Suurin ihme

[עֵד]

Suurin ihme ei ole parantuminen, vaan uskoontulo.

(Jos) ja kun ihminen voi tulla uskoon, hänelle voi tapahtua kaikkea muutakin hengellistä hyvää ollakseen siunauksen välikappale.

Silloin, kun uskoontuloa ei pidetä ihmeenä, olemme kadottamassa uskon salaisuuden: se on lahja, joka tulee ylhäältä ja jota on soveliasta rukoilla.

Älkäämme kuitenkaan tavoiteltako aineellista hyvää ajalliseksi hyödyksi niin että sokaistumme ja turrumme. Länsimainen usko näyttäisi päättyvän uskoontuloon, jonka jälkeen ’tiedetään’, kuinka eletään.

Uskoontulo on kuitenkin vasta alku sille, mitä varten Jeesuksen tarvitsi tulla alas maan päälle.

Sinä olet erotettu Hänelle.

[talutettava]

Suurin ihme ei ole parantuminen, vaan uskoontulo.

(Jos) ja kun ihminen voi tulla uskoon, hänelle voi tapahtua kaikkea muutakin hengellistä hyvää ollakseen siunauksen välikappale.

Silloin, kun uskoontuloa ei pidetä ihmeenä, olemme kadottamassa uskon salaisuuden: se on lahja, joka tulee ylhäältä ja jota on soveliasta rukoilla.

Hyvää pohdintaa!

Jeesus sanoikin tulleensa kutsumaan syntisiä parannukseen.

Jeesus vastasi ja sanoi heille:
"Eivät terveet tarvitse parantajaa,
vaan sairaat.
En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita,
vaan syntisiä parannukseen."

Taivaassa on suuri ilo, kun yksikin syntinen tekee parannuksen Jumalan armosta.

Minä sanon teille:
samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä,
joka tekee parannuksen,
kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta,
jotka eivät parannusta tarvitse.

[kalamos]

Ihmeistä suurin on todellakin se,
kun Jumala tekee kuolleen eläväksi.

Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät,
jotka olitte kuolleet

Ja kun Jumala on näin
herättänyt meidät,
niin meidät on jo asetettu
istumaan taivaallisiin.
Olemme siis syntyneet
Jumalan lapsiksi.
Suurempaa ihmettä ei voi olla.

mutta Jumala,
joka on laupeudesta rikas,
suuren rakkautensa tähden,
jolla hän on meitä rakastanut,
on tehnyt meidät,
jotka olimme kuolleet rikoksiimme,
eläviksi Kristuksen kanssa
- armosta te olette pelastetut -

ja yhdessä hänen kanssaan herättänyt
ja yhdessä hänen kanssaan
asettanut meidät taivaallisiin
Kristuksessa Jeesuksessa

συγκαθίζω = yhdessä asettaa istumaan
synkathidzō

Totisesti tämä on ihmeistä suurin,
että me istumme taivaallisissa
Herran kanssa tässä ja nyt.

Jumalan Valtakunta eli Kuningaskunta
on jo sisäisesti meissä.

Mutta ruumiimme lunastus odottaa
vielä täytäntöönpanoaan.
Se ei ole vielä uudestisyntynyt.
Se on kuolevainen.

Ja niin kauan kuin fyysiset
silmämme jotain näkevät,
niin peili todistaa sitä
päivä päivältä.

Partani on valkoinen.
Hiukset vaalean harmaat.
Rypyt kaiken kattavat.

Ja kaiken lisäksi on niin,
että tämä rapistuva majamme
on maailmassa eli maan päällä,
kunnes lopuksi tulee maaksi jälleen.
Ja maailmassa meillä on ahdistus.
Mutta maailmasa meillä on myös tehtävä.
Me olemme maailman valkeus.

Ja jotta tämä voisi toteutua,
niin meillä on lupaus.

Hän,
joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan,
vaan antoi hänet alttiiksi
kaikkien meidän edestämme,
kuinka hän ei lahjoittaisi meille
kaikkea muutakin hänen kanssansa?

Ja täällä maan päällä
meitä ei ympäröi taivas vaan helvetti.
Mutta silti me istumme
Kristuksen kanssa
Jumalan lapsina taivaallisissa.

Kuka voi meidät erottaa
Kristuksen rakkaudesta?

Tuskako,
vai ahdistus,
vai vaino,
vai nälkä,
vai alastomuus,
vai vaara,
vai miekka?

Niinkuin kirjoitettu on:
"Sinun tähtesi
meitä surmataan kaiken päivää;
meitä pidetään teuraslampaina".

Mutta näissä kaikissa
me saamme jalon voiton
hänen kauttansa,
joka meitä on rakastanut.

