Pidätkö sapatin?

[Vieras]

Kalamos kirjoitti: Jeesus siis kuoli juuri ennen Suuren Sapatin alkua ja nousi kuolleista kolme päivää ja kolme yötä myöhemmin lauantai-iltana juuri ennen viikkosapatin päättymistä.

Melkein, mutta ei aivan - Jeesus nousi ylös viikon ensimäisenä päivänä - eikä siis juuri ennen viikkosapatin päättymistä eli jo sapattina. Sapatin ajan Hän oli haudassa. Herramme kuoli ennen sapattia ja nousi ylös viikkosapatin jälkeen eli viikon ensimmäisenä päivänä. Israelissa pimeys tulee melko varhain ja päivä päättyy aina pimeyden tullessa. Lauantai-iltana bussit alkavat Israelissa taas kulkea ja töitä saa tehdä; sapatti on ohi ja viikon ensimäinen päivä on alkanut.

Jeesus nousi ylös haudasta lauantai-iltana, joka oli siis viikon ensimmäinen päivä - tätä päivää juutalaiset nimittävät ensimäiseksi päiväksi ja me nimitämme sitä sunnuntaiksi. Ylösnousemusta juhlistaakseen alkuseurakunta alkoi pitää jumalanpalveluksiaan viikon ensimmäisenä päivänä. Myös Suomessa kristityt kokoontuvat jumalanpalveluksiin pääsääntöisesti juuri sunnuntaina.

[kalamos]

Tervetuloa foorumille Vieras.

Jeesus nousi ylös viikon ensimäisenä päivänä

Sanotaanko Raamatussa jossain juuri noin?

[kalamos]

Todella sydämellisesti tervetuloa foorumille
minunkin puolestani KTS1.

En tiedä, olitko se sinä, mutta eräs,
jolla oli vähän samantapainen nimimerkki kuin sinulla,
kirjoitti toisella foorumilla:

Sunnuntai on juuri Uuden Liiton ja ylösnousemuksen symboli.
niinsevaanmenee

Niinhän se menee esimerkiksi venäjänkielessä.

lauantai = суббота (sapatti)
sunnuntai =воскресенье (ylösnousemus)

Sunnuntaiaamulla varhain naiset tulivat haudalle,
ja saattoivat vain todeta, että hauta on tyyyyyhhhhjähhhh!!!

Toivoisin, että kertoisit meille, miten sinä ymmärrät tämän lepopäiväasian.
Olen varma, että sinä osaat kertoa sen
Rakkauden ilmapiirissä Jumalaa ja lähimmäistä kunnioittaen,
niinkuin me aina teemme tällä foorumilla.

[mnaat]

Kyllä.
Hyvää saa tehdä aina mutta pahaa ei koskaan.
Tulipalot pitää sammuttaa sapattinakin.Vanhukset myös pitää hoitaa.
Kuka teistä jos härkä putoo sapattina kaivoon jättää sen sinne odottamaan että sapatti on loppu.
Mutta sapatti ei ole tekemättömien töiden tekopäivä.Silloin en käy kaupassa.
Mutta raamattua luen ja todistan Jeesuksesta kykyjeni mukaan ja sen lahjan mukaan mitä Herra on minulle antanut.
Myös ulkoilen ja kiitän Herraa elämästä minkä Hän on minulle antanut.
Sunnuntaina voin vaikka kuokkia perunamaata.
Tämä on minun ymmärrykseni sapatista.

[kalamos]

Olet sydämellisesti tervetullut foorumille mnaat.

Jos oikein ymmärsin,
niin sunnuntaina voit kuokkia perunamaata mutta sapattina et.
Erityisesti sapattina todistat Jeesuksesta.

Näin teki Paavalikin:

Ja hän keskusteli synagoogassa jokaisena sapattina
ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan.

Viittasit selvästikin Jeesuksen sanoihin:

Jos joltakin teistä putoaa poika tai härkä kaivoon,
eikö hän heti vedä sitä ylös sapatinpäivänäkin?

Juuri näin me teemme tällä foorumilla.
Keskustelemme Jumalan ilmoituksesta.

[Jukka]

Antakaa sovittakaa itsenne ja tulla kutsutuiksi Jumalan lepoon. Omalta osaltani haluan kunnioittaa taivaan ja maan Jumalaa päivänä, jolloin Hän lepäsi, kun oli saanut 'päätökseen' tekemänsä työn.

Tästä aiheesta minulla olisi paljon kirjoitettavaa, mutta sairaudet ja työni Herran elopellolla vie aikani ja voimani. Oma näkemykseni tähän sapattiasiaan on se, että jos haluaa pitää yhden kohdan laista niin tulee pitää koko laki. En lukenut aikaisemmin tämän aloituksen alle kirjoittamaani viestiä (näytti aika pitkältä, vai olikos niitä sen lisäksi muitakin), mutta toistan usein sanomani: yksikään ihminen ei ole milloinkaan pitänyt ensimmäistäkään käskyä "rakasta Herraa sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi" niin kuinka sitten puhumme jonkun toisen käskyn noudattamisen tärkeydestä. Ei ole suurempaa käskyä kuin edellä vapaasti lainaamani ja kursivoimani. Kukaan meistä -Jeesusta lukuunottamatta- ei ole aina rakastanut Jumalaa ensimmäisenään ja kaikkenaan.

