Morsian on saanut kohdata
Sulhasensa.
Sulhanen on
kertonut ja vakuuttanut
yhä uudestaan,
millaisena Hän näkee
Morsiamensa. 
Katso,
kaunis sinä olet,
armaani
Olemme lähestymässä
valtaisan spektaakkelin
ensimmäistä väliaikaa.
Ensimmäisen luku on päättymässä.
Morsian on ymmärtänyt
Sulhasen viestin.
Kyllä. Kyllä.
Minä olen sitä,
mitä Sinä sanot.
Mutta kaikki,
mitä minussa on,
on lähtöisin Sinusta.
Salomo (KV 1:16) kirjoitti:
Katso,
kaunis sinä olet,
rakkaani
Minä olen Sinussa
ja Sinä olet minussa.
Olemme ateriayhteydessä.
Minä täytyn Sinun hedelmistäsi.
Siitä johtuu tuoksuni ja kaikki.
Siis Sinusta minussa.
Puutarhasi tuoksut
kulkevat minun mukanani
ja ovat osa minua.
Ja me saamme kokea
kaiken vihannan
ja puutarhan vehreyden
yhdessä toisissamme.
Salomo (KV 1:16) kirjoitti:
kuinka suloinen,
kuinka vihanta on vuoteemme!
Rakkauden maailma ulottuu
puutarhasta eli paratiisista
myös sisätiloihin.
Sulhanen on jokaisen
kasvin ja puun
Elämän antaja.
Ja Sulhanen on itse
Jumalan Maja,
jossa me asumme.
Morsian jatkaa:
Salomo (KV 1:17) kirjoitti:
Huoneittemme
seininä ovat setripuut,
kattonamme kypressit.
Setripuu on punertava.
Se kasvaa ja kasvaa valtavaksi puuksi.
Sen elinikä on jopa 3000 vuotta.
Jeesus puhui kolmesta päivästä.
Samalla kolmesta millenniumista.
Me olemme Kristuksen Morsian.
Itse kukin yksi oksa Hänessä.
Meitä sanotaan myös pylväiksi
Jumalamme temppelissä.
Me olemme Jumalan puutarha
Hänen viljelysmaansa.
Me olemme Jumalan
rakennus tai huone.
Morsian huomioi myös
kypressin kattona.
Ikivihanta vihreä kuusipuu.
Ollaanko nyt sisällä vai ulkona.
En tiedä.
Joka tapauksessa meidän elämämme
on Kristuksessa,
jonka punaväri pitää meidät pysyssä.
Hänen sovintoverensä on
perustus sille,
että me voimme olla
Hänen Morsiamensa.
Hänessä on ikuinen Elämä.
Ja se on jo alkanut meissä.
Kaikki alkoi
Hänen suunsa suudelmista.
Hänen läsnäolonsa
oli Morsiamelle elävä vesi,
lempeä/hyvä viini,
joka on täyttänyt kiviastian.
Sulhasen suun sanat
ovat suudelmin yhä uudestaan
kertoneet Hänen ihastuksestaan
Morsiameensa.
Mutta Morsian näkee itsensä
koko ajan vähäisenä.
Seuraavassa luvussa ainakin
ollaan taas jo ulkona.
Kukkakedon keskellä
Morsian näkee itsensä
Saaronin kukkana.
Laaksosssa.
Ja taas Sulhanen nostaa
Morsiamen ylös.
Vie viinimajaan.
Gasellit ja peurat mainitaan.
Kauneus ja puhtaus
vilistävät kedolla.
Älkää häiritkö Rakkautta 