Sillä minä olen varma siitä,
ettei kuolema eikä elämä,
ei enkelit eikä henkivallat,
ei nykyiset eikä tulevaiset,
ei voimat,
ei korkeus eikä syvyys,
eikä mikään muu luotu
voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta,
joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
meidän Herrassamme.

Me olemme Jumalan lapsinakin
tässä maailmassa
- rikkinäisiä,
jotka tarvitsevat eheytymistä,
- sairaita,
jotka tarvitsevat parantumista,
- pelkääviä,
jotka tarvitsevat rohkaisua,
- alaspainettuja,
jotka tarvitsevat nostamista
jne jne jne.

Jeesuksen lähetyskäskyissä
on kaksi pointtia:
Saarnatkaa evankeliumia.
Parantakaa sairaita.

Uskon ei todellakaan kuulu pysähtyä
lapsen syntymishetkellä
vaan siitä se vasta alkaa.

Ja nämä merkit seuraavat niitä,
jotka uskovat:
minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia,
puhuvat uusilla kielillä,
nostavat käsin käärmeitä,
ja jos he juovat jotakin kuolettavaa,
ei se heitä vahingoita;
he panevat kätensä sairasten päälle,
ja ne tulevat terveiksi."

Kun nyt Herra Jeesus oli puhunut heille,
otettiin hänet ylös taivaaseen,
ja hän istui Jumalan oikealle puolelle.

Mutta he lähtivät
ja saarnasivat kaikkialla,
ja Herra vaikutti heidän kanssansa
ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta.

Ja tapahtui siis
yhä uudestaan:

1.
Ihme
2.
Ihmeistä suurin

[Natanael]

Suurin ihme ei ole parantuminen, vaan uskoontulo.

Nämä painivat niin sanotusti aivan eri sarjoissa. Jumala ei lupaa meille sairauksista paranemistä tässä ajassa. Sen sijaan Hän lupaa syntisyytensä tunnustaville Jeesuksen puoleen kääntyville kaikki synnit anteeksi ja iankaikkisen elämän Taivaassa.

SAIRAUDESTA

Erastus jäi Korinttoon,
mutta Trofimuksen
minä jätin Miletoon sairastamaan.

SYNNISTÄ

Totisesti minä sanon teille:
kaikki,
minkä te sidotte maan päällä,
on oleva sidottu taivaassa,
ja kaikki,
minkä te päästätte maan päällä,
on oleva päästetty taivaassa.

Monet tekevät Raamatussa mainituista Jeesuksen parantamisihmeistä sellaisen väärän johtopäätöksen, että ne kuuluvat kaikille tämänkin päivän uskoville kunhan he vain uskovat paranemiseen. Eivät kuulu. Jeesuksen lukuisten ja toistuvien parantamisihmeiden tehtävänä oli osoittaa ihmisille, että Hän on Messias, Jumalan Poika, jolla on kaikki valta Taivaassa ja maan päällä. Meille riittää Jumalan elävä Sana, Raamattu (VT+UT), jota Jeesuksen aikana ei vielä ollut.

Opetuslapsilla, myös Paavalilla, oli valta julistaa katuvalle syntiselle kaikki synnit anteeksi. Sen sijaan heillä ei ollut valtaa parantaa kaikkia sairaita. Toki Paavali olisi nähnyt mielellään ystävänsä Trofimuksen (yllä kohdassa SAIRAUDESTA) paranevan sairaudestaan, mutta siihen hänellä ei ollut valtaa. Paavali itsekin kärsi tuskaisesta vaivasta, ja Galatalaiskirjeen perusteella on oletettu hänellä olleen vakava silmäsairaus.

Ja etten
niin erinomaisten ilmestysten tähden
ylpeilisi,
on minulle annettu lihaani pistin,
saatanan enkeli,
rusikoimaan minua, etten ylpeilisi.

Tämän tähden olen kolmesti rukoillut Herraa,
että se erkanisi minusta.
Ja hän sanoi minulle:

"Minun armossani on sinulle kyllin;
sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa."

Sen tähden minä mieluimmin kerskaan
heikkoudestani,
että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan.

Sen tähden minä olen mielistynyt
heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään,
vainoihin, ahdistuksiin,
Kristuksen tähden;
sillä kun olen heikko,
silloin minä olen väkevä.

Missä on nyt teiltä kerskaaminen onnestanne?
Sillä minä annan teistä sen todistuksen,
että te, jos se olisi ollut mahdollista,
olisitte kaivaneet silmät päästänne ja antaneet minulle.

Jumalan Sanan mukaisesti uskomme kuitenkin, että Jeesus parantaa halutessaan sairaita tänäkin päivänä - mainitaanhan Raamatussa “terveeksi tekemisten” armolahja yhtenä Pyhän Hengen antamista armolahjoista.

