Luin netistä lampaasta.
Lampaan villaa pidetään synnin vertauskuvana. Niinpä papilliseen pukuun ei saanut käyttää villaa vaan pellavaa. Jos lampaan villa kasvaa liian pitkäksi ja kastuu, lammas kellahtaa helposti nurin ja muutenkin sillä on tukalat oltavat.
Kun lampaat kerääntyvät illalla tarhaan, paimen tarkistaa niiden kunnon. Paimen öljyää niiden kallot etteivät ne puskiessaan satuttaisi toisiaan, vaan päät liukuisivat kevyesti ohitse.
Minua koskettaa vertauskuvallinen puhe, ja monet Raamatun kertomukset avautuvat, kun ne voi sijoittaa omaan aika- ja paikkakontekstiinsa.
Vanhimmalla sisarellani oli lammasfarmi, ja olin joskus hänen apunaan keritsemisessä. Tosiaan, ääneti siinä lammas oli, kun keritsijä tiesi tehtävänsä. Mutta tottumaton keritsijä saattoi tehdä pahaakin jälkeä.
Pullotettavat karitsat olivat suloisia, mutta niiden hoivaaminen vaati hoitajaltaan kokoaikaista huomiota. Sade kokosi hajallaan käyskentelevän lauman yhteen ja lähestyvä rajuilma tiiviiksi palloksi.
Vastuullinen lampaiden omistaja ei myy eikä vuokraa yksittäistä lammasta, sillä laumaeläimenä yksinäinen lammas ei voi hyvin.

