Mitä on romanttinen rakkaus?

[kalamos]

Keskustelemme erityisesti
miehen ja naisen välisestä rakkaudesta.

Jumala halusi heti ensimmäiseksi
opettaa ihmiselle jotakin siitä.

Oppitunnin aiheena oli:

Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä

Opetus alkoi siten,
että Jumala toi ihmsen eteen
kaikki eläimet.

Ja ihmisen piti antaa nimi kullekin.

Huikea tilannekuvaus.
Kuinka paljon jo yksi
häntäänsä heiluttava
koiranpenikka saa ihmisen sydämen sykkimään.

Ja Aadam sai tervehtiä kaikkia eläimiä.
Ja antaa niille nimet.

Esimerkiksi käärmeelle antoi nimen
sihisijä.

Annettuaan nimet kaikille eläimille,
oli selvästi käynyt ilmi,
että Aadamilta puuttuu jotakin.

Ja niin Jumala lupasi tehdä jotakin.

Aadam nukutettiin
ja kun hän heräsi,
niin Jumala toi
Aadamin luo vielä yhden luomuksen.
Aadamin
kyljestä otetun puoliskon.

Ja Aadam totesi,
että tämä on nyt samaa luuta ja lihaa
kuin hän itse.

Ja niin nies
nimesi puolisonsa miehettäreksi.

Näin alkoi ensimmäisen
miehen ja naisen välinen
romanttinen rakkaus.

[kalamos]

Ensimmäinen avioliitto oli siis
järjestetty sellainen.

Jumala,
jonka pojaksi Luukas sanoo Aadamia,
oli sen järjestänyt.

Jokainen ihminen on
Jumalan lapsenlapsi ties monennessako
sukupolvessa.

Ja erittäin tärkeä tehtävä
IsoIsällämme on järjestää avioliitot.

Aadam ja Eeva olivat hyvin konkreettisesti
samaa lihaa ja luuta.

Aabram ja Saarai olivat sisaruksia.

Ja kun oli Iisakin aika saada Vaimo,
niin Aabraham lähetti palvelijansa
sellaista noutamaan Iisakille.

Ja Aabraham ohjeisti
tarkoin palvelijaansa tässä asiassa.

Ja romantiikka alkoi jo silloin,
kun Iisak ei vielä ollut näyttämöllä.

Romantiikka alkoi viimeistään siinä vaiheessa,
kun Aabrahamin palvelija rukoili Jumalaa,
ja kohta Rebekka juottaa kamelit.
Ja juottaa niin, että olivat juoneet kyllikseen.

Aiemmin mainitsemani kansakoulun
liitutaulun vettä kainaloihin valuva pesusieni
ei ollut mitään verrattuna siihen,
mikä tapahtui kaivolla Rebekan toimesta.

Hän vastasi:

"Juo, herrani".

Ja hän laski nopeasti
astiansa alas kädelleen
ja antoi hänen juoda.

Nuoren naisen olisi pitänyt olla
jo ihan puhki
vaeltamisesta ja ammentamisesta
ja kaikesta ponnistelusta.

Mutta hän laskee astian käsilleen
ja pitelee sitä siinä.

Mutta tämä oli vasta alkua.

Ja annettuaan hänen juoda
hän sanoi:

"Minä ammennan vettä
myös sinun kameleillesi,
kunnes ne ovat
juoneet kyllikseen".

Siis kaikki kamelit? Kyllikseen?
Kyllä. Kyllä.

Niin hän tyhjensi nopeasti
astiansa kaukaloon
ja riensi jälleen kaivolle
ammentamaan vettä
ja ammensi kaikille hänen kameleilleen.

Aabrahamin palvelija oli saanut
aivan uskomattoman ja mitä selvimmän
rukousvastauksen Jumalalta.
Mutta vielä palvelija tarkkaili tilannetta.

Ja mies katseli häntä ääneti
saadakseen tietää,
oliko Herra antanut hänen matkansa
onnistua vai ei.

Kun Rebekka todella oli tehnyt
tuon yli ymmärryksen käyvän urakan,
niin Aabramin palvelija oli varma asiasta.

Kun kamelit olivat juoneet,
otti mies kultaisen nenärenkaan,
joka painoi puolen sekeliä,
ja hänen käsiinsä kaksi rannerengasta,
jotka painoivat kymmenen kultasekeliä.

