Koettelemus ?

[kalamos]

Minusta on lohdullista, ettei Raamatussa ole kovinkaan monta itsessään voittajaa, vaan voitto on saatu Herran nimessä.

Nyt päästiinkin koetuksen ytimeen:

Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa;
tutkikaa itseänne.
Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä?
Ellei, niin ette kestä koetusta.

[vilja]

Joosefin tapaus on todellakin aivan
tuon aiemmin esiile ottamasi Jaakobin kirjeen mukainen.
Koettelemusta seurasi kärsivällisyys,
ja kärsivällisyyttä täydellinen teko.

Myös tuo toinen Jaakobin kirjeen kohta,
jossa käytetään samaa ilmaisua tarkoittaen nyt syntikiusausta
toteutui Joosefin kohdalla.

Joosef olisi voinut valita elää hyvässä asemassa
taloudenhoitajana ja samalla nauttia syliin tupsahtaneesta luontaisedusta.

Mutta Joosef pakeni ....
Ja joutui taas vankilaan.

Mutta aikanaan Joosef korotettiin koko Egyptin pääministeriksi.
Ja nyt Joosef ymmärsi Jumalan suunnitelman omalla kohdallaan
ja erityisesti kansansa Israelin kohdalla jopa tulevaankin nähden.

Kiitos Vilja.
Sinä toteutit omassa elämässäsi
juuri nytkin Jumalan suunnitelmaa,
kun toit Joosefin tähän keskusteluun.

Kiitos Kalamos jälleen kerran.... voisin jopa sanoa.....
yli ymmärryksen käyvästä rohkaisusta, sillä en todellakaan
osannut itse nähdä tuota, vaan tämä aloituksesi otti minut
jollain ihmeellisellä tavalla "valtaansa" ja alkoi elämään
sisimässäni.

Kiitos ja kunnia Herralle!!

[kalamos]

Sitten aikanaan Israel lähti Egyptistä,
niinkuin Joosef jo osasi eläessään ennustaa.

Jumala vapautti Israelin Egyptin orjuudesta.
Kiitosvirsi oli laulettu.
Mutta vain kolme päivää karkelosta,
ja alkoi napina.

Niin kansa napisi Moosesta vastaan ja sanoi:
"Mitä me juomme?"
Mutta hän huusi Herran puoleen;
ja Herra osoitti hänelle puun, jonka hän heitti veteen,
ja vesi tuli makeaksi.
Siellä hän antoi kansalle lain ja oikeuden, ja siellä hän koetteli sitä.
Hän sanoi:
"Jos sinä kuulet Herraa, Jumalaasi, ja teet, mikä on oikein hänen silmissänsä,
tarkkaat hänen käskyjänsä ja noudatat kaikkea hänen lakiansa,
niin minä en pane sinun kärsittäväksesi yhtäkään niistä vaivoista,
jotka olen pannut egyptiläisten kärsittäviksi,
sillä minä olen Herra, sinun parantajasi".

Tuossa katkelmassa on varmasti jotain ratkaisevan tärkää
koskien koettelemuksia.

Israel ei kovin hyvin selvinnyt koettelemuksista.
Jokainen sellainen sai sen napisemaan.

Puu muutti karvaan veden makeaksi.
Käskyt ja laki tulivat turvaksi ja lupaukseksi parantumisesta.
Mutta jokainen Moosesta myöten jäivät erämaataipaleelle.

Egyptistä pelastetuista vain Joosua ja Kaaleb tulivat luvattuun maahan voittajina.
Olemme pelastetut,
mutta tulemmeko voittajina perille.

ja tuli on koetteleva,
minkälainen kunkin teko on.
Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan;
mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon;
mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.

[vilja]

Niinpä..... niinpä......

Se taitaakin olla yksi suurimpia koetuksia, että voisimme
säilyttää koettelemuksissamme Kristuksen mielen, kuten
Joosef ja Job säilyttivät, emmekä janoissamme kulauttaisi
menemään sisuksiimme Maaran katkeria vesiä.

[kalamos]

Tuossa tilanteessa Israelin kansan luottamusta Jumalaan koeteltiin.
Maaran katkeraa vettä ei voinut juoda.
Ja kansan mieleen tuli ajatus, että nyt se sama Jumala,
joka juuri lopullisesti pelasti heidän Egyptin käsistä,
antaa heidän kuolla janoon.
Ja kansa napisee Moosekselle.
Ja sitten tulee kuvaan puu, joka parantaa veden.
Ja sitten he tulevatkin jo taivaallisiin maisemiin:

Sitten he tulivat Eelimiin;
siellä oli kaksitoista vesilähdettä ja seitsemänkymmentä palmupuuta.
Ja he leiriytyivät siellä veden ääreen.

