa oikeaa evankeliumia, ilosanomaa, Jeesuksesta Kristuksesta. Lyhyesti ilmaistuna: veren evankeliumia julistetaan silloin, kun julistuksen keskuksena on syntiemme tähden ristiinnaulittu Jeesus Kristus. Veren evankeliumin tarkoitus on meidän pelastuksemme.

Paavali (1.Kor.2:2) kirjoitti:”Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.”

Evankeliumiin liittyvä Jeesuksen veri ei ole symboolinen. Jeesuksen oli todellisesti kuoltava ristillä meidän puolestamme, meidän syntiemme tähden ja vuodatettava todellisesti verensä. Me kaikki olemme ansainneet kuolemanrangaistuksen, mutta Jeesus meni ristille meidän sijastamme. Isä Jumala mieltyi ja hyväksyi oman Poikansa veriuhriin. Se avasi Jeesukseen turvautuville tien Jumalan lapseuteen aina Taivaaseen saakka. Veren merkitys on hyvin tärkeä, sillä vain sen kautta meillä on pääsy Jumalan yhteyteen – mitään muuta tietä ei olekaan. Jumala hyväksyi syntivelkamme maksuksi oman poikansa, Jeesuksen, veriuhrin ristillä. Myös jo uskoon tulleet tarvitsevat syntiensä anteeksiantoa Jeesuksen veressä, että heidän omatuntonsa säilyy puhtaana.

Paavali (Ef.1:7) kirjoitti:(suluissa lisäämäni huomautus)”jossa meillä on lunastus (Jeesus on maksamalla syntivelkamme vapauttanut meidät synnin orjuudesta) hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.”

Hebr.10:19) kirjoitti:”Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkein pyhimpään.”

(Hebr.9:14) kirjoitti:”kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!”

Veriuhri –sana tulee Vanhan Testamentin puolelta silloisten temppelipalvelusten eläinuhreista. Nähdessään Jeesuksen tulevan luokseen Johannes Kastaja totesi: ”Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh.1:29) . Tässä on symboliikkaa, sillä Jeesus oli Jumala ja ihminen, mutta ei lammas. Hän oli se Jumalalle kelpaava syntiuhri, johon Vanhan Testamentin aikaiset uhrikaritsat viittasivat.

Paljon on uskovien antamaa opetusta, josta ei todellakaan saa mitään irti – ja edellä mainitsin vääristä opettajista, joiden opetuksista ei pidäkään ottaa mitään itselleen. Toivon kuitenkin, että saisit puhtaasta Raamatun Sanasta itsellesi rohkaisua, lohdutusta ja johdatusta – ja varmuutta siihen, että saat sellaisena kuin olet, vaeltaa Jeesuksen seurassa elämän tiellä. Mitään paineita ei ole silloin, kun tutkimme Sanaa rukoillen. Jumala antaa meille kulloinkin tarvitsemamme leipäannoksen. Kaikkea ei tarvitse, eikä kukaan voikaan ymmärtää – joskus myöhemmin saatamme saada muualta Raamatusta ymmärrystä sellaiseen kohtaan, joka tänään jää meille käsittämättömäksi. Jumala ei etsi tietoviisaita, vaan syntisiä, jotka nöyrinä kaipaavat Jumalan rakkautta ja armoa. Niitä molempia Hän tarjoaa meille yksinkertaisille ja lapsenmielisille soimaamatta. Johanneksen evankeliumista on hyvä aloittaa – voimme syödä sitä ahnehtimatta pieninäkin paloina. Jumala haluaa, ettei kukaan lähde Hänen luotaan nälkäisenä pois.

Kiitos Natanael kauniista sanoistasi. Minusta tosin tuntuu, että aivan kaikki eivät arvosta mielipiteitäni tällä palstalla.

Veren evankeliumi ei taida löytyä raamatusta samoin kuin ei kolmiyhteinen jumalakaan.
Uskon että sillä tarkoitetaan yleensä Jeesuksen ristinkuolemaa. Meinasin symbolisuudella varmaankin Jeesuksen ehtoollissanoja, viinihän ei ole oikeaa verta, mutta viinikin esiintyy Raamatussa monissa kohdin jotain kuin merkitsevänä, samoin kuin leipää voidaan pitää sanana monimerkityksellisenä, tavallinen leipähän on itsessään vain leipää, mutta sitä käytetään vertauskuvallisesti.

Jo ennen maailman perustamista oli säädetty,
että ihmislasten ikuinen Elämä on Hänessä
eli Jeesuksessa Kristuksessa.

Alunperin tämä ikuinen Elämä oli tarjolla
Elämän puun hedelmän lihassa ja veressä.

Mutta kun ihminen ohitti sen,
täytyi Golgatalle pystyttää toisenlainen puu,
joka tarjoaa sovituksen Hänessä, joka on Elämä.
Ja nyt meidän pitää syödä siitä.

