Uskovien lankeaminen pois juutalaisuuteen

[Kirjoittaja]

Olen huomannut ilmiön, joka menee näin:

1.jotkut uskovat kiinnostuvat juutalaisuudesta hyvin paljon, sitten alkavat itsekin elämään kuten juutalaiset, pitäen kipaa ym. ja kenties alkavat noudattamaan Mooseksen Lakia.

2. Sitten lopulta hyljätään Jeesus ja käännytään juutalaisuuteen.

Olen myös huomannut, että tällaisilla saattaa sitten ilmetä Jeesuksen hylkäämisen jälkeen jopa jonkinasteista vihaa kristinuskoa kohtaan(joka saattaa sitten laimeta/poistua aikanaan, siis se viha).

Onko Raamatussa kerrottu tästä ilmiöstä tarkemmin?

[kalamos]

Jeesukseen uskova
voi langeta tälläkin tavalla.

Minun taustani on sellainen,
että olen voinut nuorena langeta
helluntailaisuuteen,
kun olin toisen polven helluntailainen.

Ja sitten olen voinut langeta
vapaakirkollisuuteen
toisen polven vapaakirkollisena.

Ja kun ajattelen vielä asiaa,
niin olisin voinut langeta baptismiin
kolmannen polven baptistina.
Jne.

Kun samaan Jumalaan uskovat
juutalaiset ja kristityt kohtaavat,
niin siinä helposti syntyy jännite.
Näin silloinkin,
kun puhumme
messiaanisista juutalaisista ja kristityistä.

Monesti me kristityt
emme täysin ymmärrä sitä,
että pelastus on juutalaisista.
Jeesus itse sanoi samarialaisellle naiselle:

pelastus on juutalaisista

Emme myöskään aina
kovin vakavasti ota sitä
tosiasioiden luetteloa,
jonka Paavali kirjasi heimoveljistään:

heidän on
lapseus ja
kirkkaus ja
liitot ja
lain antaminen ja
jumalanpalvelus ja
lupaukset;

heidän ovat isät,
ja heistä on Kristus lihan puolesta,
hän,
joka on yli kaiken,
Jumala,
ylistetty iankaikkisesti,
amen!

Paavali esittelee itsensä
Israelilaisena,
Benjaminin sukukuntaan kuuluvana
kahdeksanpäiväisenä ympärileikattuna
heprealaisena.

Oikeuden edessä hän huutaa:

Miehet, veljet,
minä olen fariseus

Paavali piti sapatin.
Ja varmasti vietti Pääsiäisen
siihen aikaan kuin se
Raamatussa on säädetty vietettäväksi.

Ja kuitenkin Paavali joutui
pakanoiden apostolina vaikeuksiin
juutalaisten tähden.

Esimerkiksi Antiokiassa tapahtui näin:

Ja Juudeasta tuli sinne muutamia,
jotka opettivat veljiä:

"Ellette ympärileikkauta itseänne,
niinkuin Mooses on säätänyt,
ette voi pelastua."

Nuo juudeasta tulleet
olivat ilmeisesti uskoon tulleita fariseuksia.

Eli jännite oli nyt
messiaanisten juutalaisten
ja pakanakristittyjen välinen.

Jeesuksen opetuslapset
- siis apostolit -
ratkaisivat asian näin:

Me apostolit ja vanhimmat,
teidän veljenne,
lähetämme teille,
pakanuudesta kääntyneille veljille
Antiokiassa ja Syyriassa ja Kilikiassa,
tervehdyksen.

Koska olemme kuulleet,
että muutamat meistä lähteneet,
joille emme ole mitään käskyä antaneet,
ovat puheillaan
tehneet teidät levottomiksi
ja saattaneet teidän sielunne hämmennyksiin,

niin me olemme yksimielisesti
nähneet hyväksi
valita miehiä ja lähettää heidät
teidän tykönne
rakkaiden veljiemme
Barnabaan ja Paavalin kanssa,
jotka ovat panneet henkensä alttiiksi
meidän Herramme
Jeesuksen Kristuksen
nimen tähden.

Me lähetämme siis Juudaan ja Silaan,
jotka myös suusanalla
ilmoittavat teille saman.

Sillä Pyhä Henki ja me
olemme nähneet hyväksi,
ettei teidän päällenne
ole pantava enempää kuormaa
kuin nämä välttämättömät:

että kartatte epäjumalille uhrattua
ja verta ja lihaa,
josta ei veri ole laskettu,
ja haureutta.

