Onko usko lahja?

[kalamos]

KR 92

Armosta Jumala on teidät pelastanut
antamalla teille uskon.
Pelastus ei ole lähtöisin teistä,
vaan se on Jumalan lahja.
Se ei perustu ihmisen tekoihin,
jottei kukaan voisi ylpeillä.

Kun jotain annetaan vastikkeetta,
niin silloin on kysymys lahjasta.

Jos meillä on Jumalan Pojan usko,
niin miten se on mahdollista
muutoin kuin siten,
että olemme sen lahjaksi saaneet.

minä elän Jumalan Pojan uskossa,
hänen, joka on rakastanut minua
ja antanut itsensä minun edestäni.

Se, että Sinä nyt elät
Jumalan Pojan uskossa,
perustuu siis siihen,
että Hän on Rakastanut Sinua
ja antanut Itsensä Sinun edestäsi.

Pelastuminen uskon kautta
ei voi tarkoittaa tekoa.
Usko on teon vastakohta.

Sillä armosta te olette pelastetut
uskon kautta,
ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -
ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

[Kirjoittaja]

Mielestäni usko on Pyhän Hengen työtä, omaa uskoa ei meillä ole:

Niin hän sanoi heille:
"Teidän epäuskonne tähden;
sillä totisesti minä sanon teille:
jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran,
niin te voisitte sanoa tälle vuorelle:
'Siirry täältä tuonne', ja se siirtyisi,
eikä mikään olisi teille mahdotonta".

Käsittääkseni uskokin on annettua, mutta siitä voi kieltäytyä:

Rakkaani!
Kun minulla on ollut harras halu kirjoittaa teille
yhteisestä pelastuksestamme,
tuli minulle pakko kirjoittaa ja kehoittaa teitä
kilvoittelemaan sen uskon puolesta,
joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu.

Simeon Pietari,
Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli,
niille, jotka ovat saaneet
yhtä kalliin uskon kuin mekin
meidän Jumalamme ja Vapahtajan
Jeesuksen Kristuksen vanhurskaudessa.

Käsitän niin, että uskon voimakkuus riippuu siitä, miten me vaellamme ja kuoletamme lihan teot Hengellä silloin Jeesus meissä eli usko kasvaa suuremmaksi, kun emme vaimenna sitä. Se ei ole pelkästään asenteesta tai geeneistä kiinni. Usko tulee lahjana Jumalan sanan kuulemisesta.

[kalamos]

Raamattu puhuu
uskon ovesta.
Siis me olemme pelastetut
uskon kautta.
Jumala itse on tuon uskon oven meille avannut.

Meidän uskomme ei ole pelastava eikä pelastaja.
Meidät pelastaa Jeesus.
Mutta Jeesus on myös tuo uskon ovi.

Siis Hän on uskon alkaja.
Ja Hän on sen kantava voima
alusta loppuun saakka.

Ja juuri tätä tarkoittaa se,
kun Raamattu puhuu siitä,
että me elämme Jumalan Pojan uskossa.

Usko on osa sitä lahjapakettia,
jonka me Jeesuksessa saamme,
kun otamme Hänet vastaan.


Me pelastumme,
kun otamme vastaan Hänet,
joka on Jumalan Sana.

Ja silloin me saamme myös Hänen
Vanhurskautensa, Pyhyytensä, Elämänsä, Uskonsa, Voitelunsa, Henkensä jne.

Jos me tämän lahjaksi saatavan sijaan
alammekin pystyttää omaa
vanhurskauttamme, pyhyyttämme, elämäämme, uskoamme jne.
niin me olemme hyljänneet Hänen
Vanhurskautensa, Pyhyytensä, Elämänsä, Uskonsa jne.

Ja silloin elän minä,
ja minä elän lihassa ja omassa uskossani.
Ja silloin minä voin vaatia muitakin elämään lihassa
ja tekemään sitä ja tätä ja tota.

Ja jotkut kuten Paavali kykeni saavuttamaan lihassa
sen tason, että fariseusten mittapuun mukaan
hän oli tullut täydelliseksi.