Johannes 6:54) kirjoitti:Joka syö minun lihani ja juo minun vereni,
sillä on iankaikkinen elämä.

Eli kun me juomme viinin
ja syömme leivän ehtoollisessa,
niin me tulemme osallisiksi
Hänestä.

1Kor. 10:16


Siunauksen malja, jonka me siunaamme,
eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen?
Se leipä, jonka murramme,
eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen

Luukkaan evankeliumi:
22:19 Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni."

1.Korinttolaiskirje:
11:25 Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni; niin usein kuin te juotte, tehkää se minun muistokseni."

Ehtoollistapahtumassa viini säilyy viininä ja leipä leipänä. Ehtoollisen tarkoitus on muistella Jeesuksen kuolemaa ristillä.

Ehtoollisen merkityksestä on eri seurakunnissa monenkirjavia käsityksiä. Siitä ollaan sentään yhtä mieltä, että ehtoollista nautitaan yhdessä muiden veljien ja sisarten kanssa, sillä ehtoollinen on itsensä Jeesuksen Kristuksen seuraajilleen asettama. Kalamos toi esille sen, että ehtoollisella tulemme osalliseksi Jeesuksesta. Raamattu ilmaisee tämän hyvin selvästi: ”Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen” (1.Kor.10:16). Tähän se yksimielisyys sitten päättyykin. Hyvin monet ajattelevat, että ehtoollinen on pelkästään muistoateria, eikä todellista osallisuutta Herraamme ja Vapahtajaamme tapahdu.

Muutamat hyvin suuret seurakunnat edustavat ns. muuttumisoppia. Jeesuksen sanat ymmärretään niin, että leipä ja viini muuttuvat Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi. Siksi ehtoolliselta jäänyttä leipää ja viiniä säilytetään huolella Kristuksen palvontaa varten. Näissä kirkkokunnissa opetetaan myös, että Kristus uhrataan aina uudelleen jokaisessa ehtoollisessa. Puhutaan ns. messu-uhrista. Koska sekä ehtoollisaineiden muuttuminen että messu-uhri riippuvat papista, korostuu myös papin virka.

Itse olen sisäistänyt ehtoollisen niin, että siinä me kohtaamme Jeesuksen, ja vieläkin enemmän: nauttiessamme leivän ja viinin me tulemme osallisiksi Hänestä ja hänen kuolemastaan. Se on niin ihmeellinen tosiasia, että emme sitä voi järjellämme ymmärtää, mutta me saamme uskoa sen. Se on uskon yhteyttä Häneen, joka on kuollut meidän puolestamme, sinun ja minun.
Osallisuus Jeesuksen ruumiiseen ja vereen pyhässä ehtoollisessa yhdistää toisiinsa kaikki maailmanlaajuisen Kristuksen seurakunnan jäsenet. Ehtoollisella olen yhteydessä kaukaisiinkin veljiini ja sisariini Kristuksessa. Todellista yhteyttä Jeesukseen tai toisiimme ei kuitenkaan luo pelkkä osallistuminen ehtoolliseen, vaan ehtoollisen evankeliumi, syntien anteeksiantamus, jonka otamme uskossa vastaan. Ehtoollisaineet voidaan nimittäin ottaa vastaan väärin, jolloin vastaanottaja jää ehtoolliseen liittyvää siunausta vaille.

Paavali (1.Kor.11:27-29) kirjoitti:"Sen tähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen. Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta; sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa.”

Millä perusteella joku voi sitten syödä tai juoda ehtoollisaineet omaksi tuomioksensa? Koska ehtoollisleipä on Herramme sanojen mukaan Hänen ruumiinsa ja viini Hänen verensä, niin niitä vain tavallisina aineina nauttiva torjuu ja halveksii ehtoollisaineiden todellista merkitystä. Vaikka aineiden atomit ja molekyylit eivät muutu ehtoollisella koostumukseltaan miksikään, niin Jeesuksen sanoihin uskoen otan ne vastaan Hänen ruumiinaan ja Hänen verenään. Ehtoollista nauttiessani uskon vain lapsenkaltaisesti sen, mitä Jeesus sanoo.

Matteus (Matt.26:26) kirjoitti:”Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: "Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini." Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä kaikki; sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.”

Kerran kun olin ollut jakamassa ehtoollista,
sain tilaisuuden jälkeen hiukan valistusta.
Eräs rakas ja minua vanhempi veli sanoi,
että minä käytin väärää ilmaisua.
Ojentaessani viinin
sanoin aina:

"Jeesuksen Kristuksen veri,
Sinun edestäsi vuodatettu".

Minussa ei kuitenkaan tapahtunut mielenmuutosta.

Kun kerran Jeesus itse sanoi,
että se on Hänen verensä,
joka tähtemme vuodatettiin,
niin minä sanon samoin.

Osallisuus Hänen vereensä tulee,
kun juomme sen.


Joka syö minun lihani ja juo minun vereni