Meneillään olevan armotalouskauden
uskovan elämään liittyy
Viisi eri kastetta. Ensimmäinen näistä
ei ole kaste meressä
tai kaste virrassa
tai yleensä vedessä,
joita ilmaisuja UT käyttää.
Ensimmäinen ja Ratkaisevan tärkeä
kaste on kaste Pilvessä.
Sen jälkeen on sitten
vuorossa kaste Meressä/Virrassa/Vedessä.
Ja nämä ilmaisut
ovat kyllä varsin yksiselitteisiä.
Jo sana kaste on hyvin selkeä.
Se tarkoittaa upottamista.
Samalla sanalla kuvataan
esimerkiksi kankaan värjäystä,
jossa kangas upotetaan väriliuokseen
ja sen jokainen säie saa uuden värin.
Kaikki viisi kastetta
siis tarkoittavat upottamista
johonkin.
Paavali tuo esiin
ensimmäisen ja kolmannen kasteen
yhdessä ja samassa jakeessa.
Paavali (1 Kor 11:13) kirjoitti:
sillä me olemme kaikki
yhdessä Hengessä kastetut
yhdeksi ruumiiksi,
olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia,
orjia tai vapaita,
ja kaikki olemme saaneet juoda
samaa Henkeä.
Tuossa ei siis puhuta vesikasteesta
ollenkaan eikä myöskään
seuraavissa Jeesuksen sanoissa.
Markus (16:16) kirjoitti:
Joka uskoo ja kastetaan,
se pelastuu
Tässä kohden on kysymys kasteesta,
joka on suorastaan pelastuskysymys.
Siis on kysymys iankaikkisesta pelastuksesta.
Tietenkin myös vesikaste pelasti
Israelin kansan
mutta nimenomaan
Egyptin sotajoukoilta
eli pahalta maailmalta.
Mutta Israel olisi edelleen
Egyptin orjuudessa,
jos se ei olisi aivan ensimmäiseksi
kokenut Pääsiäistä.
Tuo jae Mark 16:16 väärin ymmärrettynä
johtaa vauvojen ja aikuistenkin
hätäkasteeseen,
jota
perustellaan ajatuksella: Kasteessa ihminen syntyy uudesti
Pyhän Hengen vaikutuksesta.
Minä ymmärrän kyllä samoin,
jos ei puhuta vesikasteesta,
vaan siitä kasteesta,
joka tapahtuu silloin,
kun syntiä tehnyt ihminen
tekemiinsä synteihin
hengellisesti kuolleena
syntyy uudesti ylhäältä Hengestä.
En siis ymmärrä
Raamatun ilmoitusta niin,
että vesikaste olisi
sellainen pyhä toimitus,
jossa ihminen syntyy uudesti.
Siksi en myöskään näe
erityistä merkitystä
kuoleman vaarassa olevalle
vauvalle tai aikuisellekaan
annettavalle hätäkasteelle.
Itse asiassa en näe
kastetun ja kastamattoman vauvan
autuuden tilassa mitään eroa.
Mutta en myöskään halua vähätellä
vauvana saatua kastetta.
Minua ei ole kastettu vauvana,
ja siksi oli luonnollista,
että Sanan mukaisesti kastatin itseni
uskoon tultuani.
Mutta en siis ole patistamassa
vauvana kastettuja uudelleen kasteelle.
Mutta en missään tapauksessa
myöskään toppuuttelemassa.
Vesikasteelle meno
on julkinen tunnustautuminen siitä,
että olen antanut elämäni Jeesukselle.
Ja samalla se sisältää viralliset hyvästit
paholaiselle ja sen tarjoamalle maailmalle
eli synnin orjuudelle.