witness kirjoitti:Sana puhuu 'yltäkylläisyydestä' ja 'niukkuudesta', mutta myös 'määräosasta'.
Löysin yhden kohdan UT:n sivuilta, jossa tuo yltäkylläisyys mainitaan.
Johannes (10:10) kirjoitti:Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan.
Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.
Tuossa onkin jo aika hyvä määritelmä yltäkylläisyydelle.
Varas varastaa sen tarpeellisenkin.
Jeesus antaa kaiken tarvitsemamme ja vieläpä yli sen.
Siis alkutektin ilmaisu perissos tarkoittaa yli tarpeen.
Mutta samalla on todella tärkeää huomata se, minkä toit esiin.
witness kirjoitti:Kysyy taitoa ja asennetta suhtautua elämäntilanteisiin, joita kukaan ei kadehdi. Niistä selvinneet arvostavat kaikkea, mikä jää yli.
Kun Jeesus oli ruokkinut valtavan kansanjoukon pienen pojan eväillä,
niin opetuslapset varmaan ajattelivat, että mahtavaa.
Tätä on elämä Jumalan Valtakunnassa.
Mutta sitten Jeesus käski mennä keräämään muruset.
Loppujen lopuksi niissä oli siunauksen huipennus.
Siis siinä, mikä jäi yli.
Ihminen, joka ei koskaan ole kokenut niukkuutta,
ei ehkä voi koskaan iloita noista murusista.
Mutta, jos ei koskaan ole kokenut muuta kuin niukkuutta,
niin ehkä sekään ei ole ideaalinen tilanne.
Aagur (San 30:8-9) kirjoitti:Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna;
anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,
etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: "Kuka on Herra?"
ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.
Tuli nyt mieleeni opiskeluaika. Postipankista sai opintolainaa.
Taas kerran hain hiukan lisää käyttörahaa tililtäni.
Tunsin itseni niin köyhäksi tuossa äveriään isossa pankkisalissa.
Nöyränä otin vastaan minulle lasikuulkun alta työnnetyn setelitukun.
Sitten ulos pankista. Ja baarista kupillinen kahvia.
Mutta jokin alkoi häiritä mieltäni, joka alkoi askaroida matemaattisia kuvioita.
Jokin ei nyt täsmännyt. Olin saanut kaksi satalappusta liikaa.
Voih! Että pitikin ruveta tarkistamaan saamisiani.
Kyllä tuo pankki pärjää, mutta minulla on tosi tiukkaa.
No. Eihän siinä tietenkään mikään muu auttanut,
kuin mennä kyselemään, että tulikohan kassapalvelussa virhe. Olivat kiitollisia.
Mutta ehkä kuin aavistaen, että ehkä olin ollut kiusauksessa,
sanoivat, että kyllä se olisi siellä huomattu ja poliisit olisivat tulleet
noutamaan minulta ne kaksi satalappusta.
Olisi se ollut aika järkytys ... jos en nimittäin olisi itse huomannut,
että minulle oli annettu liikaa seteleitä.
Ilmeisesti onnellisin on ihminen,
joka on saanut elää sekä niukkuudessa että runsaudessa.
Paavali (Fil 4:12) kirjoitti:Osaan elää niukkuudessa, osaan myös elää runsaudessa;
kaikkeen ja kaikenlaisiin oloihin minä olen tottunut;
sekä olemaan ravittuna että näkemään nälkää, elämään sekä runsaudessa että puutteessa.
Minulle on jäänyt päälle lapsuudesta
jokin sellainen köyhälle kuuluva ryömintävaihde.
Kyllä minulla olisi jo varaa ostaa lämmittämiseen tarvittavat polttopuut,
mutta minä haluan vaan yrittää koota polttopuut metsästä,
vaikka en siihen enää kykenisikään.
Sama koskee perunia. Minun täytyy saada itse tunkea ne maahan,
ja jotenkin saada ne syksyllä väännettyä maasta ylös.
Eivät ne muuten maistu.
witness kirjoitti:Onko joku perehtynyt siihen, mitä 'yltäkylläisyydellä' tarkoitetaan? Koskeeko se tulevaa vai/sekä nykyistä maailmanaikaa?
Tärkeintä on kuitenkin Armos runsaus.
Sitä minä tarvitsen. Armoa armon päälle.
Ja kerran, kun olen perillä - yksin armosta,
niin ... voin ... sitten ... käydä ihailemassa ...
niitä aarteita, joita toiset ovat itselleen koonneet.
Matteus (6:19-20) kirjoitti:Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle,
missä koi ja ruoste raiskaa
ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.
Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen,
missä ei koi eikä ruoste raiskaa
ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta.