Jäävätkö opetuslapset Herran päivään

[Kirjoittaja]

Mutta te, veljet,
ette ole pimeydessä,
niin että se päivä voisi yllättää teidät
niinkuin varas;

Mitä mieltä tästä? Eikös tämä antaisi ymmärtää, että Paavali sanoo, että opetuslapset kyllä jäävät Herran päivään, mutta se ei heitä yllätä.

[kalamos]

Jos on mahdollista,
että tuo päivä voisi yllättää meidät,
niin sitten Paavalin toki
olisi ollut tarpeen kirjoittaa
aikakausista ja määrähetkistä.
Nyt hän aloittaa kuitenkin näin:

Mutta aikakausista ja määrähetkistä
ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa;
sillä itse te varsin hyvin tiedätte,
että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä.

Kun kerran tuo vihan ja synkeyden päivä
tulee kuin varas yöllä,
niin toki se voisi jotkut veljetkin yllättää,
jos he siihen yöhön jäisivät.
Mutta he eivät jää siihen,
koska he eivät ole pimeyden lapsia
vaan Valkeuden lapsia.

Kun he sanovat:
"Nyt on rauha, ei hätää mitään",
silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio,
niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon,
eivätkä he pääse pakoon.

Mutta te, veljet,
ette ole pimeydessä,
niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas;
sillä kaikki te olette valkeuden lapsia
ja päivän lapsia;
me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia.

Siis ne,
jotka ovat pimeyden lapsia,
jäävät siihen.
Vain heidät yllättää turmio.
Siis ei suinkaan ole niin,
että Valkeuden lapsia kohtaisi turmio
Herran vihan ja synkeyden päivä.
Se kohtaa vain vihan lapsia.

Kuitenkin kristikunta
on ollut ahdistuksessa alusta asti.
Jeesuksen omien sanojen mukaan
maailmassa meillä on ahdistus.
Jos ei ole,
niin sitten herää kysymys,
olemmeko me Hänen omiaan
vai tämän maailman ruhtinaan omia.
Ja seuraavaksi Paavali siirtyykin
kehotuksiin tätä ahdistusta koskien,
joka kohtaa jokaista Valkeuden lasta.

Paavali kirjoitti tästä
nuorelle Timoteukselle:

Ja kaikki,
jotka tahtovat elää
jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa,
joutuvat vainottaviksi.

Ja tästä aiheesta hän kirjoitti
jo tuossa ihka ensimmäisessä kirjeessään.

Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut,
vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit.
Sillä ne, jotka nukkuvat,
ne yöllä nukkuvat,
ja jotka juovat itsensä juovuksiin,
ne yöllä juovuksissa ovat.

Mutta me, jotka olemme päivän lapsia,
olkaamme raittiit,
ja olkoon pukunamme
uskon ja rakkauden haarniska
ja kypärinämme pelastuksen toivo.

Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan,
vaan saamaan pelastuksen
Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
joka on kuollut meidän edestämme,
että me, valvoimmepa tai nukuimme,
eläisimme yhdessä hänen kanssaan.

Sentähden kehoittakaa toisianne
ja rakentakaa toinen toistanne,
niinkuin teettekin.

[Kirjoittaja]

Jos huomisen päivän tapahtumat ei minua yllätä, niin kai sentään minä olen ne näkemässä? Miten muuten ne voisivat olla minua yllättämättä?

[kalamos]

Käännösvastine 'yllättää'
on hyvin väljä.

Ensinnäkin noissa kahdessa kohdassa,
jossa sitä käytetään,
on alkutekstissä kaksi eri sanaa.
Joten ainakin
jompikumpi yllättäminen
on epätarkasti käännetty.

Tosiasssa noissa virkkeissä
ei tarkkaan ottaen ole
sanaa yllättää.

Ensin jakeessa (1 Tess 5:3)
on adjektiivi äkillinen

Sitten seuraavassa jakeessa (1 Tess 5:4)
on verbi ottaa/saada
etuliitteellä, joka tarkoittaa
suuntana alaspäin.
Tuo verbi on esiintyy esimerkiksi
Johanneksen evankeliumin alussa:

Ja valkeus loistaa pimeydessä,
ja pimeys ei sitä käsittänyt.

Satun asumaan alueella,
jossa käsittäminen tarkoittaa
myös jotain ihan muuta
kuin ymmärtämistä.
Esimerkiksi
voin käsittää vaikkapa suden pihaltani.
Eli susi ei saa pihaani vallata.