Juutalaisen kansan uskonnollinen aines vihasi Jeesusta pääasiassa kahdesta syystä:
1) Jeesus puhui itsestään kuin Jumalasta
2) Hän rikkoi sapattikäskyä (siinä mielessä kuin kansaa oli opetettu se ymmärtämään).

Itse elän tämän Jeesuksen sanan päällä, että "minä en ole sapattia varten vaan sapatti on minua varten". Joku tulkkitsee asian toisin, mutta joka tulkitsee lain yhdenkin kohdan pelastuksen ehdoksi, on luopunut evankeliumin armosta, jossa jokainen meistä on kutsuttu. "Minua ihmetyttää, että te niin pian käännyitte pois Hänestä, joka kutsui teidät Kristuksen armossa, toisenlaiseen evankeliumiin". Noin suunnilleen Paavali galattalaisille.

Jeesuksen sanoihin viitaten. että "Minä ja Isä teemme yhäti työtä" niin Jumala ei lepää minään päivänä, kun luo uutta ihmissukua, jonka esikko on Jeesus Kristus. Hän pelastaa ja vapahtaa viikon jokaisena päivänä.

Pahoittelen, etten ehdi laittamaan raamatunpaikkoja tähän pikaisesti kirjoittamaani, mutta Raamattua osaavat ymmärtävät kohdat, joihin tässä tekstissä viittasin.

[kalamos]

Ei tietenkään ole niinpäin, että viettäisimme sapattia pelastuaksemme,
vaan meillä on sapatinlepo Jeesuksessa Kristuksessa, koska olemme pelastetut.
Tuohon lepoon pääsemme uskomalla pelastuksen evankeliumin.

"Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä,
älkää paaduttako sydämiänne."

Siis jos emme Israelilaisten tavoin paaduta sydämiämme,
vaan uskomme meille julistetun hyvän sanoman,
niin silloin me pääsemme Hänen lepoonsa.
Ja silloin me emme enää tee työtä pelastuaksemme.
Meidät on jo siirretty kuolemasta elämään.

Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan,
hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.

Meillä on siis jo sapatinlepo Jeesuksessa Kristuksessa,
sillä me olemme armosta pelastetut.
Me synnyimme uudesti ylhäältä Hengestä.
Me saimme Pyhän Hengen eli Elämän Hengen,
emme lain teoista, vaan uskossa kuulemisesta.
Ja niin me olemme päässeet pois sen lain alta, joka orjuutti meidät,
pois toisen lain alle, joka on meidät vapauttanut orjuudesta.

Sillä
elämän hengen laki
Kristuksessa Jeesuksessa

on vapauttanut sinut
synnin ja kuoleman laista.

Elämän Hengen laki on kirjoitettu meidän Uuden Liiton pyhien sydämiin
niinkuin Jumala jo VT:n sivuilla lupasi.

Tuo sydämiimme kirjoitettu laki ei suinkaan salli meidän
rikkoa esimerkiksi kymmentä käskyä.
Emme edelleenkään saa varastaa, tappaa tai tehdä huorin.

Ja tämän ketjun aiheeseen liittyen
nyt Elämän Hengen lain alaisina
emme myöskään tahdo jättää pyhittämättä viikon seitsemättä päivää,
joka on Herran meidän Jumalamme sapatti.

Uudestisyntyneen henkemme osalta
jo elämme sapatinlevon täyttymyksessä.
Mutta ruumiimme ja sielummekin tarvitsee lepopäivänsä.
Siis ihminen ei ole sapattia varten vaan sapatti ihmistä varten.

Jopa maa, jonka päällä seisomme ja jota viljelemme,
on oikeutettu sapatinlepoon eli sapattivuosiin.
Jos rikomme tuon säädöksen,
niin maa ei enää jaksa tuottaa satoa.

Kuinka me pienet ihmiset voisimme tuottaa satoa,
jos emme anna itsemme levätä siten kuin Jumala on
Sanassaan ilmoittanut ihmisen lepoa tarvitsevan
viikkosapatin muodossa.

Asiaa sivuava keskustelu muun muassa
Galatalaiskirjeen pohjalta, johon jukka1954 viittasi, löytyy osiosta
Raamatun ilmaisut ja sanonnat
otsikolla
Maailman alkeisvoimat ?
jonka tällä hetkellä viimeiseen viestiin pääsee suoraan
tästä linkistä

Keskitytään tässä ketjussa keskusteluun sapatista.

[Jukka]

Keskitytään tässä ketjussa keskusteluun sapatista.

Mietin kaikesta otsikkoasian alla lukemastani huolimatta miksi sapattikäsky on toisille ihmisille merkittävämpi kuin ensimmäinen käsky. Olen Raamatun pyhiä Kirjoituksia tutkiva ihminen ja olen pohtinut syitä, miksi Jeesus ei maininnut käskyistä puhuessaan kertaakaan sapattia, olkoon se sitten kolmas tai neljäs käsky.

