Aamuhetki, rukous ja kiitos

[Riitta-mummi]

Miten suloisella äänellä kutsutkaan meitä, Herra.
Hyvyydessäsi osoitat meille elämän tien.
Anna meidän tänäänkin vyöttäytyä uskoon
ja rakkauden tekojen harjoittamiseen,
silloin saamme nähdä Sinut jokaisessa,
jonka lahjoitat tiellemme tänään.
Varjele meidät katkeruuden ja rakkaudettomuuden
meihin istuttamasta pahasta innosta,
joka erottaa meidät Sinusta.
Varjele meidät Sinusta vuotavan hyvän innostuksen tekijöinä
ja niin yhä lähemmäksi Sinua
ja Sinuun kätketyn ikuisuuden todellisuutta kulkevina.
Anna meidän kestää kärsivällisesti toinen toisemme
luonteen ja ruumiin heikkouksia
ja kilpailla toistemme kunnioittamisessa
ja auttaa toinen toistamme Sinun iloosi. Aamen.

(Benedictus Nursialainen)

[Riitta-mummi]

VK 79 Oi Jeesus, lähde autuuden https://www.youtube.com/watch?v=d7sU43D5_qY


1.
Oi Jeesus, lähde autuuden,
mun elämäni iäinen,
sä kärsit ristinkuoleman
mun edestäni katkeran.

2.
Sä kärsit kaiken vaivani,
mun tuskani ja haavani,
kun sinut, Jeesus, ruoskittiin
ja puolestani tuomittiin.

3.
Nuo kädet, jotka vaivasta
auttoivat monta sairasta,
on lyöty puuhun nauloilla,
nyt veri tiukkuu haavoista.

4.
Nuo jalat uupumattomat
vain rauhan teillä kulkivat.
Nyt riippuvat ne ristillä
nauloilla lävistettyinä.

5.
Oi Jeesus, suusi suloinen
toi meille toivon, autuuden.
Nyt tuskassaan se juoda saa
vain sappea ja etikkaa.

6.
Vaan miksi kärsit vaieten,
viaton Jeesus, piinan sen?
Teit kaiken laupeudesta,
pelkästä rakkaudesta.

7.
Kun ihmisparkain hukkuvan
näit valtaan synnin, kuoleman,
et jäänyt taivaan kunniaan,
vaan riensit meitä auttamaan.

8.
Näin täytit, Jeesus, raskaan työs.
Nyt kääntynyt on meihin myös
ristisi uhrin siunaus
ja Isän armo, rakkaus.

9.
Siis nöyrimmän nyt kiitoksen
sinulle annan, armoinen,
kun ristinkuolemallasi
näin maksoit syntivelkani.

10.
Suo seurata nyt sinua
uskossa, rakkaudessa,
vain jäljissäsi vaeltaa
ja tahtoasi noudattaa.

11.
Kun synti syttyy mieleeni
ja tahtoo voittaa sieluni,
suo silloin ristin juurella
piinaasi, Jeesus, muistella.

12.
Sun ristis olkoon ainoa
tienviittaajani matkalla,
ain aurinkona päivällä
ja yöllä kuuna, tähtenä.

13.
Se oikealle ohjatkoon,
pois harhateiltä johtakoon,
maailma ettei eksytä,
pois tyköäsi viehätä.

14.
Se olkoon turva tuskissa,
varustus vahva vaaroissa,
maan päällä suurin iloni
ja kuollessakin toivoni.


Lisää suosikkeihin

Elias Lönnrot 1864. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Keskiajalta / Suomessa 1702.

Sama sävelmä: 577 | 601
Luokitus: Kristuksen kärsimys ja kuolema
Katso virsi 76 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
79 Oi Jeesus, lähde autuuden9 Oi Jeesus, lähde autuuden
Lukitse nuottikuva
Näytä vain sanat
Virren nuottikuva
1.
Oi Jeesus, lähde autuuden,
mun elämäni iäinen,
sä kärsit ristinkuoleman
mun edestäni katkeran.

2.
Sä kärsit kaiken vaivani,
mun tuskani ja haavani,
kun sinut, Jeesus, ruoskittiin
ja puolestani tuomittiin.

3.
Nuo kädet, jotka vaivasta
auttoivat monta sairasta,
on lyöty puuhun nauloilla,
nyt veri tiukkuu haavoista.

4.
Nuo jalat uupumattomat
vain rauhan teillä kulkivat.
Nyt riippuvat ne ristillä
nauloilla lävistettyinä.

5.
Oi Jeesus, suusi suloinen
toi meille toivon, autuuden.
Nyt tuskassaan se juoda saa
vain sappea ja etikkaa.

6.
Vaan miksi kärsit vaieten,
viaton Jeesus, piinan sen?
Teit kaiken laupeudesta,
pelkästä rakkaudesta.

7.
Kun ihmisparkain hukkuvan
näit valtaan synnin, kuoleman,
et jäänyt taivaan kunniaan,
vaan riensit meitä auttamaan.

8.
Näin täytit, Jeesus, raskaan työs.
Nyt kääntynyt on meihin myös
ristisi uhrin siunaus
ja Isän armo, rakkaus.

9.
Siis nöyrimmän nyt kiitoksen
sinulle annan, armoinen,
kun ristinkuolemallasi
näin maksoit syntivelkani.

10.
Suo seurata nyt sinua
uskossa, rakkaudessa,
vain jäljissäsi vaeltaa
ja tahtoasi noudattaa.

11.
Kun synti syttyy mieleeni
ja tahtoo voittaa sieluni,
suo silloin ristin juurella
piinaasi, Jeesus, muistella.

12.
Sun ristis olkoon ainoa
tienviittaajani matkalla,
ain aurinkona päivällä
ja yöllä kuuna, tähtenä.

13.
Se oikealle ohjatkoon,
pois harhateiltä johtakoon,
maailma ettei eksytä,
pois tyköäsi viehätä.

14.
Se olkoon turva tuskissa,
varustus vahva vaaroissa,
maan päällä suurin iloni
ja kuollessakin toivoni.

Elias Lönnrot 1864. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Keskiajalta / Suomessa 17