Jos te näitä vältätte,
niin teidän käy hyvin.

Jääkää hyvästi!

Tämän vastauksen olisi pitänyt olla
loppupiste esiintulleelle kysymykselle.

Mutta Paavali joutuu
palaamaan asiaan yhä uudelleen.

Ja kuten avauksesta käy ilmi,
olemme edelleen
tämän jännitteen alla.


07.08.2022 18:50

Ja vaikka Paavali ja Barnabas
olivat saaneet apostoleilta
tuon säädöksen oikein kirjallisena
välitettäväksi Antiokiaan,
niin myöhemmin Paavali jäi
aivan yksin pakanain apostolina
tämän asian kanssa.

Pietari oli ollut rohkea Jerusalemissa,
kun tuota asiaa puitiin.

Niin apostolit ja vanhimmat
kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa.

Ja kun oli paljon väitelty,
nousi Pietari ja sanoi heille:

"Miehet, veljet, te tiedätte,
että Jumala jo kauan aikaa sitten
teki teidän keskuudessanne sen valinnan,
että pakanat minun suustani
saisivat kuulla evankeliumin sanan
ja tulisivat uskoon.

Ja Jumala, sydänten tuntija,
todisti heidän puolestansa,
antaen heille Pyhän Hengen
samoinkuin meillekin,

eikä tehnyt mitään erotusta
meidän ja heidän kesken,
sillä hän puhdisti heidän sydämensä uskolla.

Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa
ja tahdotte panna opetuslasten niskaan ikeen,
jota eivät meidän isämme
emmekä mekään ole jaksaneet kantaa?

Mutta me uskomme
Herran Jeesuksen armon kautta pelastuvamme,
samalla tapaa kuin hekin."

Mutta niinkuin aina ennenkin
Pietarin rohkeus vaihtui helposti peloksi.

Mutta kun Keefas tuli Antiokiaan,
vastustin minä häntä vasten kasvoja,
koska hän oli herättänyt suurta paheksumista.

Sillä ennenkuin Jaakobin luota
oli tullut muutamia miehiä,
oli hän syönyt yhdessä pakanain kanssa;
mutta heidän tultuaan hän vetäytyi pois
ja pysytteli erillään peläten ympärileikattuja,

ja hänen kanssaan lankesivat ulkokultaisuuteen
muutkin juutalaiset,
niin että heidän ulkokultaisuutensa
tempasi mukaansa Barnabaankin.

Mutta kun minä näin,
etteivät he vaeltaneet suoraan
evankeliumin totuuden mukaan,
sanoin minä Keefaalle kaikkien kuullen:

"Jos sinä, joka olet juutalainen,
noudatat pakanain tapoja etkä juutalaisten,
miksi sinä pakotat
pakanoita noudattamaan juutalaisten tapoja?"

Yht'äkkiä Paavali jäi siis
pakanain apostolina aivan yksin.
Onneksi apostolien kokouksen
pöytäkirja on tallella.
Siis sen tekstin sisältö.

Mutta saman jännitteen alla olemme vieläkin.
Pietarin rohkeat siitä,
"Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa
ja tahdotte panna opetuslasten niskaan ikeen,
jota eivät meidän isämme
emmekä mekään ole jaksaneet kantaa?"
soivat vielä vielä korvissamme,
kun joudumme lukemaan pälyilevästä Pietarista,
joka aiemmin oli kehuskellut sillä,
etta pakanat hänen suustaan
saisivat kuulla evankeliumin.

Tässä kohden tapahtui todellakin se,
että keskustelun otsikon mukaisesti
itse Pietari lankesi juutalaisuuteen.
Aivan käsittömätön lankeemus Pietarilta,
jonka olisi pitänyt
jo jotain ymmärtää
pelastuksen armosta,
kun oli kiroillen kieltänyt Jeesuksen.

Pietarin käyttäytyminen oli nyt
kuin toisintoa Jeesuksen kieltämisestä.
Paavali jatkaakin tilannekuvausta
toteamalla:

Me olemme luonnostamme juutalaisia,
emmekä pakanasyntisiä;

mutta koska tiedämme,
ettei ihminen tule vanhurskaaksi
lain teoista,
vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen,

niin olemme mekin
uskoneet Kristukseen Jeesukseen
tullaksemme vanhurskaiksi
uskosta Kristukseen
eikä lain teoista,

koska ei mikään liha
tule vanhurskaaksi lain teoista.

Ja kun sitten asiaa vielä setvitään,
niin Pietarin käytös ja lankeemus
tekee hänestä lain rikkojan.