Itse en tarttuisi tähän asiaan ollenkaan ellei sitä muut olisi nostaneet esille.

[kalamos]

Keskitytään tässä ketjussa keskusteluun sapatista.

Mietin kaikesta otsikkoasian alla lukemastani huolimatta miksi sapattikäsky on toisille ihmisille merkittävämpi kuin ensimmäinen käsky. Olen Raamatun pyhiä Kirjoituksia tutkiva ihminen ja olen pohtinut syitä, miksi Jeesus ei maininnut käskyistä puhuessaan kertaakaan sapattia, olkoon se sitten kolmas tai neljäs käsky.

Itse en tarttuisi tähän asiaan ollenkaan ellei sitä muut olisi nostaneet esille.

No, jos joku kertoo tällä foorumilla pitävänsä
sapattikäskyä merkityksellisempänä kuin ensimmäistä käskyä,
niin kysytään sitten Rakkauden ilmapiirissä Jumalaa ja lähimmäistämme kunnioittaen,
miten hän sen perustelee.

Mielestäni aloittaja toi yhdessä kommentissa hyvin esille sen,
että kysymys ei loppujen lopuksi Uuden liiton uskovien kohdalla
ollenkaan ole käskystä vaan jostain ihan muusta.

Ihmistä kutsutaan lepoon itsensä, Jumalan ja lähimmäistensä kanssa. Se ei tapahdu käskystä, vaan mielenmuutoksen kautta. Ylhäältä tuleva lepo on 'kaikkien murheiden heittämistä Hänen päällensä, joka pitää teistä huolen'.

Oletko huomannut, miten jonkin asian loppuminen tai päättäminen tuo ensin helpotuksen, mutta sitten ikäänkuin imaisee vielä jäljelläkin olevat voimat? Kun lataus hiipuu, tulee esim. mobiililaitteiden näytölle ilmoitus jäljelläolevasta akun varauksesta prosentteina. Viime lopuksi laite sammuu ja sitä ei voi käyttää lataamattomana alkuperäiseen tarkoitukseen. Moni aiottu asia voi jäädä kesken.

Antakaa sovittakaa itsenne ja tulla kutsutuiksi Jumalan lepoon. Omalta osaltani haluan kunnioittaa taivaan ja maan Jumalaa päivänä, jolloin Hän lepäsi, kun oli saanut 'päätökseen' tekemänsä työn.

[Exap]

Antakaa sovittakaa itsenne ja tulla kutsutuiksi Jumalan lepoon. Omalta osaltani haluan kunnioittaa taivaan ja maan Jumalaa päivänä, jolloin Hän lepäsi, kun oli saanut 'päätökseen' tekemänsä työn.

Niin, nyt pitää toki muistaa sekin, että kyseinen viittaus luomisen jälkeisen seitsemännen päivän lepoon ei suinkaan ole mitenkään sidottu sapattiin.

Toisin sanoen, jos lasketaan viikkoja taaksepäin mannan antamisen yhteydessä Israelille merkiksi annetusta sapatista, ei missään sanota eikä ole mahdollista tietää että Israelin sapatti olisi ollut
n * 7vrk luomisen "seitsemännestä päivästä" (jossa n on suurehko kokonaisluku)

Sen me tiedämme Jeesuksen sanoina, etteivät Isä ja Poika vietä viikottaista lepopäivää - mikä on sinänsä hyvä etten taitaisi uskaltaa elää päivääkään ilman että Hän pitää minusta huolen. Näin ollen, sapatin vietto ei sinänsä ole mitenkään automaattisesti "luomisen seitsemännen päivän" viettämistä yhtään sen varmemmin kuin jos pitäisimme vaikkapa maanantain tai torstain lepopäivänä muistoksi luomisesta.

Tokihan voidaan erikseen puhua sitten siitä, oliko luomisen 7 päivää "vain" vertauskuva viikosta, mutta silloin taas mennään uuden maan kreationismikysymykseen ja mielipiteidemme erot ovat ilmaisua luomisen kirjaimellisuudesta. Mutta jos ajatellaan luomisen olleen kirjaimellinen 7 päivää, niin siinä tapauksessa sapatin pyhittäminen luomisen seitsemännen päivän "kertalukuna" olisi tavallaan perusteltua - mutta silti se on pelkkä oletus.

Joka tapauksessahan on selvää että Aabraham myöskin palveli Jumalaa Luojana - mutta ei Aabrahamillekaan sapattia annettu pakolliseksi. Ja me kristityt joista Raamattu sanoo että olemme Aabrahamin lapsia, olemme tietysti eri asemassa kuin Israel jolle sapatti oli pakollinen.

Kunnioitan niitä ihmisiä jotka pyhittävät sapatin, ja niitä jotka pyhittävät sunnuntain: mitä teettekin, tehkää se Luojan kunniaksi. Siinä asiassa voinemme kaikki olla samaa mieltä.