Aaaah!
Tuohon olisi kiva jäädä,
mutta en malta olla palaamatta Maaraan.

Tuossa Maaran kohdalla tulee esiin ketjun otsikossa mainittu sana koettelemus.
Ja sitten kohta lupaus, jota hiukan sivusin edellä.
Jos sinä kuulet ... minä olen Herra, sinun parantajasi
Nyt tullaan aika kipeään asiaan ja kysymykseen.
Onko sairaus koettelemus?
Vai onko sairaus esimerkiksi seurausta synnistä.
Siitä, että ei ole kuullut ...

Kun minulla oli todettu vakava sairaus,
niin vanha isäni sanoi kerran hiljaisella ja vakavalla äänellä,
että tuo sairauteni johtuisi hänen vanhoista synneistään.
Tuo hänen ajatuksensa riipaisi niin pahasti,
että en pystynyt vastaamaan sanaakaan.
Onneksi myöhemmin sain sanottua hänelle,
kun hän vielä vanhempana (lähenteli jo sataa vuotta)
toisti jaetta, jossa sanotaan
kolmanteen ja neljänteen polveen saakka
että tuo kohta jatkuu tuosta.
Ei minun sairauteni ole hänen vikansa.

Mutta siis.
Onko sairaus Jumalan Sanan mukaan koettelemus?
Vai liittyykö sairaus jollain muulla tavalla koettelemuksiin?
Vai onko sairaus asia, joka ei ollenkaan kuulu tähän keskusteluun,
jossa keskustelemme koettelemuksista?

[vilja]

Itse uskon sairauden olevan joko koettelemuksen, mutta se saatta
olla myöskin omien kylvöjensä niittoa, eli siinä mielessä seurausta
synnistä ja rikkeistä, mutta sitten taas, jos kaikista vääristä
teoistamme seurauksena olisi sairaus, silloin meistä ei kaiketi
kukaan kulkisi terveenä, sillä itse en usko siihen, että ihmisestä
voi vielä täällä ajassa tulla täydellisesti synnitöntä.

Omalla kohdallani sairaus on kuitenkin kaikesta huolimatta, oli
sen lähtökohta ja motiivi sitten mikä tahansa, koitunut suureksi
siunaukseksi, mutta tässä kohtaa voin puhua vain ja ainoastaan
omakohtaisesta kokemuksestani, eli itsestäni, enkä uskalla mennä
sanomaan kenenkään toisen kohdalla, mistä hänen sairaudessaan
on kysymys.

Uskon myöskin siihen, että Jumala saattaa kutsua ihmistä sairauden
kautta pelastukseen ja jos sairauden lopputulema on sielun pelastus,
silloin on toteutunut jossain toisessa yhteydessä mainitsemani;
"ennemmin jalka tahi käsipuolena taivaaseen, kuin molemmat jalat ja
kädet tallella helvettiin", niin suuriarvoisena minäkin pidän sielun
pelastusta.

Ja tässäkin eräs näkökulma sairauteen:

Ja ohi kulkiessaan hän näki miehen, joka syntymästään saakka oli ollut sokea.
Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen:
"Rabbi, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?"
Jeesus vastasi:
"Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki.

[kalamos]

Todella kummallinen kysymys opetuslapsilta,
kun kysymyksessä oli sokeana syntynyt.
kuka teki syntiä, tämäkö vai ...

Mutta ei siis sairas ollut tehnyt syntiä
eivätkä tämän vanhemmat.

Mutta kyllä tuo sairaus tietenkin koettelemus oli
sekä sairaalle että hänen vanhemmilleen.

Ja kun Jeesus paransi sairaan,
niin sitten tuli eteen taas koettelemus.
Kun fariseukset tulivat siihen johtopäätökseen,
että tuo parannettu on kokonaan synneissä siinnyt,
ja Jeesuskin on syntinen, kun paransi sokeana syntyneen sapattina.

Sairauksista koettelemuksina puheen ollen,
monesti Jumala antaa parantamisen armolahjan
sellaiselle ihmiselle, joka itse on sairas.

[vilja]

Sairauksista koettelemuksina puheen ollen,
monesti Jumala antaa parantamisen armolahjan
sellaiselle ihmiselle, joka itse on sairas.

Niinpä ja tämä lienee eräs niitä dilemoja, joiden
kohdalla tilanne on se, että tuskin saamme täällä
ajassa edes tietää, miksi näin ja kun olemme
kerran perillä, emme enää kaiketi kaipaakkaan
tuota tietoa.