Mutta sitten Paavali kohtasi Jeesuksen,
ja luki tuon kaiken saavuttamansa tappioksi.

Mutta mikä minulle oli voitto,
sen minä olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi.
Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin,
Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani,
tuntemisen rinnalla,
sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki
ja pidän sen roskana
- että voittaisin omakseni Kristuksen
ja minun havaittaisiin olevan hänessä
ja omistavan, ei omaa vanhurskautta,
sitä, joka laista tulee,
vaan sen,
joka tulee Kristuksen uskon kautta,
sen vanhurskauden,
joka tulee Jumalasta uskon perusteella

Usko tulee siis kuulemisesta,
mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

Mitä tuossa oikein sanotaan.
Mistä tulee usko.
Nyt on pakko ihan teknistä tutkintaa vartenkin
ottaa esiin myös edellinen jae.

Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille.
Sillä Esaias sanoo:
"Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?"

Saarna on käännösvastine alkutekstin substantiiville akōē

akōē = saarna

Ja aivan samaa substantiivia
käytetään tuossa seuraavassa jakeessa,
johon ilmeisesti viittasit.
Mutta jostain syystä kirkkoraamatun kääntäjät
ovat kääntäneet siinä olevan aivan saman alkutekstin sanan
kuulemiseksi eikä saarnaksi.

Sen sijaan esimerkiksi uusin suomennos STLK 2017
kääntää tuon substantiivin samalla käännösvastineella
eli puhuu koko ajan saarnasta.
Otan nyt kuitenkin tähän vanhan ja vakaan
ja erittäin sanatarkan käännöksen eli lainaan Aapeli Saarisaloa:

AS

Mutta eivät kaikki olleet kuuliaiset evankeliolle.
Sillä Jesaja sanoo:
"Herra, kuka uskoi saarnaamme?"
Usko tulee siis saarnasta,
mutta saarna Kristuksen sanan kautta.

Siis saarna tulee Kristuksen Sanan kautta.
Ei usko.
Usko tulee, jos otamme saarnatun Sanan vastaan.

Sanan kuuleminen ei sinänsä synnytä uskoa.
Sillä seuraava jae sanoo:

Mutta minä kysyn:
eivätkö he ole kuulleet?
Kyllä ovat:
"Heidän äänensä on kulkenut kaikkiin maihin,
ja heidän sanansa maan piirin ääriin".

Siis Israel oli kyllä kuullut Sanoman.
Mutta ei kuuleminen synnytä uskoa.
Siihen tarvitaan Sanan eli Jeesuksen kohtaaminen.

Ja tämä kohtaaminen edellyttää mielenmuutosta.
Jos saarnattu Sana saa aikaiseksi meissä mielenmuutoksen,
niin me käännymme
ja tulemme Jeesuksen tykö.
Ja tuossa kohtaamisessa me saamme uskon.


Kun Pyhässä Hengessä saarnattu Sana
koskettaa meitä
ja synnyttää piston sydämiimme,
niin silloin me olemme valinnan paikalla.

Me voimme kääntyä tai olla kääntymättä.
Meillä ei tällöin ole vielä uskoa.
Mutta me voimme saada sen.
Pietarin saarnan jälkeen tapahtui näin:

Kun he tämän kuulivat,
saivat he piston sydämeensä
ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille:
"Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?"
Niin Pietari sanoi heille:
"Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen
Jeesuksen Kristuksen nimeen
syntienne anteeksisaamiseksi,
niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

Ja jos käännymme eli teemme mielenmuutoksen
ja tulemme Jeesuksen tykö,
niin silloin me tulemme uskoviksi.
Silloin uskovien joukko lisääntyy.

Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan,
ne kastettiin,
ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.

Se, että heistä tuli uskovia,
oli siis seurausta mielenmuutoksesta
eli parannuksen teosta.

Meistä ei tule uskovia kuulemalla Jumalan Sana.
Meistä ei tule uskovia uskomalla Jumalan Sana.
Meistä tulee uskovia mielenmuutoksen kautta.

