Yö ja Päivä

[kalamos]

Aamulla herätessä
pimeässä makuuhuoneessa
tulivat mieleen Jeesuksen sanat.

tulee yö,
jolloin ei kukaan voi työtä tehdä.

Ei kukaan.

Kuitenkin Jeesuksen sanat
jotenkin kytkeytyvät Häneen.

Niin kauan kuin päivä on,
tulee meidän tehdä hänen tekojansa,
joka on minut lähettänyt;

tulee yö,
jolloin ei kukaan voi työtä tehdä.

Niin kauan kuin minä maailmassa olen,
olen minä maailman valkeus.

Pimeys ja yö kuuluvat yhteen.

Ennen te olitte pimeys,
mutta nyt te olette valkeus Herrassa.

Vaeltakaa valkeuden lapsina

Jeesuskin sanoi meitä Valkeudeksi.

Te olette maailman valkeus.
Ei voi ylhäällä vuorella oleva
kaupunki olla kätkössä;

eikä lamppua sytytetä
ja panna vakan alle,
vaan lampunjalkaan,
ja niin se loistaa kaikille
huoneessa oleville.

Niin loistakoon teidän valonne
ihmisten edessä,
että he näkisivät
teidän hyvät tekonne
ja ylistäisivät teidän Isäänne,
joka on taivaissa.

Keskustelumme otsikko
on tilannekuvauksesta,
jossa päähenkilönä on mies,
jonka elämä on ollut yön pimeyttä
syntymästä saakka.

Ja ohi kulkiessaan hän näki miehen,
joka syntymästään saakka oli ollut sokea.

Opetuslasten mieleen
ei jostain syystä edes putkahtanut,
että tämä sokea
pitäisi vapauttaa yön pimeydestä.

He miettivät vain,
kuka oli syyllinen miehen sokeuteen.

Ja hänen opetuslapsensa
kysyivät häneltä sanoen:

"Rabbi,
kuka teki syntiä,
tämäkö vai hänen vanhempansa,
että hänen piti sokeana syntymän?"

Voi pimeyttä!

Kuinka Jeesuksen opetuslapset
voivat kysyä jotain tällaista.
No tapahtunee sitä
vielä tänäkin päivänä.
Ja voisimme kaivaa VT:n kirjoituksista
kohtia, joita rabbit selittivät niin,
että opetuslasten kysymys tulee
ymmärrettäväksi.

Mutta ei!

Ei sokeana syntynyt ollut tehnyt syntiä
ennnen syntymäänsä,
eikä hän syntynyt sokeana
vanhempiensa syntien tähden.

Hän oli syntynyt sokeana,
jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki.

Ja se aiheuttikin sitten
julkisuuden paineita
ensi hetkestä alkaen.

Ja fariseusten johtopäätös oli,
että Jeesus on syntinen,
kun paransi sokean sapattina.

Mutta tilanne huipentuu siihen,
pimeydestä valkeuteen siirretty
sokeasta näkeväksi tullut
heittää syntipommin takaisin fariseuksille.

Sehän tässä on ihmeellistä,
että te ette tiedä,
mistä hän on,
ja kuitenkin hän on avannut minun silmäni.

Me tiedämme,
ettei Jumala kuule syntisiä;
vaan joka on jumalaapelkääväinen
ja tekee hänen tahtonsa,
sitä hän kuulee.

Ei ole maailman alusta kuultu,
että kukaan on avannut
sokeana syntyneen silmät.

Jos hän ei olisi Jumalasta,
ei hän voisi mitään tehdä.

Tuo sokea oli yksi niistä,
joka vielä Jeesuksen kuoleman
ja ylösnousemuksen jälkeen
oli elävä todiste siitä,
että Valkeus on tullut maailmaan.

Mutta kerran tulee yö.
Ja silloin ei kukaan voi työtä tehdä.

Jeesuksen kohdalla loppuhuipennus
Hänen työurallaan maan päällä
oli Golgata.

Meidänkin kohdallamme,
tulee kerran päivä,
jolloin ruumiillisten silmiemme valo sammuu.

Mutta nyt me olemme
jo tässä ruumiissamme
Hänen Ruumiinsa jäseniä.

Mutta kun Kristuksen Ruumis
eli Seurakunta temmataan
ja viedään Isän Kotiin,
niin silloin maailmassa
ei enää tehdä sellaista työtä,
kuin nyt.

Silloin koittaa
pimeyden ja synkeyden päivä.
Kirjaimellisestikin.

Mutta sen jälkeen
koittaa taas Valkeus.

Raamattu kansalle

Aurinko muuttuu pimeydeksi
ja kuu vereksi,
ennen kuin tulee
Herran päivä, suuri ja loistava.

Ja on tapahtuva,
että jokainen,
joka huutaa avuksi Herran nimeä,
pelastuu.

Ja tuo päivä ja sen kirkkaus
muodostuu Hänestä,
joka on Valkeus,
ja Hänen ympärillään olevasta pilvestä
Hänen Kirkkaudellaan puetusta
Isän Kotona vihitystä Morsiusjoukosta.

Mutta kohta niiden päivien
ahdistuksen jälkeen
aurinko pimenee,
eikä kuu anna valoansa,
ja tähdet putoavat taivaalta,
ja taivaitten voimat järkkyvät.

Ja silloin Ihmisen Pojan merkki
näkyy taivaalla,
ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat;
ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan
taivaan pilvien päällä
suurella voimalla ja kirkkaudella.

Yö päättyy ja alkaa Messiaan päivä.

Se on oleva yhtämittaista päivää
- Herralle on se tunnettu -
ei vaihdu päivä ja yö;
ja ehtoolla on oleva valoisata.