Ketkä he olivat kun Paavali on heistä kirjoittanut?

[rupattelija]

Älköön siis kukaan teitä tuomitko
syömisestä tai juomisesta,
älköön myös
minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,

jotka vain ovat tulevaisten varjo,
mutta ruumis on Kristuksen.

Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan,
joka on mieltynyt nöyryyteen
ja enkelien palvelemiseen
ja pöyhkeilee näyistään
ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama

eikä pitäydy häneen,
joka on pää ja josta koko ruumis,
nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen,
kasvaa Jumalan antamaa kasvua.

Jos te olette Kristuksen kanssa
kuolleet pois maailman alkeisvoimista,
miksi te,
ikäänkuin eläisitte maailmassa,
sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:

Älä tartu,
älä maista,
älä koske!

- sehän on kaikki tarkoitettu
katoamaan käyttämisen kautta -
ihmisten käskyjen ja oppien mukaan?

Tällä kaikella tosin on viisauden maine
itsevalitun jumalanpalveluksen
ja nöyryyden vuoksi ja sentähden,
ettei se ruumista säästä;
mutta se on ilman mitään arvoa,
ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.

Pyytäisin lukemaan huolellisesti nämä Raamatun kohdat.

Jakeiden 16-17 mukaan:

Paavali kirjoitti kolossalaisille ja sanoi heille; 'älköön siis kukaan tuomitko teitä syömisen ja juomisen tai jonkin juhlan, uudenkuun tai sapatin vuoksi. Nehän ovat vain varjo siitä, mikä oli tulossa, mutta itse todellisuus on Kristuksessa'. Eli hän sanoi kolossalaisille kristityille; 'mitä syötte tai juotte tai miten vietät juutalaisten juhlia, täydenkuun menoja ja sapattia. Niitä koskevat säännöt olivat voimassa vain Kristuksen tuloon asti. Ne juhlat olivat vain Kristuksen varjoa'.

Jakeen 18 mukaan:

Paavali varmaan tarkoitti sellaisia ihmisiä jotka olivat hänen elinaikana, ja kirjoitti kolossalaisille kristityille; 'älköön teidän voittopalkintoanne riistäkö kukaan, joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvontaan, on näkyjensä vallassa ja lihallisen mielensä turhaan paisuttama'. Paavali kirjoitti että kolossalaisilla kristityillä oli se voittopalkinto, joka tulee siitä, että Kristus on voittanut ristinkuoleman kautta ja lunastanut heidät ja myös meidät vapaiksi. Lisätietoa voittopalkinnosta (Room. 8:37, 1Kor. 15:57 ja 2Kor. 2:14). "Jumala kuljettaa meitä voittosaatossa - Kristuksessa, se on meille voittopalkinnoksi".

Jakeen 19 mukaan:

Se, joka riistää, on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvontaan ja on näkyjensä vallassa ja on lihallisen mielensä paisuttama, ei pitäydy Kristukseen. Paavali kirjoitti siitä että kukaan joka riistää, ei pitäydy Kristukseen. Jos on yhteyttä Kristukseen, ruumiin kaikkien jäsenten yhteiseen päähän, joka on itse Kristus. Ja Hänestä koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, saa Jumalan antamaa kasvua. Eli Hän antaa uskonkasvua (19).

Mutta se joka riistää kolossalaisten kristittyjen voittopalkinnon, ei ole yhteydessä Kristuksen kanssa. Se on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvontaan ja on näkyjensä vallassa ja on mielensä paisuttama. Ja se ei koske kristittyjä jotka ovat yhteydessä Kristuksen kanssa. Mutta kenestä Paavali on kirjoittanut? Oliko siinä aikana sellaisia ihmisiä jotka ovat mieltyneet nöyryyteen ja enkelien palvontaan ja olivat näkyjensä vallassa ja olivat mielensä paisuttamia?


Jakeen 20 mukaan:

Siinä luetaan; 'Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:' Eli jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet maailman alkeisvoimille, miksi te, ikään kuin eläisitte maailmassa, annatte määrätä itsellenne sääntöjä. Se tarkoittaa että teoillaan ei voi pelastua eikä hyvää tekemällä voi pelastua eikä sääntöjä noudattamalla voi pelastua. Älkää antako niiden määrätä itsellenne sääntöjä.