Alkutekstin ilmaisu voidaan
kääntää siis myös esimerkiksi
ilmaisulla saada/ottaa valtaan.


Katsotaan nyt ensimmäiseksi,
miten Vanha kunnon Biblia
on nuo kaksi kohtaa kääntänyt,
jossa nykysuomennokset
puhuvat yllättämisestä.


Biblia

silloin kadotus lankee äkisti heidän päällensä,
niinkuin raskaan vaimon kipu,
ja ei he suinkaan saa paeta.

Mutta te, rakkaat veljet,
ettepä te ole pimeydessä,
ettei se päivä teitä käsittäisi niinkuin varas.

Te olette kaikki
valkeuden lapset ja päivän lapset:
emme ole yön emmekä pimeyden.

Siis tuo turmio/kadotus
kohtaa ja äkisti vain niitä,
jotka eivät ole Valkeuden lapsia
eli Jeesuksen omia.

KR 1642

silloin cadotus lange äkist heidän päällens/
nijncuin rascan waimon kipu/
ja ei he saa paeta.

Mutta te/ rackat weljet/
ettepä te ole pimeydes/
ettei se päiwä teitä käsitäis nijncuin waras.

Te oletta caicki walkiuden ja päiwän lapset.
En me ole yösta engä pimeydestä.

Ne synnytystuskat,
mitä me saamme kokea
eivät ole kadotuksen/turmion aiheuttamaa.
Vaan esimerkiksi Paavali totesi,
että hän joutui edelleen kärsimään
synnytyskipuja galatalaisten tähden,
kunnes muotoutuu Kristus heissä.

Mutta ihan toisesta kivusta
Paavali puhuu Tessalonikalaiskirjeessä.

UT 1548

Silloin se cadhotus heiden ylitzens eckiste langepi/
Ninquin raskan Waimon kipu/
ia eiuet he saa paeta.

Mutta te rackat weliet/
eipe te ole Pimeydhes/
ettei se peiue teite ninquin Warghas käsiteisi/

Te oletta caiki Walkiudhen Lapset/ ia Peiuen Lapset.
Eipe me ole ööste eikä mös pimeyxista.

Kirjaimellisesti kääntäen:

kirj

silloin äkisti heidän päälle tulee tuho
kuten synnytyskipu raskaana olevalle
ja eivät pääse pakoon.

Mutta te veljet ette ole pimeydessä,
jotta päivä teidät kuin varas
saisi valtaansa.

Voitaisiin myös kääntää niin,
että heidän eteensä astuu tuho,
jota he eivät pääse pakoon.

Tämä on siis koko ajan
jotain aivan päinvastaista
kohtaamista kuin se,
millä Paavali aloittaa tuon tekstikatkelman
eli kertoo seurakunnan tempauksesta.

Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta
käskyhuudon,
ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan
kuuluessa,
ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;
sitten meidät,
jotka olemme elossa,
jotka olemme jääneet tänne,
temmataan yhdessä heidän kanssaan
pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin;
ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.
Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.

[Kirjoittaja]

Biblia

Mutta te, rakkaat veljet,
ettepä te ole pimeydessä,
ettei se päivä teitä käsittäisi niinkuin varas.

Näyttää siltä, tutkiessani, että olet oikeilla jäljillä, mutta se tuottaa toisen kysymyksen. Eli päivä käsittää jollain tavalla muttei niinkuin varas. Jos päivä ei käsittäisi millään tavalla, niin miksi ei kirjoiteta, että "päivä ei käsitä teitä"?

[kalamos]

kalamos

Biblia

Mutta te, rakkaat veljet,
ettepä te ole pimeydessä,
ettei se päivä teitä käsittäisi niinkuin varas.

Näyttää siltä, tutkiessani, että olet oikeilla jäljillä, mutta se tuottaa toisen kysymyksen. Eli päivä käsittää jollain tavalla muttei niinkuin varas. Jos päivä ei käsittäisi millään tavalla, niin miksi ei kirjoiteta, että "päivä ei käsitä teitä"?

Käsittää = Saada valtaansa

Siis tuo päivä
ei käsitä /ei saa valtaansa
meitä varkaan lailla.
Vain heidät.

