Mutta kun sadanpäämies,
joka seisoi häntä vastapäätä,
näki hänen näin antavan henkensä,
sanoi hän:
"Totisesti tämä ihminen oli Jumalan Poika".
Jeesus oli niin runneltu,
että Hän olisi kuollut jo paljon aiemmin,
mutta Hän ei antanut/luovuttanut Henkeään,
koska kaikki ei ollut vielä täytetty.
Yksi kirjoitusten ennustus oli täyttymättä.
Ja silloin kaikki raukeaa.
Ja niin Jeesus huusi:

Jumalani Jumalani,
miksi minut hylkäsit.
Siis Jeesus ei lausunut vuorosanoja,
vaan kysyi tätä ihan tosissaan tietäen,
että täyttymättömän kirjoituksen tähden
Hän ei nousekaan kuolleista.
Hän jää kuoleman valtaan ikuisesti,
eikä Hänen kuolemansa pelasta ketään.
Mutta siltikään Hän ei astunut alas ristiltä.
Hän ei halunnut jättää Sinua ja minua.
Hän oli siis jo ylikuollut.
Ei tuossa tilassa oleva ihminen enää huuda niin,
että taivas ja esirippu repeää.
Mutta sitten kun yllättäin viimeinenkin kirjoitus toteutui,
niin Jeesus antoi Henkensä.
Ja Hän käytti taas nimitystä

... Isä ...
Sinun käsiisi minä annan Henkeni.
Ja tuo Henki tehtiin heti voimalliseksi,
ja siinä Hän astui tuonelaan ja julisti voittonsa
ja otti kuolemalta avaimet.