Jakeen 21 ja 22 mukaan:

Siinä luetaan; "Älä tartu, älä maista, älä koske!" - sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta - ihmisten käskyjen ja oppien mukaan? 33/38. Raamattu kansalle -käännöksen mukaan luetaan; ”älä tartu, älä maista, älä kosketa?” Nehän ovat ihmisten käskyjä ja oppeja, ja ne koskevat sellaista, mikä on tarkoitettu käytössä häviämään (Kol. 2:21-22).
Se varmaan tarkoittaa, että sellaiset säännöt ovat vain ihmisten käsityksiä, joiden mukaan sanotaan; älä tartu, älä maista, älä kosketa. Ihmisten käskyt ja opit ovat tarkoitettu häviämään pois.

Jakeen 23 mukaan:

Raamatussa luetaan; tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi (Kol. 2:23) 33/38

Mutta Raamattu kansalle -käännöksen mukaan luetaan; niillä tosin on viisauden maine itse valitun jumalanpalveluksen, nöyryyden ja ruumiin säälimättömän kohtelun vuoksi, mutta mitään arvoa niillä ei ole, ja niitä noudatetaan vain lihan tyydyttämiseksi (Kol. 2:23).

Se voi tarkoittaa että säännöt voivat vaikuttaa hyviltä, sillä niiden noudattaminen vaatii nöyryyttä ja uhrautuvaisuutta ja tuottaa ruumiillista vaivaa, ajatellen ihmisviisauden mainetta ja valittua jumalanpalvelusta ja nöyryyttä. Ja niissä ei ole mitään merkitystä eikä arvoa ja niitä noudattaessaan tapahtuu oman lihan tyydyttämiseksi.


Mutta en ole kuullut sellaisista ihmisistä jotka yrittivät riistää kolossalaisilta kristityiltä voittopalkinnon ja he jotka yrittivät riistää voittopalkinnon, olivat siihen aikaan mieltyneet nöyryyteen ja enkelien palvontaan ja olivat näkyjensä vallassa ja olivat lihallisen mielensä paisuttama, eivätkä he pitäytyneet Kristukseen. Ketkä olivat he joista Paavali on kirjoittanut varoittaakseen kolossalaisia kristittyjä? Paavali on hänen elinaikana tavannut sellaisia ihmisiä jotka yrittivät riistää kolossalaisilta kristityiltä voittopalkinnon mutta ketkä he olivat?


Siunausta!


Paavali mainitsi enkelien palvonnasta ja näyistä. Tarkoittaako Paavali että enkelien palvonta ja näyt eivät olleet Herrasta? Ja Paavali tarkoitti että enkelien palvonta ja näyt johti heitä luulemaan että tiettyjä sääntöjä noudattamalla pelastuu? Paavalin mukaan he eivät pitäytyneet Kristukseen. Mutta Paavali ei kertonut, keitä he olivat.



Mutta keitä he olivat kun he yrittivät saada kolossalaisia kristittyjä noudattamaan heidän uudenkuuta ja sapattia? Eivätkö he kai olleet itse juutalaisia (ei kaikki, vaan osa juutalaisista)?

[kalamos]

Kolossolaiskirje on hyvin
pienistä paloista muodostuva.
Ensimmäinen palanen
lainauksessasi sanoo,
ettei saa tuomita esimerkiksi
syömisen tai sapatin johdosta.

Älköön siis kukaan teitä tuomitko
syömisestä tai juomisesta,
älköön myös
minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin
johdosta.

Valitettavasti
pakanat tuomitsevat juutalaisia
ja juutalaiset pakanoita esimerkiksi
syömisen ja päivien johdosta.
Kuitenkin molemmat tekevät oikein.

Joka valikoi päiviä,
se valikoi Herran tähden;
ja joka syö,
se syö Herran tähden,
sillä hän kiittää Jumalaa;
ja joka ei syö,
se on Herran tähden syömättä
ja kiittää Jumalaa.

[rupattelija]

Niin, Kalamos. Mutta Paavalin kirjoitus ei loppunut siihen tiettyyn Raamatun kohtaan vaan jatkui, siinä loppuluvussa sanotaan että älkää antako itselleen määrätä sääntöjä, ne on maailman alkeisvoimiksi. Ja ihmisten käskyt ja opit ovat häviämään pois ja loppujen lopuksi sääntöjen noudattaminen vaatii nöyryyttä, uhrautuvaisuutta ja vaivaa mutta niillä ei ole arvoa koska ne tapahtuu oman lihan tyydyttämiseksi (Kol. 2:20-23).

