Armo ja totuus

[rupattelija]

Armo ja totuus on yhtä silloin tunnetaan Jeesusta. Hänen täydeydestään me kaikki saamme ja vielä armoa armon päälle. Mutta se ei tarkoita vääristynyttä eli väärää armoa joka on ilman totuutta. Jumalan Sana armon mukaan on totuudesta ja se ylläpitää uskoa Herraan ja pitää se usko elävänä Herraan. Jumalan Sana puhdistaa ja vahvistaa sitä uskoa. Samoin Jumalan Sana puhdistaa pois ylpeitä ajatuksia (Joh. 15:3).

Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme,
ja me katselimme hänen kirkkauttansa,
senkaltaista kirkkautta,
kuin ainokaisella Pojalla on Isältä;
ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.
...
Ja hänen täyteydestään
me kaikki olemme saaneet,
ja armoa armon päälle.

Sillä laki on annettu
Mooseksen kautta;
armo ja totuus on tullut
Jeesuksen Kristuksen kautta.

Te olette jo puhtaat
sen sanan tähden,
jonka minä olen teille puhunut.

Mutta mitä tapahtuisi jos totuus otetaan pois, jää pelkästään armo? Silloin usko olisi kuollut. Väärä armo vie luopumukseen. Se väärä armo hyväksyy ja suvaitsee Jumalan Sanan vastakohtaisia asioita. Väärä armo vie laittomuuteen joka valtaa sydämen ja sitten luopumus siitä alkaa. Väärä armo ei voi ylläpidättää uskoa Herraan vaan se ylläpidättää Jumalan Sanoista luopuneeseisiin asioihin ja sitten luopumus alkaa.

[kalamos]

Armo
tarkoittaa
ansaitsematonta suosiota.

Totuus
tarkoittaa
lujaa ja varmaa uskollisuutta.

Tämän täyteyden
Jeesus Kristus eli Jumalan Sana
toi meille.

Ja tämä Sana
synnyttää meidät Jumalan lapsiksi.

Tahtonsa mukaan
hän synnytti meidät
totuuden sanalla,
ollaksemme hänen luotujensa esikoiset.

Ja näin me olemme Hänessä,
joka on
Tosi/Todellinen/Totuudellinen/Luotettava

Mutta me tiedämme,
että Jumalan Poika on tullut
ja antanut meille ymmärryksen,
tunteaksemme sen Totisen;

ja me olemme siinä Totisessa,
hänen Pojassansa,
Jeesuksessa Kristuksessa.
Hän on totinen Jumala
ja iankaikkinen elämä.

Jumala on siis
armollinen ja totuudellinen
tai toisin sanoen
suosiollinen ja uskollinen.

Ja tästä me
olemme päässeet osallisiksi
Jeesuksessa Kristuksessa.

Hän on se
tosi/totinen/totuudellinen
Valkeus,
joka valaisee jokaisen ihmisen,
joka ottaa Hänet vastaan
ja saa näin
Jumalan...lapsi...oikeuden.

Meitä on siis kohdannut
Jumalan armo eli suosio
ja
Jumalan totuudellisuus eli uskollisuus.

Näin tapahtui toki
jo Vanhan Testamentin sivuilla.
Jopa jo ennen lakiliittoa.

Kun uskon isän Aabrahamin
palvelija lähti hakemaan
vaimoa Iisakille,
niin palvelija huomatessaan
Jumalan suosiollisuuden
ja matkansa onnistuneen
kumartuu maahan ja rukoilee.

Kiitetty olkoon Herra,
minun herrani Aabrahamin Jumala,
joka ei ole ottanut pois
armoansa ja totuuttansa
minun herraltani.

Raamattu kansalle

Siunattu olkoon HERRA,
isäntäni Abrahamin Jumala,
joka ei ole ottanut pois
armoaan ja uskollisuuttaan
isännältäni.

Tällaisessa
Jumalan johdatuksessa
me saamme
Jumalan lapsina olla osallisia

ansaitsemattomassa
Jumalan
armossa/suosiossa

varmassa ja luotettavassa
Jumalan
totuudellisuudessa/uskollisuudessa

Vanhin valitulle rouvalle
ja hänen lapsillensa,
joita minä totuudessa rakastan
- enkä ainoastaan minä,
vaan myös kaikki,
jotka ovat tulleet totuuden tuntemaan -

totuuden tähden,
joka meissä pysyy
ja on oleva meidän kanssamme iankaikkisesti.

Armo, laupeus ja rauha
Isältä Jumalalta
ja Jeesukselta Kristukselta, Isän Pojalta,
on oleva meidän kanssamme,
totuudessa ja rakkaudessa.