Supersankaruus vs todellisuus

[Jumalanlintunen]

Supersankareista oli eräässä ketjussa. Aloin miettimään Jeesusta. Voiko raamatun sanoma ja Jeesus tulla supersankarifantasiaksi, joka on vastoin realistista totuutta? Muistan sellaisen jutun, että joskus jonkun tutun lapsi piti Harry Potter jutuista, mutta hänellä oli myös aikakausi, jolloin raamatun Jeesus kiinnosti, koska varmaan lapsen näkemyksissä, Jeesus muodostui samalla tavoin, hahmoksi, joka osasi tehdä ihmeitä, kuten fantasiakirjallisuuden Potteri, joka oli velho. Voiko myös Jeesukseen uskovan Jeesuskuva olla totaalisen vastoin todellisuutta, joka on omien mielikuvien osittainen tuotos tai käsitteiden ymmärryksen vajavaisuutta jne?

[Annora]

Mielenkiintoinen ajatus tuo.

Mielestäni riippuu siitä, millaista opetusta uskova on saanut, kuullut tai lukenut, jotta millainen ymmärrys hänelle on muodostunut Jumalan olemuksesta. Mainitsit tuon Potterin - kyllä, varmasti löytyy myös niitä uskovia, joiden ajatusmaailmassa fakta ja fiktio ovat sekoittuneet. Siis juuri siksi, että on niin paljon tarjolla kaikkea kuvitteellista yliluonnollista elokuvissa, peleissä ja kirjoissa.

Tosin ilmiö ei liene aivan uusi. Jos siirryn tutkimaan esim. 1800-1900 luvun vaihteen Suomen historiaa, niin sieltä löytyy jos jonkinmoista taruolentoa, joista muodostettiin arvoituksia yms. Samoin on sellaisissa yhteisöissä esim. jossain Afrikassa tai Papua Uudella Guinealla, jotta Jeesukseen uskoon tulleet ihmiset eivät ainakaan ihan heti osaa tehdä eroa niihin aikaisempiin "jumalolentoihinsa".

[kalamos]

Voiko raamatun sanoma ja Jeesus tulla supersankarifantasiaksi, joka on vastoin realistista totuutta?

Raamatun Sana itsessään ei ole vastoin totuutta.

Sinun sanasi on kokonansa totuus

Jeesus itse on tuo Sana.

Alussa oli Sana,
ja Sana oli Jumalan tykönä,
ja Sana oli Jumala.

Tämä Sana tuli taivaasta alas maan päälle,
ja sanoi, että Raamattu ei voi raueta tyhjiin.

Raamattu ei voi raueta tyhjiin

Ainoakaan kirjain tai edes niiden välissä oleva pieni prikku eli piirto
ei voi kadota.

Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti;
siitä lähtien julistetaan Jumalan valtakuntaa,
ja jokainen tunkeutuu sinne väkisin.
Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat,
kuin yksikään lain piirto häviää.

Raamatun ensimmäisestä Sanasta alkaen
jokainen rivi jo VT:n sivuilla todistaa Jeesuksesta.

Ja sitten kun Hän tuli taivaasta maan päälle
kärsivänä Messiaana ja otti päälleen koko maailman synnin
ja uhrattiin pääsiäislampaana meidän edestämme
ja näin syntimme sovitettiin,
on tullut aika julistaa Jeesusta Kuningasten Kuninkaana,
joka tulee kerran takaisin pyhiensä kanssa
ja perustaa Valtakunnan Israelille.

Ja sitä ennen Hän noutaa tämän armotalouskauden
uskovat eli Morsiamensa Isän Kotiin,
jossa tapahtuu vihkiminen.

Eli kyllä Jeesus on supersankari.
Hän on Voittaja. Hän voitti kuoleman vallan.
Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
Ja Hänen valtansa on iankaikkinen valta,
joka ei koskaan lakkaa.

Mutta sitten joskus käy niin,
että uskovat eivät pysy koko totuudessa,
vaan ottavat Jumalan horjumattomasta Sanasta
vain pienen osan tai palan ja kuorruttavat sen.
Esimerkiksi Jeesus sanoi:

anokaa, mitä ikinä tahdotte,
ja te saatte sen

Mutta ei Jeesus noin sanonut.
Tuo on vasta osatotuus.
Tuo ilmoitus pitää lukea virkkeen alusta asti.

Jos te pysytte minussa
ja minun sanani pysyvät teissä,
niin anokaa, mitä ikinä tahdotte,
ja te saatte sen.

Fantasian puolelle mennään,
jos jätetään tuo tärkein
eli virkkeen alussa oleva pois.