[kalamos]

Älköön siis kukaan teitä tuomitko
syömisestä tai juomisesta,
älköön myös
minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,

jotka vain ovat tulevaisten varjo,
mutta ruumis on Kristuksen.

Siis ... tulevan ... varjo.

Esimerkiksi
kaikki Raamatun ilmoittamat
sapatinpäivät eripituisina
ovat vain tulevan varjoa
siihen asti,
että koittaa Jumalan päivä.

Silloin ovat takana
niin viikkosapatit, juhlasapatit,
sapattivuodet
ja jopa Messiaan Valtakunta
tämän Maan päällä
ihmiskunnan seitsemäntenä millenniumina.

[rupattelija]

Mutta siitä sapatista Paavali mainitsi. Hän kirjoitti siitä sapatista kolossalaiskristityille. Maanpäällisen vaelluksen aikana Jeesus sanoi; 'Ihmisen Poika on sapatin Herra' (Matt. 12:8). Raamattu kansalle -käännöksen mukaan Paavali mainitsi että niistä se yksi sapatti oli voimassa vain varjo siitä, mikä oli tulossa, mutta itse todellisuus on Kristuksessa. Mutta nyt me pitäydymme Kristukseen, eläen todeksi sen mukaan, mitä todellisuus on Kristuksessa.

Raamattu kansalle:

Nehän ovat vain varjo siitä, mikä oli tulossa, mutta itse todellisuus on Kristuksessa.

Kolossalaisten kristittyjen kirjeet ei ole ainoa minkä olen lukenut, vaan myös galatalaisille pakanakristityille tarkoitettua kirjettä ajatuksen kanssa. Galatalaiset pakanakristityt ovat äkisti kääntäneet selkää Jumalalle joka on kutsunut heidät Jumalan armon kautta pelastukseen mutta he ovat äkisti kääntäneet selkää Kristuksen tuomalle pelastukselle ja he ovat kääntyneet toisenlaiseen evankeliumiin (Gal. 1:6).

Minua kummastuttaa, että te niin äkkiä käännytte hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin,

Ja he jälleen (taas) käänsivät noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen joiden orjiksi he tulivat uudestaan (Gal. 4:9). Ja yrittivät ansaita Jumalan suosiota sillä, että pitävät kiinni tietyistä päivistä, kuukausista, vuosista ja juhlista (10).

Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla?

Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista.

Galatalaiskristityt jotka olivat pakanoita, he äkisti kääntyivät pois Jumalan armon luota tekoihin joilla uskoivat pelastuvan noudattamalla päivämääriä, kuukausia, juhlia ja vuosia. Galatalaiskristityt Jumalan armosta pelastuivat uskomalla Kristuksen evankeliumia. He aloittivat Pyhässä Hengessä mutta he lopettivat lihassa (Gal. 3:3). Sitten he uskoivat pelastuvan teoillaan ansaittaessaan Jumalan suosiota siksi he pitivät kiinni tietyistä päivistä, kuukausista, vuosista ja juhlista. Silloin he lankesivat pois Jumalan armosta ja menettivät pelastuksen.

Paavali selosti heille että yksin usko Jeesukseen pelastuu Jumalan armosta (Gal. 3:4-6) Paavali kirjoitti varoittaakseen että jos uskoo teoillaan pelastuvan, menettää Jumalan armon ja pelastuksen (Gal. 4:10-11). Paavali osoitti että ne oli voimassa vain varjo siitä, mikä oli tulossa, mutta itse todellisuus on Kristuksessa. Nyt me pitäydymme Kristukseen, se on Jumalan armosta, uskosta uskoon, silloin Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta.". Nyt me elämme Kristukselle. Kun Paavali kirjoitti kolossalaisille kristityille sanoen; 'varokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, jotka perustuvat ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eivätkä Kristukseen (Kol. 2:8 Raamattu kansalle).

Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia.

Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: "Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi."

Niinmuodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa.

Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.

Olen lukenut galatalaisille pakanakristityille tarkoitettua kirjettä, jonka mukaan Paavalin täytyi uudelleen synnyttää heissä Kristuksen muotoa. Se tarkoittaa että galatalaiskristityt menettivät pelastuksen joka tapahtui teoillaan. Ja Paavali sanoi heille että hänen täytyy uudestaan synnytettävä heidät evankeliumilla Jumalan armon kautta. Paavali oli heistä ymmällään.

