Jumalan nimi

[עֵד]

Tästä varmaan löytyy jo keskustelua, mutta laajennetaan..

Tiedämme, kuinka juutalaisuudessa Jumalan nimi (JHWH) on niin pyhä, ettei sitä voi lausua ääneen, vaan käytetään sanaa ’Adonai’.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalan_n ... aisuudessa

Tämä on puhutellut minua niin, että nykyisin en voi/kykene käyttää Jumala-nimeä muusta kuin maan ja taivaan Luojasta.

Viimeksi töissä tietovisaa pitäessäni havahduin erääseen kysymykseen: ’Ketä sanotaan järvien jumalaksi ja ahventen antajaksi? (Ahti)’ Lennosta kysyin kysymyksen: ’Ketä sanotaan järvien hallitsijaksi jne.’

Nykyään on jotenkin yleistymässä käsitys, että kaikkien uskontojen jumalat ovat yhteisiä, kun aiemmin Jumalalla tarkoitettiin kristinuskon Luojaa. Isolla kirjoitettuna.

Arvoonsa nousee juutalainen rukous (5. Moos. 6:4):

Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.

[Emil]

Tiesittekö että Jumalan nimi on luotuna koodina jokaisessa ihmisen solussa, solun DNA:ssa? Se on luojan allekirjoitus luomistöihinsä. DNA:n sisälle koodattu signeeraus tekijältä.

Tiesittekö, että valonnopeus numeroina on sama kuin Egyptin pyramidien maantieteellinen koordinaatti numerosarjana.

[עֵד]

dalet, nun, alef?

[kalamos]

nykyisin en voi/kykene käyttää Jumala-nimeä muusta kuin maan ja taivaan Luojasta

Käskyistä ensimmäinen:

Minä olen Herra,
sinun Jumalasi,
joka vein sinut pois Egyptin maasta,
orjuuden pesästä.
Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.

Älä tee itsellesi jumalankuvaa
äläkä mitään kuvaa,
älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa,
älä niistä,
jotka ovat alhaalla maan päällä,
äläkä niistä,
jotka ovat vesissä maan alla.
Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä.

Siis ei ole muita Jumalia kuin Jahve Elohim,
Israelin Jumala,
joka vei kansansa pois Egyptin maasta,
eivätkä Egyptin epäjumalat mitään asialle voineet.

Kun tuossa sitten puhutaan niistä,
jotka eivät ole Jumalia vaan epäjumalia,
puhutaan itse asiassa kuvatuksista.
Ja niitä ei saa tehdä eikä palvoa.

Kun Mooses sai tehtävän mennä
vapauttamaan Israelin kansa Egyptin orjuudesta.
niin aikamoinen ongelma Moosekselle oli,
miten esitellä kansalle heidän Jumalansa.

400 vuotta oli mennyt savessa ja suossa.
Joosefista ei ollut jäljellä kuin luut.
Toki Mooses tiesi nimen Jahve Elohim.
Menisikö Mooses puhumaan Israelille
Herrasta ja Valtiaasta,
kun he kysyvät, minkä niminen Jumala
on sallinut heidän olla ruoskan alla
jo lähes puoli vuosituhatta.
Nimi kuvaa aina ominaisuutta.
Identiteettiä.

Itse asiassa Israelin Jumala
oli nimenomaan Jumala joka kuulee.
Jumala oli kuullut Israelin vaikeroimisen.

Ja Jumala kuuli heidän vaikeroimisensa,
ja Jumala muisti liittonsa
Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa.
Ja Jumala katsoi israelilaisten puoleen,
ja Jumala piti heistä huolta.

Näin alkaa Raamatun kertomus,
joka johtaa seuraavaksi
tilanteeseen, jossa Mooses
kohtaa Jumalan palavassa pensaassa.

Mooses saa mahdottoman tehtävän.
Ja kun ei enää pysty vastustamaan Jumalaa,
kysyy hän epätoivoisena,
millä nimellä eli millä ominaisuudella
puhun heille Sinusta.

Ja niin Mooses saa käskyn
käyttää nimeä
Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.

Sano israelilaisille näin:

Herra, teidän isienne Jumala,
Aabrahamin Jumala,
Iisakin Jumala
ja Jaakobin Jumala,
lähetti minut teidän luoksenne;

tämä on minun nimeni iankaikkisesti,
ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.
Mene ja kokoa Israelin vanhimmat
ja sano heille:

Herra, teidän isienne Jumala,
Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala,
on ilmestynyt minulle ja sanonut:

'Totisesti minä pidän teistä huolen
ja pidän silmällä,
mitä teille tapahtuu Egyptissä.

Ja minä olen päättänyt näin:
minä johdatan teidät pois Egyptin kurjuudesta
kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten,
perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan,
siihen maahan,
joka vuotaa maitoa ja mettä.'

Jumalan nimi,
joka erottaa Jumalan kaikista muista,
on

Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin
Jumala

Jahve Elohim

Hän on isiemme Jumala.

Ja hän on tehnyt
koko ihmissuvun
yhdestä ainoasta
asumaan kaikkea maanpiiriä
ja on säätänyt heille määrätyt ajat
ja heidän asumisensa rajat

Ja ihmisillä ajasta ja paikasta riippumatta
onkin sisimmässään ymmärrys siitä,
että on olemassa JUMALA.

että he etsisivät Jumalaa,
jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää
- hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana
yhdestäkään meistä;
sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme,
niinkuin myös muutamat
teidän runoilijoistanne ovat sanoneet:
'Sillä me olemme myös hänen sukuansa'.

Jotenkin ihmisillä on ymmärrys siitäkin,
että ihminen on Jumalan kuva.
Tai pitäisi olla.
Ja tämä oli valtti Paavalille,
kertoakseen, että epäjumalat
eli kuvatukset eivät ole oikeita jumalia.

Koska me siis olemme Jumalan sukua,
emme saa luulla,
että jumaluus on samankaltainen
kuin kulta tai hopea tai kivi,
sellainen kuin inhimillisen
taiteen ja ajatuksen kuvailema.

Ja nyt ollaan niin pitkällä,
että on aika julistaa,
että me olemme Jumalan sukua.
Hän on meidän Isämme.

Me olemme poissa kotoa,
ja on korkea aika kääntyä teiltämme
ja palata Jumalan tykö,
joka vapauttaa meidät
synnin orjuudesta.

Aapeli Saarisalo

Kääntäen katseensa
noista tietämättömyyden ajoista
Jumala käskee nyt kaikkia ihmisiä kaikkialla kääntymään,
sillä on säätänyt päivän,
jona on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa
miehen kautta,
jonka on määrännyt,
antaen kaikille takuun
herättämällä Hänet kuolleista.

Me olemme Jumalan sukua,
ja meistä tulee Jumalan lapsia.
Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalan lapsia,
kun uskomme Jeesukseen Kristukseen.

Koska siis lapsilla on veri ja liha,
tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi,
että hän kuoleman kautta kukistaisi
sen, jolla oli kuolema vallassaan,
se on: perkeleen,

ja vapauttaisi kaikki ne,
jotka kuoleman pelosta kautta
koko elämänsä olivat olleet
orjuuden alaisia.

Sillä ei hän ota huomaansa enkeleitä,
vaan Aabrahamin siemenen
hän ottaa huomaansa.

Sentähden piti hänen kaikessa tuleman
veljiensä kaltaiseksi,
että hänestä tulisi laupias ja uskollinen
ylimmäinen pappi tehtävissään
Jumalan edessä,
sovittaakseen kansan synnit.