Tuossa kohden on alkutekstissä
ilmaisu Rema, joka on suomennettu Sanaksi.
Mutta se ei ole yleinen Sana eli Logos.
Valitettavasti Raamatun suomennokset
eivät erota näitä kahta aivan eri ilmaisua toisistaan,
vaan molemmat käännettän yhdellä ja samalla
käännösvastineella "sana".

Rema tarkoittaa erityistä ilmoitusta.
Jos minä pysyn Jeesuksessa
ja tässä yhteydessä/suhteessa saan Häneltä Reman
eli erityisen ilmoituksen vaikkapa lupauksen parantumisesta,
niin silloin minä voin soveltaa tuota Jeesuksen lupausta.

Mutta jotkut menevät fantasian puolelle ja sanovat,
että me voimme anoa ihan mitä tahansa,
ja kun emme sitten saakaan ihan mitä tahansa,
niin sitten keksitään mitä kummallisempia syitä,
miksi ei.

Mutta tosiasissa onkin eletty fantasian puolella
eikä ole pysytty Totuudessa, joka on Jeesus Kristus, Jumalan Sana.

[Emil]

Jeesus Kristus on äärimmäinen supersankari. Jokainen uudestisyntynyt uskova voi olla myös Jeesuksen tavoin supersankari maailmassa jos Herra pääsee täysin valtaamaan ja käyttämään tahtonsa mukaan.

[Jumalanlintunen]

Emilin teksti herätti ajatuksen siitä, että jos uskovat kuvittelevat olevansa supersankareita eikä inhimillisiä ihmisiä.... mitä tarkoitetaan kun puhutaan menestysteologiasta? Voiko ihminen kuvitella itsestään ja nähdä asioita ja ennusmerkkejä itsestään, jotka eivät oikeastaan ole muuta kuin kuvitelmaa? Tavallaan voidaanko asia kätkeä "en se ole minä vaan Herra Jeesus, joka vaikuttaa" ja kuitenkin loppuviimein ihminen voi odottaa itselleen koituvan tuloksia,... esimerkiksi tiedän monen uskovan kuulleen profetian itseään koskevaksi "tulee suuria tapahtumaan kauttasi", "Jumalan tuli vaikuttaa ja herätys tulee ja saat olla osa sitä" jne... loppujen lopuksi kaikki sellainen voi tulla naurunalaiseksi "muun maailman silmissä", koska jos sanotaan tapahtuvan ihmeitä joita ei koskaan todella tapahdu... se kaikki ei edes ole hyväksi, uskontodistamisen kannalta, vaan ihmiset pettyvät niihin esillä itseään pitäviin "supersankareihin".

[kalamos]

Jeesus Kristus on äärimmäinen supersankari. Jokainen uudestisyntynyt uskova voi olla myös Jeesuksen tavoin supersankari maailmassa jos Herra pääsee täysin valtaamaan ja käyttämään tahtonsa mukaan.

Niin. Kyllä.
Ja tuo supersankaruus merkitsee ahdistusta.
Juuri vähän ennen ristiinnaulitsemistaan
Jeesus antoi opetuslapsilleen tämän lupauksen:

Maailmassa teillä on ahdistus

Eivät kaikki uskovat ole valmiita ristin kantamiseen.

joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua,
se ei ole minulle sovelias.

Siis palvelustehtävällä on hintansa.

Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea,
hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.
Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä,
hän kadottaa sen,
mutta joka kadottaa elämänsä
minun ja evankeliumin tähden,
hän pelastaa sen.

Ei minusta ainakaan ole supersankariksi.
Ja niin Hän teki minusta vain heiveröisen ruo'on.

[hypomenoo]

Sydämeni ajatuksia kirjoitit, καλαμος .

Supersankaruudesta nousi muistiin Paavalin ajatuksia, jotka kopion tähän. On hyvä lukea laajempi konteksti, jos yksittäiset jakeet ovat vieraita.

Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani.

Olen joutunut mielettömyyksiin; te olette minut siihen pakottaneet. Minunhan olisi pitänyt saada suositusta teiltä, sillä en ole missään ollut noita isoisia apostoleja huonompi, vaikka en olekaan mitään.

Sillä meidän kerskauksemme on tämä: meidän omantuntomme todistus siitä, että me maailmassa ja varsinkin teidän luonanne olemme vaeltaneet Jumalan pyhyydessä ja puhtaudessa, emme lihallisessa viisaudessa, vaan Jumalan armossa.