Kääntymällä ja tulemalla Jeesuksen tykö,
me saamme kaiken lahjaksi.

Ja tällaiseen kääntymiseen
erittäin otollinen hetki on se,
kun on tapahtunut se,
mitä tuossa jakeessa minun ymmärtääkseni
oikein käännettynä sanotaan,
eli kun Sana on vaikuttanut saarnan.

Pietarin saarna
oli tällainen Sanan vaikuttama saarna.
Ja uskovien joukko lisääntyi
kolmella tuhannelle miehellä
tuon yhden saarnan kautta.


Paholainen uskoo Raamatun olevan Jumalan Sanaa.
Ja hän on paitsi kuullut
myös lukenut sen lukemattomia kertoja.
Ja hän tietää, että se on tosi.

Sitten taas ihminen,
joka ei ehkä koskaan ole kuullut mitään Jumalan Sanasta,
eikä ehkä edes omista Raamattua,
tulee humalapäissään hengelliseen kokoukseen,
eikä edelleenkään ymmärrä mistään mitään,
mutta saarna,
josta hän ei mitään ole ymmärtänyt,
vaikuttaa kuitenkin sen,
että hän hoippuu alttarille,
ja tuossa kohtaamisessa Jeesuksen kanssa tapahtuu uskon ihme.

[Jukka]

Mitä Jumalan sanan saarnaan ristiinnaulitusta Kristuksesta tulee -joka kuoli syntiemme tähden ja herätettiin kuolleista kolmantena päivänä- niin ilman tätä evankeliumia ei kukaan voi uudestisyntyä.

te, jotka olette uudestisyntyneet,
ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä,
Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.
Sillä:
"kaikki liha on kuin ruoho,
ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen;
ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee,
mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti".
Ja tämä on se sana,
joka on teille ilosanomana julistettu

[kalamos]

Erittäin tärkeä huomio.
Ja siksi me saarnaamme tuota ristin evankeliumia kaikille
- niin juutalaisille kuin pakanoille.

Vanhan liiton pyhät
eivät olleet uudestisyntyneitä.

Uudestisyntyminen on ollut mahdollista
vasta Jeesuksen ristinkuoleman
ja ylösnousemuksen jälkeen.

Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme,
hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi,
pelasti hän meidät,
ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta,
vaan laupeutensa mukaan
uudestisyntymisen peson
ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin
meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,

Eli tämä uuden liiton mukainen uudestisyntyminen
ja Pyhän Hengen uudistus oli täysin uusi asia,
joka nyt oli tarjolla juutalaisille
mutta nyt myös meille pakanoille.

Niin Pietari sanoi heille:
"Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen
Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi,
niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Sillä teille ja teidän lapsillenne
tämä lupaus on annettu
ja kaikille, jotka kaukana ovat,
ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

Teille ja teidän lapsille
eli tuosta alkaen oli tuo lahja vastaan otettavissa.

[Jukka]

Paavali julisti evankeliumia pyhien Kirjoitusten pohjalta, koska UT:n koottuja kirjoituksia ei vielä ollut, ainoastaan apostolien kirjeitä kulki uskovien matkassa ja niitä luettiin kokouksissa. Paavali kertoo miten korinttolaiset olivat tulleet uskoon,

Veljet,
minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin,
jonka minä teille julistin,
jonka te myöskin olette ottaneet vastaan
ja jossa myös pysytte
ja jonka kautta te myös pelastutte,
jos pidätte siitä kiinni semmoisena,
kuin minä sen teille julistin,
ellette turhaan ole uskoneet.
Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen,
minkä itse olin saanut:
että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden,
kirjoitusten mukaan,
ja että hänet haudattiin
ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä,
kirjoitusten mukaan ... näin me saarnaamme,
ja näin te olette uskoon tulleet.