Rebekka oli rangastettu moninkertaisesti.

Kertomus jatkuu niin valtavan romanttisesti,
että ehkä jatkat lukemista
suoraan Jumalan Sanasta.

Mitään näin romanttista ei voi tapahtua,
jos Jumala ei ole johdattamassa asioita.

Mutta romantiikkaan kuuluu
aina koko elämänkirjo.

Ilot ja surut.

Iisak oli nyt saanut lohdutuksen.

Ja Iisak vei Rebekan
äitinsä Saaran majaan
ja otti hänet luokseen,
ja hänestä tuli hänen vaimonsa,
ja hän rakasti häntä.

Niin Iisak sai lohdutuksen
äitinsä kuoltua.

[kalamos]

Kummallekin miehelle
niin Aadamille kuin Iisakille
löytyi siis vaimo
kun Jumala järjesti asioita.

Ja kummallekin asia
oli äärettömän tärkeä.

Mikään muu kuin vaimo
ei olisi voinut olla lohdutuksena
siihen ettei Aadamin ollut hyvä olla yksinänsä.

Mikään muu kuin vaimo
ei voinut olla lohdutuksena Iisakille
siihen tyhjiöön,
jonka äidin kuolema oli aiheuttanut.

Ja kun Iisakin asiat oli hoidettu,
niin sitten hoidettiin myös Aabrahamin
ja samalla koko Jumalan kansan Israelin asiat.

Ja Aabraham otti vielä vaimon,
ja hänen nimensä oli Ketura.

Ja hän synnytti hänelle
Simranin ja Joksanin,
Medanin ja Midianin,
Jisbakin ja Suuahin.

Mutta Joksanille syntyi
Seba ja Dedan.

jälkeläisiä olivat:
assurilaiset, letusilaiset ja leummilaiset.

Ja Midianin pojat olivat
Eefa, Eefer, Hanok, Abida ja Eldaa.
Kaikki nämä ovat Keturan jälkeläisiä.

Ja Aabraham antoi
kaiken omaisuutensa Iisakille.

Mutta sivuvaimojensa
pojille Aabraham antoi lahjoja;
ja hän lähetti heidät
vielä eläessänsä pois
poikansa Iisakin luota itään päin,
Itäiselle maalle.

Iisakille äiti oli tullut hyvin tärkeäksi
jo pikkupoikana,
kun Abramin sivuvaimo
Egyptin tuontina
oli synnyttänyt Ismaelin,
joka isompana poikana ilkkui Iisakkia.

Aabraham ei ollut halukas
ajamaan pois orjatarta poikinensa,
mutta Herra käski Aabrahamin kuulla
vaimoaan.

Sitten jo isona Iisak sai kokea
vielä jotain aivan hirveää,
kun hän Jeesuksen esikuvana,
joutui kokemaan sen,
mitä on joutua uhrikaritsaksi.

Tuosta traumasta vain äiti Saara
on kyennyt jotenkin poikaansa auttamaan.

Ja kun äiti sitten oli kuollut,
niin suuri rakkauden vaje oli
kohdannut Iisakkia.

Ja se oli korvattavissa
vain siten,
että Iisak saa oman vaimon.

Ja niin Aabraham järjesti
ensin tämän asian.

Ja sitten vasta otti uuden vaimon,
joka ei missään tapauksessa
olisi voinut olla äidin korvike
Iisakille.

Romanttiseen rakkauteen kuuluu,
että surut hoidetaan.

Ja kun Iisak vei Rebekan äitinsä majaan,
niin uusi elämä oli alkanut.

Ja tämä konkretisoitui aikanaan
kaksosten syntymänä.

Ja jälleen mies eli nyt Iisak
on hakoteillä.
Onneksi oli Rebekka.
Kuinka paljon merkitseekään se,
että vaimo ajattelee ja näkee sydämellä.

Ja niin Rebekka näki sydämellään
Jaakobin sydämen.
Ja rakasti enemmän Jaakobia
kuin Eesauta.
Ja näin teki myös Jumala.

Ja niin Jumalan Rakkaus
ja äidin rakkaus sinetöivät sen,
että Israelista tuli valittu kansa.
Jumalan esikoispoika.

Tämä osa ja asema
ei ollut Jaakobille helppo.

Jaakob suri koko elämänsä
omaa poikaansa Joosefia.

