Keisarille keisarin ja Jumalalle Jumalan

[Jukka]

Mutta todettakoon,
että edelleenkään uuden liiton uskovinakaan
emme saa
- tehdä huorin
- varastaa
- tappaa
- olla epäkunnioittavia vanhempiamme kohtaan jne.

Ei Jeesus näitä kumonnut. Päinvastoin.
Hän nosti riman oikeaan korkeuteensa.
Ei riitä se, että mies ei tee huorin makaamalla naisen kanssa.
Mies ei saa edes katsoa naista himoiten.
Tätä ei laki kieltänyt, Jeesus kielsi.

Kyllä, Jeesus nosti riman niin korkealle, että jokaisen kuulijan olisi pitänyt ymmärtää, etteivät he kyenneet ylittämään rimaa. Jos se jäi vielä joltakulta oivaltamatta, niin Jeesus sanoi näinkin

Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva?
Eivätkö publikaanitkin tee samoin?
Ja jos te osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista te siinä teette?
Eivätkö pakanatkin tee samoin?
Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on.

.

Tämä oli yksi Jeesuksen ns. vuorisaarnassa esittämistä antiteeseistä. Näitä vastakkainasetteluja on useita Matteuksen viidennessä luvussa. Ensin teesi Mooseksen laista ja sitten Jeesuksen esittämä antiteesi. Sinä mainitsitkin jo yhden, aviorikoksen ja minä toisen, vihollisen rakastamisen täydellisesti niin kuin Jumala rakastaa. Katsotaanpas muutkin
Tappaminen
Vihastuminen
Avioero
Vannominen
Kostaminen

Jeesus teki lain suureksi ja ihanaksi ja täysin selväksi, ettemme onnistu sitä pitämään. "Kukaan teistä ei lakia täytä", ei yhtään kohtaa siitä. Kompastumme motiiveihimme, itsemme korottamiseen, ylpeyteemme, epätodellisiin luuloihin itsestämme -Jumala näkee kaiken, senkin mistä itse itsessämme emme ole tietoisia (ennenkuin Jumala ilmaisee pimeytemme 'ilmestyksellä'; kun Hänen valonsa leimahtaa vain ajanrahduksi, niin vaivumme armoa anoen kasvoillemme).

Suhteemme Jumalaan pitää uuden syntymisen kautta tulla isä-lapsi-suhteeksi ja meidän pitää saada Isämme perimä ja Henki. Minä näen, että se on ainoa tie pysyä Jumalan rakkaudessa ja Kristuksen laissa. En voi tässä kohtaa antaa kenellekään myöden, että osaa laista ei ristiinnaulittukkaan Jeesuksen kanssa ristille. Minut on naulittu Hänen kanssaan ja risti erottaa uskovat maailmasta ja sen alkeisvoimista.

Kun Kalamos kirjoitit: "Jotenkin aihe tuntuu nyt kuitenkin muuttuneen lakikeskusteluksi" niin se on aika luonnollista, jos lakiin vedoten otetaan esille 'kymmenysten vaatimukset'. Ei niin, vaan jokainen antakoon iloisella sydämellä sen, mitä sydän kehottaa antamaan. Olen joidenkin Jumalan miesten elämänkerroista lukenut, että heidän kokouksissaan ei saanut mainitakaan sanaa 'raha' eikä kokouksessa kerätty kolehtia. Eteisessä oli seinällä laatikko, johon sai laittaa uhrinsa, jos koki tarvetta sen antaa. Tällaisia olivat esim. C.T.Stud, Yrjö Müller, Hudson Taylor + monia muita. He eivät myöskään puheissaan pyytäneet johonkin asiaan varoja ihmisiltä vaan Jumalalta.

Jumalan seurakunnan ensisijainen tarve ei päivinämme ole raha vaan elää Jeesuksen suurten lupausten varassa ja elää ne todeksi

Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa,
niin myös kaikki tämä teille annetaan[/b]

Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa,
niin myös nämä teille annetaan sen ohessa.[/b]

Nämä lupaukset toimivat, kun lopetetaan ihmisiltä rahan pyytämiset ja etsitään Jumalaa ja Hänen vanhurskauttaan.