Jakeessa 1 Paavali kertoo uskoon tulleille, että hän johdattaa heidät tuntemaan sen evankeliumin, jota hän heille oli julistanut ja jonka kautta he olivat tulleet uskoon. Uskoontuloon tarvittiin vain jakeissa 3 ja 4 kerrotut asiat. Vasta uskoon tulleille voidaan opettaa "Kristuksen salaisuutta". Ensin kerrotaan ilman mutkikkaita sivulauseita ilosanoma Jumalan rakkaudesta; Jeesus on sovittanut maailman Jumalan kanssa ja uskomalla Jeesukseen saadaan synnit anteeksi ja päästään taivaaseen.

[hypomenoo]

Kysyjän aloitukseen, onko usko lahja, vastaan: KYLLÄ.

Jumala Henkensä kautta vaikuttaa uskon. Ihminen ei kykene itsenäisesti uskomaan, vaan sekin on Jumalan vaikuttamaa.


Kun usko syntyy se jää "väliin", Jumalan tahtomisen ja tekemisen väliin.
Uskoa siis ympäröi Jumala:
Jumala tahtoo, ihminen uskoo, Jumalan tekee tahtomisensa mukaisesti.

Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut.

Kaikki elämässämme on Jumalan lahjaa. Mitä meillä on mitä emme ole lahjaksi saaneet, ei mitään. Armoahan tämä on. Jumala on meidän puolellamme Kristuksessa Jeesuksessa.


Minä en kykene tekemään mitään ilman Jumalaa. Olen riippuvainen Hänestä kaiken aikaa, ja kasvu riippuvaisuuteen näyttää kasvavan.

Tästä on ollut se ihanuus, että Jeesus Kristus ja lunastus Hänessä on tuonut ymmärrykseeni syvyyttä Jumalan Sanaa lukiessani...
Tähän olen tyytyväinen. Uskon mitä Sana sanoo, ilman Minua te ette voi mitään tehdä.
En mitään.
Lähtien uskosta pelastukseksi jatkuen elämiseen päivittäin.

[kalamos]

Me otamme vastaan Jeesuksen.
Ja Jeesuksessa me saamme kaiken.
Myös uskon.
Eli Raamattu puhuu
uskosta Kristuksessa.

[Jukka]

Otin vastaan Jeesuksen, joka sovitti syntini. On voimakas todistus maailman ihmiselle, kun voi sanoa, että Jeesus antoi minulle synnit anteeksi. Sellaisen todistuksen kuultuaan maailmassa oleva ihminen joutuu Jumalan puhutteluun ja jotkut heistä myös löytävät Jeesuksen Vapahtajanaan.


Itse asiassa alkutekstissä on useammassa paikassa genetiivimuoto ja Aapeli Saarisalo kääntääkin kohdat uskostamme Jeesukseen Kristukseen sanoin "Jeesuksen Kristuksen uskosta". Meidän uskomme nousee sydämestämme taivasta kohti ja siinä on omaa ponnisteluamme (taivas tuskin sitä kumminkaan halveksuu). Jeesuksen Kristuksen usko tulee taivaasta lahjana meille, ilman pienintäkään omaa ponnistustamme, se on Jumalan Pojan itsensä uskoa ja on armolahja Lunastajalta.

[kalamos]

Jos otamme Jeesuksen sovitystyön vastaan,
niin sitä voi verrata siihen,
kun Egyptissä Israelilaiset
tekivät Jumalan käskyn mukaan,
ja lopuksi sivelivät karitsan veren oven pihtipieliin.

Täysin riippumatta siitä,
uskoivatko Israelilaiset siihen,
että tuo veri pelastaa heidät,
he pelastuivat,
jos olivat karitsan syöneet ja veren sivelleet oven pihtipieliin.

Samoin on meidän kanssamme.
Jos nostamme katseemme Golgatan ristille,
jossa riippuu Jumalan Karitsa,
niin me pelastumme.

Kun tuon olemme tehneet,
niin kohta me huomaamme,
että me olemme todellakin pelastetut,
ja Kristus asuu meissä.
Ja siitä alkaen me elämme Kristuksen uskossa.