Ed huomautti:

Uskoontulo on kuitenkin vasta alku sille, mitä varten Jeesuksen tarvitsi tulla alas maan päälle.

Jeesus pelastaa uskoon tulleen ihmisen iankaikkiseen elämään. Tuon tapahtuman jälkeen uskova alkaa seuraamaan Herraansa ja Vapahtajaansa vaikeuksien ja ahdistusten keskellä Jeesuksen kuvaamalla kaidalla (kapealla) tiellä. Hän haluaa johdattaa meitä viemään evankeliumia tähän pimeään maailmaan ja toimimaan siunausten välikappaleina lähimmäisillemme. Matkalla “alun luottamusta” saatetaan koetella. Pysymme tiellä turvautuessamme koko ajan yksin Jeesukseen ja Hänen armoonsa. Meidän ainoa päämäärämme on loppuun asti sielujen pelastus.

sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta,
kunhan vain pysymme luottamuksessa,
joka meillä alussa oli,
vahvoina loppuun asti.

sillä te saavutatte uskon päämäärän,
sielujen pelastuksen

Ed:

Silloin, kun uskoontuloa ei pidetä ihmeenä, olemme kadottamassa uskon salaisuuden: se on lahja, joka tulee ylhäältä ja jota on soveliasta rukoilla.

Juurikin noin - usko on aina Jumalan lahja ja pimeyden lapsen tuleminen valoon ja Jumalan armahtamaksi valtava ihme. Hyvin monet kristityt eitä näe asiaa näin. He haluavat ottaa oman osuutensa pelastumisestaan: “täytyy antautua kokonaan”, “kun vain luotat Jeesukseen” jne. He eivät näe, että he tarjoavat kehotuksillaan lakia, mutta laki ei voi pelastaa ketään. Lakia toki tarvitaan, sillä siitä tulee synnin tunto. Yksin evankeliumi Kristuksen sovituskuolemasta voi pelastaa ja antaa ahtaalla portilla tuskailevalle sielun rauhan ja pelastuksen lahjan. Syntinen ihminen on hengellisesti kuollut eikä kuollut voi tehdä mitään pelastuksensa eteen. Jumala tekee aloitteen ja antaa uskon lahjan Herraa syntinsä hädässä avukseen huutavalle.

Ei kukaan voi tulla minun tyköni,
ellei Isä,
joka on minut lähettänyt,
häntä vedä;
ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

Ja on tapahtuva,
että jokainen,
joka huutaa avuksi Herran nimeä,
pelastuu.

[talutettava]

Vielä hieman Jumalan parantamaksi tulemisesta.

Suurin ihme ei ole parantuminen, vaan uskoontulo.

Älkäämme kuitenkaan tavoiteltako aineellista hyvää ajalliseksi hyödyksi niin että sokaistumme ja turrumme. Länsimainen usko näyttäisi päättyvän uskoontuloon, jonka jälkeen ’tiedetään’, kuinka eletään.

Kaikkein tärkein, on Jumalan armolahja Kristuksessa Jeesuksessa.

Sillä synnin palkka
on kuolema,
mutta Jumalan armolahja
on iankaikkinen elämä
Kristuksessa Jeesuksessa,
meidän Herrassamme.

Vain Jumala voi parantaa synnin sairaudesta.

"Hän on sokaissut heidän silmänsä
ja paaduttanut heidän sydämensä,
että he eivät näkisi silmillään
eivätkä ymmärtäisi sydämellään
eivätkä kääntyisi
ja etten minä heitä parantaisi".

Tämän Esaias sanoi,
kun hän näki hänen kirkkautensa
ja puhui hänestä.

Kuitenkin useat hallitusmiehistäkin
uskoivat häneen,
mutta fariseusten tähden
he eivät sitä tunnustaneet,
etteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi.
Sillä he rakastivat ihmiskunniaa
enemmän kuin Jumalan kunniaa.

Ja todellakin, kuten aloittaja kirjoitti, on olemassa sokaistumisen vaara, kuten edellä Johannes kirjoittaa.

Ikuinen elämä ei täällä maailmassa, hyvä terveyskin on lahja,
mutta ei Jumalan tahto ole täydellinen terveys ajallisessa ruumissa oleville.

Vaan sitten, kun tulee se, mikä täydellistä on ja kaikki entinen on mennyt.

[kalamos]

Suurin ihme on se,
kun tekemiimme synteihin
kuollut henkemme
on syntynyt uudesti ylhäältä Hengestä.

Totisesti, totisesti minä sanon teille:

joka kuulee minun sanani
ja uskoo häneen,
joka on minut lähettänyt,

sillä on iankaikkinen elämä,
eikä hän joudu tuomittavaksi,
vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.