Mutta tällä asialla ei ole mitään tekemistä pelastuksen kanssa.

Tästä olemme täysin samaa mieltä. On hyvä, että olemme voineet keskustella rauhallisesti ja rakkaudella keskenämme näkemyseroistamme huolimatta.

Kaikille palstalaisille nyt hyvää yötä ja Jeesus myötä.

[kalamos]

Olen tuonut lukuisia kohtia esiin,
joissa nimenomaan on kysymys rahan keräämisestä.
Siis Paavali puhui jatkuvasti siitä asiasta,
mikä pohjautuu VT:n määräyksiin kymmenyksistä.
Niitä ei suinkaan tule jättää sikseen, kuten Jeesus sanoi.
Paavali oli yksityiskohtia myöten määrännyt seurakunnille,
miten keräykset tulee hoitaa.

Mitä tulee keräykseen pyhiä varten,
niin tehkää tekin samalla tavoin,
kuin minä olen määrännyt Galatian seurakunnille.
Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä
pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen,
säästäen menestymisensä mukaan,
ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani.

Nimenomaan nyt Uuden liiton aikana meillä on
edellytykset elää läin täyttymyksessä.
Rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistämme niinkuin itseämme.

[Jukka]

Tässä mennään eteenpäin niin vauhdikkaasti, että jään välillä jälkeen vastauksissani.

Ketjun aihe siis on:
Keisarille keisarin ja Jumalalle Jumalan

Jotenkin aihe tuntuu nyt kuitenkin muuttuneen lakikeskusteluksi,
jota koskien on jo yksi erinomainen aloittajan aloitus.

Saanen nyt muistuttaa, että aloituksessani kysymys olikin kymmenysten maksamisen laista ja Jeesuksen ottamasta esikuvasta. En halunnut otta tätä tuon toisen aloituksen jatkoksi, koska yritän siinä lähestyä lakia kokonaisvaltaisemmin, vaikkakin galatalaiset olivat myös yhden lain vaatimuksen kanssa vastatusten ja se koski judaistien vaatimusta ympärileikkauksesta.

Aloitukseni ensimmäinen virke kuului näin (kursivointi nyt lisäämäni)

Keskustelin erään seurakunnan työntekijän kanssa Mooseksen laissa juutalaisille määrätyistä kymmenyksistä

.

Aloitukseni pointti oli se, että maksammeko Mooseksen lain vaatimat kymmenykset seurakunnalle siirryttyämme muilta osin Uuden Liiton aikaan? No, nyt ainakin kaksi kirjoittajaa on antanut ymmärtää maksavansa. Siihen olen jo vastannutkin, että hyvä, kun edes kymmenykset maksaa. Olen siitä iloinen, kunhan niitä ei makseta lain vaatimuksen pakosta (mutta miksi juuri kymmenykset kuten Vanhassa Liitossa laki määräsi).

Mitä arvelette, maksoiko Joosef ja Maria kymmenyksiä? Entä Jeesus rakentajan (puusepän) 'poikana'? En tiedä vastausta käytännön tasolla, mutta Mooseksen laki määräsi kymmenykset karjan kasvattajille ja viljelijöille, ei rakentajille, puusepille, kalastajille, teltantekijöille yms.

Kymmenyslakia ei Uudessa Liitossa toisteta *), mutta mainitaan Hebrealaiskirjeessä, jossa kerrotaan Aabrahamin antaneen Saalemin kunigas Melkisedekille kymmenykset sotasaaliistaan. Miksi sitten kymmenysten antamisesta Herralle ei mitään mainita? Toistan tämän näkemykseni vielä kerran: Uskovaiset omistavat Kristuksessa uuden elämän, iankaikkisen elämän, joka ei ole sidoksissa kansallisiin yhteiskuntajärjestelmiin. Saamamme uusi elämä on tarkoitettu elettäväksi kokonaan Herraa ja lähimmäisiä palvellen. Kaikki mitä meillä on, on Jumalan lahjaa ja jos olemme oikeassa suhteessa Herraan, niin jaamme itsellemme kertyneestä ajallisesta hyvästä iloisin ja kiitollisin mielin seurakunnan palvelijoille ja köyhille.