Sillä jos minä uudestaan rakennan sen,
minkä olen hajottanut maahan,
osoitan minä olevani lain rikkoja.

Pietari oli käyttäytymisellään
rikkonut sen lain eli neuvon,
minkä aiemmin julisti Jerusalemissa.

Pietari vietti ensin ateriayhteyttä
pakanoiden kanssa,
mutta sitten juutalaisten pelosta
vetäytyi pois.

Vaikka juuri Pietari oli saanut
aikanaan näyn siitä,
että hän saa syödä kaikkea.

Ja tuo näky oli ollut
alkusysäys sille,
mistä Pietari vähän kehuskellen
mainitsi Jerusalemin kokouksessa.

Pietari, joka ensimmäisenä
oli saanut ymmärryksen siitä,
että pakanat ovat aivan yhtä lailla
evankeliumin piiriin kuuluvia,
oli nyt tuon neuvon rikkonut
pitäen pakanoita eri kastiin kuuluvina
kuin juutalaisia.
Kuinka hän saattoi unohtaa tuon hetken,
kun hänen eteensä kumartui
pakana nimeltä Kornelius.

Ja kun Pietari oli astumassa sisään,
meni Kornelius häntä vastaan,
lankesi hänen jalkojensa juureen
ja kumartui maahan.

Mutta Pietari nosti hänet ylös sanoen:

"Nouse; minäkin olen ihminen".

Ja puhellen hänen kanssaan
hän meni sisään
ja tapasi monta koolla.
Ja hän sanoi heille:

Te tiedätte,
että on luvatonta juutalaisen miehen
seurustella vierasheimoisen kanssa
tai mennä hänen tykönsä;
mutta minulle Jumala on osoittanut,
etten saa sanoa ketään ihmistä
epäpyhäksi enkä saastaiseksi.

Pietari rikkoi siis myöhemmin Aniokiassa
juuri sitä ainokaista säädöstä,
jonka apostolien kokous
oli asettanut pakanoille,
joka kiteytettynä kuuluu:
Älä palvo epäjumalia.

Pietarille tuli tuossa
lankeemuksen hetkessä
juutalaisista epäjumala,
joita hän halusi kumartaa.


08.08.2022 17:01

Kun Jeesuksen sijaan tulee uskonto,
niin me olemme langenneet siihen.

Kiusaus tällaiseen lankeemukseen
voi olla hyvin hienosyinen.

Eräs nainen seurasi
Paavalia ja Luukasta
ja muita heidän seurassaan olevia
ja kailotti näiden olevan
Jumalan Korkeimman palvelijoita,
jotka julistavat pelastuksen tien.

Hän seurasi Paavalia ja meitä
ja huusi sanoen:

"Nämä miehet ovat
korkeimman Jumalan palvelijoita,
jotka julistavat teille
pelastuksen tien

Näin tapahtui monta päivää.
Kunnes Paavali teki jotain.

Ja tätä hän teki monta päivää.
Mutta se vaivasi Paavalia,
ja hän kääntyi ja sanoi hengelle:

"Jeesuksen Kristuksen nimessä
minä käsken sinun lähteä hänestä".

Ja se lähti sillä hetkellä.

Me voimme joutua kiusaukseen
antaa korottaa itseämme.
Ja se on epäjumalanpalvelusta.

Ja tällainen itsensä korottaminen
on mielestäni kysymyksessä
tämän keskustelun otsikon
kuvaamassa tilanteessa.

Minä tuolla alkupuolella
muistelin nuoruuttani,
jolloin saatoin olla langennut
helluntailaisuuteen.

Eräässä tilanteessa
eräs tuiman oloinen nainen
tuli pöytääni ja kysyi:
"Oletko sinä uskossa?"

Vastasin myöntävästi.
Mutta kohta tuo nainen
halusi täsmennyksen:
"Oikein helluntailainen?".

Vastasin taas myöntävästi.
Hän tarkasteli minua.
Ja sitten tuli taas uusi kysymys:
"Miksi sinulla sitten on noin pitkä tukka".

Ja minä poika-parka
vastasin samalla mitalla:
"On se sentään leikattu,
niinkuin Paavali opetti".

Ja jatkoin Paavalia muistellen
kysyen tuolta jo varttuneelta
Herran palvelijattarelta:
"Miksi sinulla on noin lyhyt tukka".

Eivät minun hiukseni
niin kauhean pitkät olleet.
Mutta kieltämättä
tukkani oli pidempi
kuin tämän helluntailaislähetin.