Lapsukaiseni, jotka minun jälleen täytyy kivulla synnyttää, kunnes Kristus saa muodon teissä,

tahtoisinpa nyt olla teidän tykönänne ja äänenikin muuttaa! Sillä minä olen aivan ymmällä teistä.

Jumalan Sana pysyy iankaikkisesti, se tarkoittaa että Sana on muuttumaton, ja se on juuri ilosanomana julistettava. Se on ympärivuotinen ilosanoma (1Piet. 1:25). Pietari kirjoitti; 'puhdistakaa sielunne totuudelle kuuliaisina vilpittömään veljesrakkauteen ja rakastakaa toisianne kestävästi, puhtaasta sydämestä. Tehän olette uudestisyntyneet, ette katoavasta siemenestä vaan katoamattomasta, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta, mutta kaikki ihmisliha (ihmiselämä) on katoavaista kuin ruoho ja kaikki sen loisto kuin ruohon kukka. Ruoho kuihtuu ja kukka varisee. Ja Herran sana pysyy iäti. Tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu' (1Piet. 1:22-25).

Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä,

te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.

Sillä: "kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee,

mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti." Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu.

Herran rauhaa ja siunausta!

[kalamos]

Mutta silloin,
kun ette tunteneet Jumalaa,
te palvelitte jumalia,
jotka luonnostaan eivät jumalia ole.

Nyt sitävastoin,
kun olette tulleet tuntemaan Jumalan
ja, mikä enemmän on,
kun Jumala tuntee teidät,
kuinka te jälleen käännytte
noiden heikkojen ja köyhien
alkeisvoimien puoleen,
joiden orjiksi
taas uudestaan tahdotte tulla?

Te otatte vaarin
päivistä ja
kuukausista ja
juhla-ajoista
ja vuosista.

Minä pelkään teidän tähtenne,
että olen ehkä turhaan teistä vaivaa nähnyt.

Tuossa kohden puhutaan selvästi
epäjumalien palvelemisesta.
Siis heikoista ja köyhistä alkeisvoimista.
Paavali ei tässä puhu
Jumalan Sanasta ja sen kalenterista,
vaan viittaa
noiden epäjumalien palvelemiseen liittyviin
päiviin ja kuukausiin.

Mutta kun Paavali puhuu kolossolaisille,
hän viittaa selvästi Jumalan Sanaan ja Raamatulliseen kalenteriin
ja käyttää eri ilmaisuja
eli puhuu
uusista kuista ja juhlapäivistä ja sapatinpäivistä.
Näiden viettämisestä ei kukaan saa tuomita.

[rupattelija]

Niin, Kalamos, totta.

Jos sellaiset päivät katsottaisiin kristillisiksi päiviksi, silloin se olisi järkeisopiksi petoksella, voisi sanoa "itsepetokseksi" jos uskoteltaisiin että se olisi kristillinen päivä. Se olisi sama asia kuin valehtelisi itselleen ja omaatuntoa turmeltaisiin. En kohdista tällä kirjoituksella sinuun enkä keneenkään. Se on vain yleistä.

Yleensä Jumalan lapsen omatunto on herkkä, helposti turmeltuu ja alkaa vaivata sen mukaan että tietää valehtelevan ja uskottelevan itselleen että se olisi kristillinen päivä ja että se olisi täysin Raamatun kanssa sopusoinnussa mutta se on valheesta. Ei kukaan jaksa elää valheessa, uskotellen ja valehdellen itselleen, se on niin uuvuttavaa.

Esimerkiksi pääsiäinen, se on puhtauden ja totuuden happamattomuudesta. Se on Jumalan asettama. Se löytyy Raamatusta. Se on kristillinen päivä. Ja vielä Jeesuksen syntymä on ympärivuotinen ilosanoma, jota muistetaan ja se ei ole riippuvainen joulun päivämäärästä. Voi muistaa Jeesuksen syntymää mikä päivä tahansa. Se on suuri ilosanoma.

Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu.

Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa.

Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset.

No kyllä se on vaikea asia kun toinen pitää kristillisenä päivänä ja toinen taas ei. Se on hyvin ymmärrettävää. On yksinäisiä ihmisiä jotka ovat ahdistuneet päivän takia. Mutta on lohdullista ajatella että Jumala on yksinäisten Herra ja on keskellä yksinäisten kanssa. Joulu on toisille ilon asia mutta toisille taas ahdistavaa.

Jos juhla olisi lehtimajan aikaan, mutta loppuuko ahdistus tähän? Jumala ainoastaan tietää.

Siunausta!