*) Uusi Liitto astui voimaan Jeesuksen sovitustyön tapahduttua. Pääosa evankeliumien teksteistä sijoittuu siis Vanhan Liiton aikajanalle vaikka suuri murros oli käynnissä.

Mutta kun aika oli täytetty,
lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen,
lunastamaan lain alaiset,
että me pääsisimme lapsen asemaan

[vilja]

Nimenomaan VT:n kirjoitukseen perustuen
ja vieläpä Moosekseen ja lakiin vedoten
Paavali perustelee rivi riviltä erittäin selkein sanoin sen,
että meidän Uuden liiton uskovillakin
on velvollisuus pitää huolta seurakuntamme työntekijöiden elatuksesta.
Siis maksaa kymmenykset.

Jeesus nimenomaan sanoi kymmenyksistä,
että niitä ei tule jättää maksamatta:

Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut,
kun te annatte kymmenykset mintuista ja tilleistä ja kuminoista,
mutta jätätte sikseen sen, mikä laissa on tärkeintä:
oikeuden ja laupeuden ja uskollisuuden!
Näitä tulisi noudattaa, eikä noitakaan sikseen jättää.

Jos me jätämme kymmenykset maksamatta,
me sidomme puivan härän suun.
Ja se on selvästi asia, jota meidän ei tule tehdä,
kuten Paavali sanoo. Siis ...

Kuka tekee koskaan sotapalvelusta omalla kustannuksellaan?
Kuka istuttaa viinitarhan, eikä syö sen hedelmää?
Tai kuka kaitsee karjaa, eikä nauti karjansa maitoa?

Puhunko tätä vain ihmisten tavalla? Eikö myös laki sano samaa?
Onhan Mooseksen laissa kirjoitettuna:
"Älä sido puivan härän suuta".
Eihän Jumala häristä näin huolta pitäne?
Eikö hän sano sitä kaiketikin meidän tähtemme?
Meidän tähtemmehän on kirjoitettu,
että kyntäjän tulee kyntää toivossa ja puivan puida osansa saamisen toivossa.

Olen täysin samaa mieltä tästä asiasta, eikä se ole minulle lain
noudattamista, vaan Jeesuksen itsensä opetusta ja siksi pidän
kiinni tuosta ihan samoin, kuin muistakin Hänen opetuksistaan.

Mitä tulee sitten lain noudattamiseen, merkityksellinen asia siinä
on nähdäkseni se, että missä hengessä mitäkin teemme, teemmekö
jonkin rakkauden hengessä / rakkauden vaatimana, vaiko
lainalaisessa hengessä / lainhengen vaatimana.

[vilja]

Itse näen tuon kymmennysten antamisen kotiseurakuntaani seuraavasti:

Ensinnäkin; kaikkein tärkeimpänä pidän sitä, että ihmiset saavat kuulla evankeliumia ja koska en voi itse toimia sen viejänä, voin olla kuitenkin "lähettäjänä", oli tämä viejä sitten omalla paikkakunnallamme toimija tai sitten johonkin muualle hyvää sanomaa vievä henkilö / henkilöt.

Toiseksi, haluan olla mukana myöskin pitämässä yllä olosuhteita, joissa voidaan toimia niin lapsi-, nuoriso-, vanhus-, vammais- kuin kaikkien muidenkin työmuotojen puitteissa ja voi miten kiitollinen olen siitä, että esim. lastenlapsilleni on paikka, mihin he menevät enkkukerjoon (4v.), kokkikerhoon, lapsikuoron harjoituksiin, nuoriso bunkkeriin, nuortenkokouksiin yms. yms. ja nekin lapsenlapseni, joiden vanhemmat eivät ole muuten mukana minkään srk toiminnassa.
Miksi en olisi mukana ylläpitämässä kyseisiä mahdollisuuksia?

