-> Syyllisyys <-

[kalamos]

Otsikko on tarkoituksella
kuin keskeltä jotakin.
Kokonaisena otsikko olisi ollut

Ikuinen elämä
<->
Synti
<->
Syyllisyys
<->
Kapina
<->
Ikuinen kuolema

Siis syyllisyys on vaihe,
joka pakottaa ihmisen tekemään jotakin.
Joko palaamaan alkupisteeseen
pois syyllisyydestä tai jatkamaan
lopulliseen eroon alkuasetelmasta.

Siis ensimmäinen vaihe
tässä pahan kierteessä on synti,
joka on jo tullut maailmaan
yhden ihmisen kautta.

yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan,
ja synnin kautta kuolema

Mutta sitten jo tuon yhden ihmisen
esikoinen joutui pian tekemisiin
synnin kanssa, joka lähenteli häntä.

Ja Herra sanoi Kainille:
"Miksi olet vihastunut,
ja miksi hahmosi synkistyy?
Eikö niin:
jos teet hyvin,
voit kohottaa katseesi;
mutta jos et hyvin tee,
niin väijyy synti ovella,
ja sen halu on sinuun,
mutta hallitse sinä sitä!"

Kain oli toiminut vastoin
Jumalan antamaa säätämystä,
kun taas Aabel oli toiminut sen mukaan.
Eikä Jumala voinut katsoa
Kainin uhrilahjan puoleen.

Ja silloin Kainin katse painui maahan
ja hänen hahmonsa synkistyi.
Kainia lähestyi vakava synti,
joka alkutekstissä ilmaistaan
sanalla
חַטָּאָה ḥaṭ-ṭāṯ
joka tarkoittaa;
mennä ohi maalin
tai eksyä tieltä.

Jumalan varoituksesta huolimatta,
synti pääsi Kainin sydämeen,
eli Kain eksyi kaidalta tieltä,
ja loppujen lopuksi hän ei enää
vain eksnyt vaan teki tahallisen synnin
ja hän tappoi veljensä.

Ja silloin Jumala puhuttelee taas Kainia.
Ensin Kain on kuin ei tietäisi mitään asiasta,
mutta kohta hän herää tosiasiaan ja sanoo:

Syyllisyyteni on suurempi,
kuin että sen kantaa voisin

Kain oli antanut synnin tulla sydämeensä.
Ja nyt tilannekuva oli muuttunut niin,
että synti oli saanut Kainin tekemään hirmuteon,
josta seurasi syyllisyys ja ankara tuomio.

Tällaista syntiä ja sen seurausta
kuvaa heprean sana
עָוֹן ‘ă-wōn
joka tarkoittaa sitä,
että ihminen on tahallaan poikennut pois tieltä
ja elää nyt rangaistuksen alaisena syyllisyydessä.

Ja nyt ihminen on ratkaisun paikalla.
Kiitos Jumalalle
- Kain myönsi syyllisyytensä.
Ja sen tähden hän välttyi siltä tuomiolta,
joka hänelle olisi oikeuden mukaan kuulunut.
Jumala pani Kainiin merkin,
ettei kukaan, joka hänet kohtaa,
tappaisi häntä.

Jos tätä mielenmuutosta ei Kainissa olisi
tapahtunut, olisi seuraava vaihe ollut
kapina Jumalaa vastaan.

Me olemme tavalla tai toisella
joutuneet tekemisiin synnin kanssa.
Ja sitten meitä hallitseva synti
on saanut meidät tekemään asioita,
joista kannamme syyllisyyttä.

Ja nyt olemme ratkaisun paikalla.
Me voimme paatua ja päätyä
kapinoimaan Jumalaa vastaan.
Eli etenemme otsikon kolmanteen
näkymättömään vaiheeseen,
jossa meistä tulee Jumalan vihollinen.

Toinen vaihtoehto on,
että me käännymme
ja palaamme alkutilanteeseen.

Mutta ... mutta ... mutta ...
olemme jälleen vaarassa
astua Kainin tielle.

Kain yritti omilla ansioillaan
saada Jumalan hyväksynnän.
Se oli alunperin se synti,
joka lopulta johti veljesmurhaan.

Mekin voimme yrittää ja yrittää
asenteella ...
ei enää koskaan ... ei enää ikinä ...
Ja olemme suossa.
Mitä enemmän ponnistamme,
sitä syvemmälle vajoamme.

Syyllisyys ei poistu
ilman Jeesuksen verta.

Vain katse Golgatalle,
jossa meidän kaikki syntimme
on sälytetty Hänen kannettavakseen
vapauttaa meidät syyllisyydestä.

Ja nyt, kun syyllisyys on poissa,
niin meidän ei tarvitse enää taistella
vapautuaksemme siitä.

Ja silloin me olemme
todellisesti vapaat.

Tämä tosiasia,
että Jeesus vanhurskauttaa
eli julistaa syyttömäksi syyllisen,
avaa meille ovet vapauteen.

Mutta niin kauan kuin syyllisenä
haemme ratkaisua omista teoistamme,
me olemme vangittuna juoksupyörässä,
josta emme pääse pois
vaikka kuinka kovin juoksisimme.

Syyllisyys on siis tila,
joka pakottaa meidät valitsemaan,
jatkammeko eteenpäin vai käännymmekö.

Mutta kääntyminen ei tarkoita sitä,
että jotenkin yritämme ansaita
syyttömyyden.
Niin kauan kuin sitä yritämme,
me pysymme syyllisinä
emmekä vapaudu mistään.

Toivon, että jaksat vielä
kuunnella seuraavan laulun.

https://www.youtube.com/watch?v=JVVR1ufCCqg