Muistelen toista tilannetta.
Vakavasti sairaana
odottelin vuoroani vanhassa
kivikirkossa päästäkseni
rukouspalveluun vanhan rovastin luo.

Ensimmäiseksi tuo rovasti kysyi:
"Oletko sinä uskossa".
Vastasin myöntävästi.

En ole ihan varma,
mutta luultavasti hän kysyi
myös jotain tarkentavaa.
Joka tapauksessa jatkoin kertoen,
että juureni ovat helluntailaisuudessa.

Jatkokysymyksiä ei tullut.
Ja niin arvelinkin.

No, sitten minä
ja tuo rovasti ja kirkossa puhunut
julistaja
polvistuimme kirkon alttarin edessä,
ja julistaja puhui kielillä
ja vanha rovasti selitti ne.

Ei ole mitään pahaa siinä,
että olemme jonkun seurakunnan jäseniä.
Päinvastoin.
Eikä ole mitään pahaa siinä,
että joku on juutalainen.
Päinvastoin.

Mutta jos uskonto
jotenkin syrjäyttää Jeesuksen,
niin silloin olemme
langenneet uskontoon.

Ja vaikka emme ylpeilisi
uskonnollamme tai uskonyhteisöllämme,
niin me voimme langeta
vastaavalla tavalla korottaen itseämme,
vaikka emme puhuisi mistään uskonnosta.

Tämä tapahtuu esimerkiksi siten,
että alamme puhua
ikäänkuin muita taidollisemmin
Jeesuksesta.

Emme enää käytä
Raamatun alkutekstissä olevaa
ilmaisua nimestä Jeesus.

Sen sijaan käytämme nimeä Jeshua.
Ja jos oikein haluamme loistaa,
niin sanomme Jeshua Hamashia.

Kyllä suomalaisen
pitäisi julistaa suomalaiselle
Jeesusta Kristusta
ihan puhtaasti suomen kielellä.

On luonnollista,
että hepreaa tai arameaa puhuva
käyttää noita toisia ilmaisuja.

Mutta kun me pakanat olemme
päässeet osallisiksi
pelastuksesta Jeesuksessa Kristuksessa
Uuden Liiton
eli Uuden Testamentin kautta,
niin kyllä meidän
sopii käyttää siinä olevaa ilmaisua
eli suomalaisittain Jeesus Kristus.
Toki käytän itsekin
myös suomalaista ilmaisua Messias,
joka sekin löytyy UT:n sivuilta.

Ἰησοῦς = Jeesus
Iēsous

Χριστὸς = Kristus
Christos

Μεσσίας = Messias
Messias

Jos me yritämme
korottaa jotenkin itseämme
matkimalla sitä,
mikä kuuluu juutalaisuuteen,
niin silloin me olemme langenneet.

Ja minä todistan taas
jokaiselle ihmiselle,
joka ympärileikkauttaa itsensä,
että hän on velvollinen
täyttämään kaiken lain.

Te olette joutuneet pois Kristuksesta,
te, jotka tahdotte lain kautta
tulla vanhurskaiksi;
te olette langenneet pois armosta.

[Kirjoittaja]

Hyviä vastauksia. Juutalaisissa on juutalaisuuden henki, meissä uskovissakin tämä henki on, olen sen huomannut itsessäni. Kai se liittyy Israelin kansalaisoikeuteen(hengelliseen sellaiseen). Ehkä jotkut tavoittelevat tätä henkeä ja siinä sivussa, menettävät Hengen, kun menevätkin samalla harhaan, lain alle. Ehkä jonkinlainen tasapaino pitäisi löytää, sisäisessä juutalaisuudessa.

että te siihen aikaan
olitte ilman Kristusta,
olitte vailla Israelin kansalaisoikeutta
ja vieraat lupauksen liitoille,
ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa

[kalamos]

Tunnistan viestisi sisällöstä
viittauksen seuraavaan
Sanan kohtaan:

se on juutalainen,
joka sisällisesti on juutalainen

Kirjaimellisesti kääntäen
tuossa on peräkkäin sanat

kirj

salassa juutalainen

Ja näin tuota kohtaa on
käännettykin useammassakin
suomennoksessa.

STLK

vaan se on juutalainen,
joka salassa on juutalainen

Saarisalo

vaan juutalainen on salassa

Biblia

Mutta se on Juudalainen,
joka sisällisesti salattu on

Kysymyksessä on adjektiivi

κρυπτός = kätketty, salassa oleva
kryptos

Jakeessamme on muoto:
to krypto

Eli meissä todellakin on
sisäisesti
tai oikeammin kääntäen
salassa
juutalainen,
kun olemme syntyneet uudesti.