Olen myöskin kiitollinen niille, jotka palvelevat meitä seurakuntalaisia Sanaa opettaen ja monessa muussakin tehtävässä palvelleen, kuten esim. joka päivä toimistoa auki pitäen, että sinne voi mennä vaikka keskellä päivää jokainen, joka apua tarvitsee ja hyvin mielellänikin olen valmis edesauttamaan kyseiseten henkilöiden palkkaamista ja noidenkin olosuhteiden ylläpitämistä.

Eikä vähäistä ole sekään, että srk pitää huolta vähävaraisista ja vanhuksista, yms. käyden heidän luonaan ja vieden jotain, mistä heille on iloa ja apua.

Ja tässä vain osa kaikesta siitä, mitä oma kotiseurakuntani ja sen työntekijät tekevät, joten en näe ollenkaan, että olisi kysymys vain velvollisuudesta tms. kymmennysten maksamisessa, vaan yhdessä tekemisestä, kukin sillä paikalla, mikä on itselleen mahdollista ja minusta on vähintä, mitä voin tehdä, antaa Jumalan valatakunnantyölle edes kymmenykset siitä, mikä on uskottu minun oman hyvinvointini ylläpitämiseen.

Ja tuo ei minusta ole edes uhri, vaan se, mikä kuuluu Jumalalle ja uhri tulee vasta sen jälkeen.

[kalamos]

Todella selkeästi toit asian esiin.
Sinne, missä meille jaetaan Elämän leipää,
sinne meidän kuuluu myös antaa kymmenykset.

Ketjun aihe eli kymmenykset ja ketjun otsikko
'Keisarille keisarin ja Jumalalle Jumalan'
vie nyt minut minut kuitenkin ihan kymmenysten alkulähteille,
jossa Melkisedek - Saalemin kuningas ja Jumalan Korkeimman pappi -
siunaa Abramin, ja Abram antaa hänelle kymmenykset kaikesta.

Ja Melkisedek, Saalemin kuningas, toi leipää ja viiniä;
hän oli Jumalan, Korkeimman, pappi.

Ja hän siunasi hänet sanoen:
"Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein, taivaan ja maan luoja.
Ja kiitetty olkoon Jumala, Korkein, joka antoi vihollisesi sinun käsiisi."

Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta.

Sitten seuraavaksi Jaakob antaa lupauksen Jumalan huoneesta
ja lupauksen antaa kymmenykset kaikesta.

Ja Jaakob teki lupauksen, sanoen:
"Jos Jumala on minun kanssani ja varjelee minut sillä tiellä,
jota nyt kuljen, ja antaa minulle leipää syödäkseni ja vaatteita pukeutuakseni,
niin että saan palata rauhassa isäni kotiin, niin on Herra oleva minun Jumalani;
ja tämä kivi, jonka olen patsaaksi pystyttänyt, on oleva Jumalan huone,
ja kaikesta, mitä minulle suot, minä totisesti annan sinulle kymmenykset".

Siis kaikesta kuuluu kymmenys Jumalalle.
Se tarkoittaa esimerkiksi ajasta
vähintään ...

144 minuuttia vuorokaudessa
eli ...

2 tuntia ja 24 minuuttia.

Eli jollain tavalla Hänelle erotettua eli pyhitettyä aikaa
kuuluu vuorokaudesta tuon verran.
Jos otamme kaiken ajan itsellemme, olemme varastaneet Jumalalta.

Sama koskee kaikkea muutakin.
Siis kymmenykset kaikesta kuuluu Jumalalle.

Tuossa Jaakobin tapauksessa tuli esiin Jumalan temppeli ja kymmenykset kaikesta.
Ymmärtäisin sen siis niin, että kaikesta meidän kuuluu antaa kymmenys
Jumalan temppelin eli seurakunnan rakentamiseen.