Raamattu on Jumalan omasivu

Tänään tuli mieleen sanat "niin alhaalla ei kukaan
kulje" ja nehän ovat vanhan tutun laulun nimi.
Etsin laulun ja osuin nyt Pro Fiden esittämään
versioon.

https://www.youtube.com/watch?v=ZhrwGOIsOB4

Erikoinen sovitus
vei jotenkin kokemaan sitä syvyyttä,
missä ihminen voi joutua kulkemaaan.

Sanoma tuli selväksi.
On ihminen kuinka syvällä tahansa,
niin Jeesus tulee sinne,
vieläkin alemmas.
Hän nostaa, kantaa ja pelastaa sen,
jonka tunto on haavoilla.

Nuoruudessani tuota laulua
laulettiin hiukan toisin sanoin.
Olen kuullut,
että Martta Kaukomaa oli
hyvin pahoillaan siitä,
että Hengelliseen laulukirjaan
kun siirryttiin,
niin runomittaa muutettiin.

Muistelen yhtä huono-osaista miestä.
Toisen uskovan kanssa
kohtasimme hänet
vieraalla paikkakunnalla.

Jostain puiston pusikosta hän laahusti.
Pyysi kai kolikkoa.
Siitä syntyi keskustelu.

Opiskelukaverini todisti,
että hänkin on ennen
juonut alkoholia.

Mies oli ihmeissään
ja silmät pyöreinä varmisti:
"Shinää"

Kaverini todistus
sai miehen kyyneliin.

Sitten hän alkoi kertoa,
että on käynyt hengellisissä kokouksissa.

Ja sopersi yhden laulun sanoja:

Niin alhaalla kenkään ei kulje ...

Mies oli niin kosketettu,
että halusi halata kaveriani.

Minä kauhistuin.
Mies haisi niin kamalalle,
että en olisi halunnut
pienintäkään kosketusta.

Mieluummin monen metrin hajurako.
Sitten mies ojensi kätensä minua kohti.
Kohta kaverini kehotti tarttumaan siihen.

Mies tajusi sen,
että minä en ole halattava uskova.
Ja tyytyi kädenpuristukseen.

Kaverini valitteli sitten loppuillan,
että hän haisee.

Mutta hän teki sen,
minkä Jeesuskin olisi tehnyt.
Ja minä vain häpesin - itseäni.