KJV

destruction cometh upon them,
as travail upon a woman with child;
and they shall not escape.
But ye, brethren, are not in darkness,
that that day should overtake you as a thief.

[Kirjoittaja]

Hän on myös vahvistava teitä loppuun asti,
niin että te olette nuhteettomat
meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä.

Eikö Paavali puhu tässä Herran päivästä?

[kalamos]

Herramme Jeesuksen Kristuksen päivä
on se päivä,
josta Paavali oli kirjoittanut
jo aivan ensimmäisissä kirjeissään
Tessalonikalaisille tempauksen salaisuudesta
ja nyt siis myös Korinttolaisille.

Kumpikin kirje on
Paavalin varhaisimpia
50 luvun alkupuolelta.

Paavalilla oli näitä
kirjeitä kirjoittaessaan se
(silloin vielä ihan oikea) näkemys,
että hän itsekin on elossa,
kun Jeesus tulee ja
tempaa omansa tuuliin ja pilviin
ja vie Isän Kotiin,
jossa tapahtuu vihkiminen.

Ja niin Paavali kirjoittaa
aivan samoin kuin Tessalonikalaisille
tuosta Herran päivästä
sisällyttäen itsensä joukkoon,
joka ei kuoleman uneen nuku
vaan kokee ruumiin muuttumisen.

Nyt ilmoitan teille salaisuuden:
Emme me kaikki kuolemaan nuku,
mutta kaikki me muutumme,
yhtäkkiä, silmänräpäyksessä,
viimeisen pasuunan soidessa.
Pasuuna soi,
ja kuolleet nousevat katoamattomina,
ja me muutumme.

Tuota päivää Paavali tarkoitti
käyttäessän ilmaisua
Herramme Jeesuksen Kristuksen päivä.

[Kirjoittaja]

Mutta aikakausista ja määrähetkistä
ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa;
sillä itse te varsin hyvin tiedätte,
että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä.

Eli siis olet sitä mieltä että 1. Korint Herran päivä on eri kuin esim. Tess. Kirjeen Herran päivä?

[kalamos]

Korinttolaiskirjeessä
oli siis

Herramme
Jeesuksen
Kristuksen
päivä

Tuo Kristuksen päivä
on riemullinen kohtaaminen,
jossa Jeesus ilmestyy meille.

teidän odottaessanne
meidän Herramme
Jeesuksen Kristuksen
ilmestystä.

Hän on myös vahvistava teitä
loppuun asti,
niin että te olette nuhteettomat
meidän Herramme
Jeesuksen Kristuksen
päivänä.

Paavali puhuu muuallakin
käyttäen ilmaisua

Kristuksen
päivä

Kristuksen päivänä
tapahtuu Jeesuksen omien
palkitseminen.
Tuona päivänä siis
tulemme olemaan
Kristuksen
palkintotuomioistuimen edessä.

tarjolla pitäessänne elämän sanaa,
ollen minulle kerskaukseksi
Kristuksen päivänä siitä,
etten ole turhaan juossut
enkä turhaan vaivaa nähnyt.

Filippiläiset olivat
siis kruunu Paavalille.
Ja tietenkin myös itse tulevat
Kristuksen päivänä palkituiksi,
kun ovat pitäneet
esillä Elämän Sanaa.
Tähän Paavali viittaa
jo kirjeen alkutervehdyksessä.

kiitän siitä,
että olette olleet
osallisia evankeliumiin
ensi päivästä alkaen
tähän päivään saakka,
varmasti luottaen siihen,
että hän,
joka on alkanut teissä hyvän työn,
on sen täyttävä
Kristuksen Jeesuksen päivään saakka.

Kristuksen päivä on siis
seurakunnan eli
uudestisyntyneiden uskovien
ja Jeesuksen kohtaamisen päivä,
kun Hän ilmestyy
ja Sulhasen lailla vie
meidät eli Morsiamensa
Isän Kotiin.

Herran päivä taas on
pidempi aikajakso,
jossa valtavien
mullistusten kautta
tämä Maa syntyy uudesti.

Tuon hirmuisen aikajakson eli
Herran päivän tulemisen
päätteeksi
Isän Kotona vihitty Morsian
tulee Kirkkauden Pilvenä
Jeesuksen ympärillä
taivaasta takaisin maan päälle
ja alkaa Hääjuhla
ja 1000 vuotta kestävä
ihana/valoisa/loistava Herran päivä.