Olin viime kesänä (2016) silloin avatussa Helsingin Luther-kirkossa. En kuulu sinne, mutta osallistuin aiemmin heidän kampanjaansa, jossa risti kannettiin Turusta Helsinkiin jalkaisin. Minun pätkäni oli Espoon Gumbölestä Leppävaaran asemalle. Hieno kokemus.
Siinä Jumalanpalveluksessa nuoret naiset lauloivat Siionin kanteleen virsiä aivan uskomattoman kauniisti. Tunnelmaa kohottivat korkeat ja valkeat vastaremontoidut tilat - ja olihan siellä se Turusta kannettu ristikin. Nauliuduin ihastuneena penkkiin enkä uskaltanut oikein hengittääkään, ettei mikään sana tai sävel mene ohi.
Näissä tilanteissa tapahtuu melkein aina jotain, joka rikkoo tunnelman, ja niin nytkin. Sisään asteli juovuksissa oleva mies, joka alkoi rähistä. Humalaisen rähinän ja heleiden virsien yhtäkkinen kontrasti oli outo.
Järjestysmies ohjasi kiukuttelijan rauhallisin ottein ulos katkeamattoman laulun saattamana, ja Jumalanpalvelus jatkui.
* * *
Ihania, ihania lauluja, joissa sanoma ja sävelet. Saisivat tulla ajankohtaisiksi kaikkiin seurakuntiin.
Kuvassa risti ja minä iloisessa porukassa 2016.