Mutta vanhoilla päivillään
Jaakob saa nähdä poikansa Joosefin
kuninkaallisena hallitsemassa
koko Egyptin maata
ja pelastamassa paitsi Egyptin
myös koko maailman nälkäkuolemalta.

Kun Jumala saa järjestää avioliittoja,
niin jokaiseen liittyy suuri siunaus.

Mutta se ei tarkoita sitä,
että elämä olisi taivasta maan päällä.

[kalamos]

Edellä on käynyt ilmi,
että rakkaus lohduttaa.

Ja lohdutusta ihminen tarvitsee
tietenkin surun keskellä.

Ja surun syövereihin ihminen
voi joutua myös silloin,
jos etsii romanttista rakkautta
väärällä tavalla.

Ja monta surua oli jo käyty läpi,
kun Jumalan kansa Israel oli syntynyt.

Ja Jumala suri sitä,
että Israel-Vaimo
halusi itselleen kuninkaan.
Mutta saamansa piti.

Saul osoittautui pettymykseksi.
Ja niin etsittiin
Jumalan mielen mukaista miestä.

Ja lopulta se löytyy Iisain vaatekaapista.
Iisai joutuu tunnustamaan
profeetan ja vaimonsa edessä,
että hänellä on vielä yksi poika.
Vasta poikanen,
joka on paimentamassa lampaita.

Daavid oli siis tullut maailmaan
sukurutsan tuotoksena.

Ja hänet Jumala oli valinnut
Israelin kuninkaaksi.

Daavidilla oli vaimoja.
Ja jos puutetta olisi ollut,
niin Jumala olisi pyynnöstä
antanut lisääkin vaimoja.

Mutta sitten Daavid
jäi kerran pois taistelusta.

Ja tiedämme seuraukset.
Daavid teki moninkertaisen synnin
haureudesta murhaan saakka.

Ja monikertaisesti myös maksoi siitä.
Tuon haureuden seurauksena
syntyneen lapsen Herra otti luokseen.
Suuri suru kohtasi lapsen isää ja äitiä.

Daavidin oli se kestettävä.
Ja hänen tehtävänsä oli lohduttaa
surevaa vaimoaan.

Daavid lohdutti vaimoansa Batsebaa
ja meni hänen luoksensa
ja makasi hänen kanssansa.

Ja tämä synnytti pojan,
ja hän antoi tälle nimen Salomo,
ja Herra rakasti häntä.

Ja Daavid laittoi hänet
profeetta Naatanin hoitoon,
ja tämä kutsui häntä Jedidjaksi
Herran tähden.

Jedidja = Herran lemmikki

Israelin kolmas kuningas
Salomo oli syntynyt.

Salomo = Rauhan mies

Ja niin Daavid kertoo pojalleen
Salomolle näin:

Ja hän kutsui poikansa Salomon
ja käski hänen
rakentaa temppelin
Herralle, Israelin Jumalalle.
Ja Daavid sanoi Salomolle:

"Poikani,
minä aioin itse rakentaa
temppelin Herran, Jumalani, nimelle.
Mutta minulle tuli tämä Herran sana:

'Sinä olet vuodattanut paljon verta
ja käynyt suuria sotia.

Sinä et ole rakentava temppeliä
minun nimelleni,
koska olet vuodattanut
niin paljon verta maahan
minun edessäni.

Katso,
sinulle on syntyvä poika;
hänestä on tuleva rauhan mies,
ja minä annan hänen päästä
rauhaan kaikilta hänen ympärillään
asuvilta vihollisilta,
sillä Salomo on oleva hänen nimensä
ja minä annan rauhan ja levon Israelille
hänen päivinänsä.

Hän on rakentava temppelin
minun nimelleni.

Hän on oleva minun poikani,
ja minä olen oleva hänen isänsä.

Ja minä vahvistan
hänen kuninkuutensa valtaistuimen
ikuisiksi ajoiksi.'

Salomo rakensi temppelin
ja paljon muutakin.

Ja tämä Herran lemmikki
ehti tehdä kaikenlaista,
kun ei tarvinnut sotia.

Tässä keskustelussa on viitattu
Salomon korkeaveisuun.

Tuo laulujen laulu on jotain,
mikä ansaitsee ihan oman keskustelun.

Aloitin keskustelun tänä aamuna.
Tule mukaan veisaamaan kanssani
tuota Salomon korkeaveisua,
laulujen laulua.