Onhan meidät oksastettu
jaloon öljypuuhun.

Me tosin emme ole
tuon puun luonnollisia oksia.
Juutalaiset ja Israel ovat sitä.

Sillä jos sinä olet leikattu
luonnollisesta metsäöljypuusta
ja vasten luontoa oksastettu
jaloon öljypuuhun,
kuinka paljoa ennemmin
nämä luonnolliset oksat
tulevat oksastettaviksi
omaan öljypuuhunsa!

Kysyisin,
oliko tässä viestissäni
ehkä jotain siitä,
mitä tarkoitit,
kun kirjoitit:

juutalaisuuden henki,
meissä uskovissakin tämä henki on

[Kirjoittaja]

Kyllä, mielessäni kävi juurikin tuo Roomalaiskirjeen kohta, tai joku vastaava kohta, jos sellainen on. Jos haluat tietää, mikä juutalaisuuden henki on, niin joko tutkiskele itseäsi tai kuuntele vaikka jotain juutalaista laulua tai katso jotain juutalaisiin liittyvää. Meissä on sama henki.

Vähän sama kuin suomalaisilla on suomalaisuuden henki. Helposti tämän hengen huomaa suomalaisista, kun he juhlivat jääkiekon mm-kultaa.

Jokaisella kansalla ja valtiolla on oma henkensä käsittääkseni. Valtiolla voi olla oma henki, vaikka sen sisällä olisi monta kansaa.

Juuri tätä tarkoitetaan, kun sanotaan "kansallishenki" vaikka sitä ei ehkä näin konkreettisesti käsitellä/ymmärretä.

[kalamos]

Eli me olemme oksia,
jotka on leikattu
metsäöljypuusta
ja oksastettu
jaloon öljypuuhun.

Ja silloin meissä
sisäisesti salassa
virtaa
jalon öljypuun elämä.

Toinen kuva tästä on se,
kun jo Johannes Kastaja
puhui kivistä.

Jumala voi näistä kivistä
herättää lapsia Aabrahamille.

Ja aika hurjaa on,
että Johannes jatkaa
samaan hengenvetoon puhuen puista.

Jo on myös
kirves pantu puitten juurelle

Viikunapuu oli vaarassa.
Ja niin sitten kävikin,
ette se hakattiin irti
ja heitettiin tuleen
ja ihan kirjaimellisestikin.

Ja Jumala herätti
kuolleista kivistä
eli pakanoista Aabrahamille lapsia.

Samoinkuin Jumala oksastaa
jalon öljypuun aidot oksat takaisin
omaan puuhunsa,
on Jumala palauttamassa
oman Valitun kansansa
Jumalan maahan.
Siis maahan,
josta Jumala sanoo,
että se on 'Minun maani'.

Eli me pakanat olemme
nyt oksastettuina
jaloon öljypuuhun.

Olemme nyt kiviä,
jotka huutavat ilmoille
Herran Pelastusta
eli Hoosiannaa.

Me olemme Aabrahamin lapsia.
Ei ulkoisesti vaan sisäisesti.
Salassa oleva sydämen ihminen.

Ja nyt ymmärrän avauksesi
olevan huolissaan siitä,
että asiat voivat mennä
aivan päälaelleen,
jos nyt tässä tilanteessa

- me metsäöljypuun oksat
jaloon öljypuuhun oksastettuina
alammekin ulkoisesti
tavoitella jalon öljypuun muotoa
hedelmän kantamisen sijaan,
jolloin meidätkin leikattaisiin irti

- me kuolleista kivistä
eläviksi tehdyt
alkaisimme ulkoisesti
tavoitella juutalaista muotoa,
vaikka meidän tehtävämme
on julistaa maailmalle
Juutalaisten Kuningasta
Jeesusta Kristusta,
joka Pelastaa.

Silloin lankeaisimme siihen tilaan,
jossa Israel oli,
kun Jeesus tuli omiensa tykö.

[Kirjoittaja]

Olen samaa mieltä. Kyllä, taitaa olla niin, että kun Hengen valo sydämessä vaimenee, etsimme tilalle jotain ulkoapäin. Varmaankin lain alle meneminen on yksi tällainen vaimentaja. Kun oma lamppu on vakan alla syystä tai toisesta, se ei valaise meille tietä ja joudumme harhaan.