“Herra, haluan mennä Taivaaseen” laulaa Angie Sutherland isänsä kanssa, joka myös säestää kitaralla. Kuten niin usein olen nähnyt, he istuvat leppoisasti kotinsa tutuksi käyneellä kuistilla. Angie keinahtelee vienosti keinutuolissaan ja isä istuu vieressä näppäillen plektralla kitaraansa.
Kaikki ei kuitenkaan ole aivan entisellään. Herkän hetken syy paljastuu heti nauhoituksen alussa: isä sairastaa neljännen asteen syöpää ja hän kiittää niitä monia, jotka ovat rukoilleet hänen terveytensä puolesta.
Laulun loppupuolella isä murtuu kyyneliin ja Angie koskettaa hellästi isänsä käsivartta saattaakseen lauluesityksen loppuun.
Olen hieman eri asemassa teihin nähden kuunneltuani tätä isä-tytär -duoa niin monen vuoden aikana ja aistinut heidän välisen rakkauden. Tässä esityksessä toteutuu hyvin vahvasti tämän ketjun otsikko “koskettavaa gospelia”. Toivon tämän laulun koskettavan tavalla tai toisella myös teitä kaikkia ja sydämissämme soisi harras pyyntö "Herra, haluan mennä Taivaaseen". Oletko kokenut taivaskaipuuta?
“Kuistilaulut” on nyttemmin laulettu, kitara ei enää soi eivätkä Angie ja hänen isänsä tee enää nauhoituksia. Ei kauaakaan tässä kuulemasi esityksen jälkeen, niin isä sai kutsun Herransa luokse kirkkauteen.
Laulun sanat tiivistettynä: Herra, oi Herra, haluan taivaaseen - Helvetti on kamala, kamala paikka
Kirjassa lupaus annettiin, minut pelasti hämmästyttävä armo
Kiitos, Herra
Kiitos, Herra, että pelastit sieluni
Kiitos, Herra
Kiitos, Herra, että teit minusta kokonaisen
Kun lopetan vaeltamisen Jeesus vie minut kotiin
Kauas laskevan auringon taakse
Kun kilpailuni on tuotu päätökseen
Kiitos herra
Kiitos, Herra, että pelastit sieluni
Kiitos herra
Kiitos, Herra, että teit minut terveeksi
https://www.youtube.com/watch?v=TjXg20e ... Sutherland