Paavali puhuu tosiasoista kohdallaan. Siihen hänellä oli varaa. Tällaiseen tahdon minäkin. Minusta on suurta olla suuren Jumalan lapsi Jeesuksen kautta, ja saada vaeltaa Hengessä. Siihen tarvitsen jatkuvaa apua, sillä en selviä ilman, että olen riipuvainen Hänestä. Tähän heikkouteeni huomaan, että se ei ole automaattinen. Valvomista. Muuten alan luisua riippumattomuuteen Jumalasta. Näen omalla kohdalla "supersankaruuden" suostumalla heikkouteen eli riippuvuuteenJumalasta. Jumalan voima, Kristus, tulee täydelliseksi. Paradoksaalista kyllä, mutta totta.

[Emil]

SUPERSANKARUUS uskovien uudestisyntyneiden kohdalla on sitä, että:

1. Enää en elä minä, vaan Kristus minussa. Olen vain murtunut särkynyt saviruukku jaloa käyttöä varten kun Herra pääsee eheyttämään ja sitten käyttämään sielujen pelastustehtävässään.

2. Meidän tulee vähetä ja Kristuksen kasvaa meissä ja tehdä ne teot jotka Hän tahtoo tehdä meidän vajavaisen astian kautta.

3. Vainotuksi tulemista, kun elämme Jumalisesti Jeesuksen käyttäessä meitä.

4. Kidutetuksi ja jopa tapetuksi/murhatuksi tulemista, Jeesuksen seuraamisen tähden.

5. Pilkatuksi ja halveksituksi ja syrjityksi tulemista uskon tähden.

6. Oman kykenemisen ja omavoimaisuuden täydellinen romahtaminen, jotta Herra pääsee käyttämään ja tekemään kauttamme ne uskon supersankariteot, jotka Herra tahtoo kauttamme tehdä.

7. Oman ylpeyden ja kunnianhimon täydellinen romahtaminen, jotta Herra pääsee käyttämään.

8. Epäitsekkyyden täydellinen ilmestyminen meissä Jeesuksen päästessä käyttämään meitä tahtonsa mukaan.

9. Vihamiesten ja vihollisten puolesta rukoileminen ja heidän rakastaminen Jumalallisella rakkaudella, vaikka nyljettäisiin elävältä tai sahattaisiin elävältä tms. demonista kauheutta.

10. Kaiken kunnian antamista vain yksin Herralle vaikka mitä ihmeitä Herra tekisi kauttamme ja vaikka se johtaisi marttyyriuteen tai nimettömänä ja maailman arvostuksen puutteisena yksinäisyydessä kuolemiseen.

[hypomenoo]

Jopas,Emil!
Henkeni yhtyy noihin, mitä kirjoitit.

Voisiko olla niin, että Raamattu käyttää supersankaruudesta nimitystä, mitä kirjeessä hepralaisille on mainittu luvussa 11 ja jakeessa 38.

he, jotka olivat liian hyviä tälle maailmalle-

Raamattu kansalle

nuo, joiden arvoinen maailma ei ollut.

[kalamos]

Sydämeni ajatuksia kirjoitit, καλαμος .

Samoin Sinä noissa kohdissa, mitä Paavalilta lainasit.
Itse asiassa heti kun edellisen viestini jo olin kirjoittanut,
ja poistunut tietokoneeltani,
niin alkoi soida ajatuksissa Paavalin toteamus
keskimmäisen lainauksesi edeltä:

Ja hän sanoi minulle:
"Minun armossani on sinulle kyllin;
sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa".
Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani,
että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan.
Sentähden minä olen mielistynyt
heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin,
Kristuksen tähden;
sillä kun olen heikko, silloin minä olen väkevä.

Tuo siis alkoi puhutella minua,
kun Sinä et ollut sitä seuraavaa jaetta (2 Kor 12:11)
vielä kirjoittanutkaan tänne.

Paavali puhuu toisaalla ruumiillisesta heikkoudestaan.
Hänellä oli ilmeisesti ainakin näköongelmia (Gal 4:15).

Paavali kirjoittaa galatalaisille enemmänkin ruumiillisesta heikkoudestaan.
Hän oli suuren heikkouden ja pelon vallassa.

Tiedättehän,
että ruumiillinen heikkous oli syynä siihen,
että minä ensi kerralla julistin teille evankeliumia,
ja tiedätte, mikä kiusaus teillä oli minun ruumiillisesta tilastani;
ette minua halveksineet ettekä vieroneet,
vaan otitte minut vastaan niinkuin Jumalan enkelin,
jopa niinkuin Kristuksen Jeesuksen.