Mutta jälleen kerran ajattelen niin, että jos emme
jotain ymmärrä, silloin on hyvä jättää asia Jumalan
käsiin ja pyytää, että jos tarpeen, kirkasta Sinä tämä
minulle / meille ja jos ei tarpeen, auta minua siitä
huolimatta luottamaan Sinuun ja alistamaan itseni
Sinun tahtosi alle, tuntui miltä tuntui ja vaikka sisin
kuinka kapinoisi.

[kalamos]

Kun olin ensimmäisen ison leikkauksen käynyt läpi
ja jäänyt henkiin, ja olisinkohan jo toisenkin ...
kun en enää meinannutkaan jäädä henkiin ... en muista,
niin tapasin erään vanhan uskovan työkaverini pitkästä aikaa.

Kerroin hänelle, mitä olin joutunut kokemaan.
Hän kuunteli ja sanoi sitten minulle:
"Jumalalla on selvästi varattuna sinulle jotain suurta."
Ymmärsin hänen tarkoittavan palvelustehtävää.

Herra sanoi Ananiaalle,
kun lähetti tämän Sauluksen luo.

Mene;
sillä hän on minulle valittu ase,
kantamaan minun nimeäni pakanain ja kuningasten ja Israelin lasten eteen.
Sillä minä tahdon näyttää hänelle,
kuinka paljon hänen pitää kärsimän minun nimeni tähden

Myöhemmin Paavali kertoo kärsimyksistään.
Mutta samalla hän voi näiden saattelemana todeta:

Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen,
eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha,
vaan enemmän kuin he kaikki
minä olen työtä tehnyt,
en kuitenkaan minä,
vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani.

Ehkä on niin,
että tervettä ihmistä on aika vaikea
asettaa esimerkiksi palvelustehtävään,
jossa tarvitaan Jumalan Rakkauden tasoista sääliä sairasta kohtaan.
Kuinka monta kertaa Raamattu kertookaan,
että Jeesuksen kävi sääliksi ...


PS

Ei minulle mitään suurta ole tullut.
Mutta se pienikin, millä olen saanut palvella,
olisi ehkä jäänyt tekemättä,
jos en olisi ... mikä nyt olen ... heiveröinen ruoko ... καλαμος

[vilja]

Olen Kalamos kanssasi täysin samaa mieltä tästä asiasta.

Koin viimeksi tänä aamuna suurta surua, kun jälleen kerran luin
tuolla toisaalla eräänlaisia syytöksiä siitä, miksi Jumala ei voi
parantaa kaikkia sairauksistaan ja niissä nousi hyvinkin selkeästi
esiin vihjaisuja sairasta kohtaan, että pitäisi suorittaa sitä ja tätä
ja tuota ja etkö ole tehnyt niin ja näin ja nuan, vai miksi et ole
parantunut ja tuon pohjalta jo kirjoitinkin seuraavanlaisen tekstin,
mutta jätin sen sitten kuitenkin julkaisematta ja laitoin vain
itselleni talteen arkistoihini.

Tässä noita ajatuksiani:

"Nämä ovat aika kovaa tekstiä sellaisille ihmisille,
jotka ovat uskoneet, toivoneet, rukoilleet, lukeneet
Raamattua ja totelleet sen kehoituksia, ottaneet ns.
uskon askeleitakin, jättäen pois jopa lääkityksiään,
kun ovat uskoneet parantuneensa, sekä tunnustaneet
syntejään jopa tikulla kaivellen yms. yms. eivätkä
siitä huolimatta ole parantuneet. 　

Onpa niitäkin, jotka ovat menettäneet jopa uskonsa
sen vuoksi, että heitä on syyllistetty mm. noiden
edellä olevien asioiden puutumisista ja heille on
uskoteltu, että siksi Jumala ei ole heitä parantanut,
kun jokin noista suorituksista puuttuu, eikä ole otettu
ollenkaan huomioon, että hehän ovat jo antaneet
elämässään kaiken vallan Jumalalle.

Joten;
Rakkaat sisaret ja veljet, jospa tässäkin asiassa tyytyisimme
vain pyytämään, kuten Isä meidän rukous opettaa:

"Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin
kuin taivaassa."

Ja sen jälkeen luottaisimme siihen, että vaikka emme
paranisikaan, siitä huolimatta Jumala elää ja Hän on
Kaikkivaltias ja Kaikkivoipa Jumala, eikä Hänen omilleen
tapahdu mitään ilman Hänen sallimustaan, jos ja kun
olemme antaneet itsemme ja elämämme Hänen käsiinsä
ja hallintavaltaansa."