Raamattu on Jumalan omasivu

kalamos kirjoitti:

Salomo (Saarn 3) kirjoitti:
Kaikella on määräaika,
ja aikansa on joka asialla taivaan alla.

Aika on olla vaiti
ja aika puhua.

Juuri näin.
1. Piet. 3:4

"vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen,
hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa;
tämä (vaimo) on Jumalan silmissä kallis."

Minä vaan itken aika paljon.
Kaikelle on aikansa.

Salomo (Saarn 3) kirjoitti:
Kaikella on määräaika,
ja aikansa on joka asialla taivaan alla.

Aika on syntyä
ja aika kuolla.

Aika on istuttaa
ja aika repiä istutus.

Aika on surmata
ja aika parantaa.

Aika on purkaa
ja aika rakentaa.

Aika on itkeä
ja aika nauraa.

Aika on valittaa
ja aika hypellä.

Aika on heitellä kiviä
ja aika kerätä kivet.

Aika on syleillä
ja aika olla syleilemättä.

Aika on etsiä
ja aika kadottaa.

Aika on säilyttää
ja aika viskata pois.

Aika on reväistä rikki
ja aika ommella yhteen.

Aika on olla vaiti
ja aika puhua.

Aika on rakastaa
ja aika vihata.

Aika on sodalla
ja aika rauhalla.

Oi anteeksi, ei ole tarkoitus itkettää!
Myös mulle oma kasvimaa on jäänyt aina haaveeksi. Kadehtien katson esim. Jamie Oliveria; kori käsivarrella hän poimii tuoreita ihanuuksia puutarhastaan ja kantaa raikkaan ja runsaan vihreyden keittiöönsä.
Meitsin kasvimaa on 4 € maksava säälittävän laiha ja litistynyt tilli- tai persiljanippu.

Aika moniakin noista
meillä aikoinaan oli.

Ihan tulee kyynel silmäkulmaan.
Enää meistä ei ole mihinkään.

Tämä keskustelu siirtyy
osioon Sydämeltä sydämelle.

Perunoita saa kaupasta eurolla kilon. Ei niiden takia kannata repiä selkänahkaansa.

Oletteko kokeilleet viljellä jotain joka on kallista ostaa, esimerkiksi vihreitä vihanneksia, tyrniä ja muita marjoja.

Entä joitain eksoottisempia kokeiluja kuten munakoisoa, kesäkurpitsaa, ananaskirsikoita, parsakaalia, paprikaa?

Onko tullut mieleen alkaa tuottaa hunajaa?

Tosin näihin varmaan liittyy joitain lainsäädäntöjä, joista en tiedä.

Toisen ketjun aiheesta ja asiasta: eipä ole mitään kiirettä vastaamiseen, ota ihan rauhassa pohtien vaan tuo asia.

Syyssadosta:
Keräämiesi kanttarellien määrä kuulostaa ihan mahtavalta, suorastaan ihmeeltä.

Kyllähän se oli todella harmillista.
Niistä muutamista puluperunoista
tuli todella kalliita.

Mutta tänään yritämme,
käydä asioilla
ja ostamme ensimmäisen säkillisen
perunoita kellariin.

Ja sitten kolmen viikon päästä
taas apteekkiin ja kauppaan
ja ostamme taas säkillisen perunoita.
Jne.

Muuten sadonkorjuu on mennyt hyvin.
Ihan tästä kotimaasta eli tontiltamme
olen saanut koottua lähes sata
pikkupikkurasiallista kanttarelleja.
Myös mustikoita rasioihin
ja myös puolukkaa,
joka olikin aivan loppu kellarin hyllyiltä.

Ja polttopuitakin olen saanut koottua
katon alle runsain määrin.

Rannalle on taas siunaantunut
merilevää ja muuta röhnää.

Saa nyt nähdä mitä
sieluni päättää
ja mitä ruumiini sanoo.
Kokoanko sitä perunamaalle vai en.

PS

Minulla on vieläkin vastaamatta
Sinulle toiseen ketjuun.
Asia on hyvin monimutkainen
ja edelleen pohdinnassa.

Harmillista.

Hyvin suuri pettymys oli
perunasato.

Olin paljon vaivaa nähnyt
alkaen siitä,
että olin rannalta koonnut
merilevää ja muuta röhnää
ja sitten siirtänyt perunamaalle.

Sato jäi kuitenkin ihan olemattomaksi.
Näin suurta epäonnistumista
en ole ennen kokenut.

Olen sitten miettinyt myös
satoa tällä foorumilla.

Se tapahtui perunamaalla,
kun rankkasateiden edellä
yritin kuokkia olemattomia perunoita.

Mietin,
mitä kaikkea olin tehnyt väärin,
kun sato jäi niin vähäiseksi.

Ensin oli reikä aidassa.
Kauriit pääsivät siitä yöllä sisään
ja söivät orastavat naatit.

Sitä ennen oli siemenongelma.
Omaa siementä ei ollut
ja kun elämämme on
sellaista kuin on,
että emme pyyhällä sinne ja tänne,
niin siemenperunan hankinta jäi
myöhäiseksi,
ja ei ehtinyt itää,
kun jo täytyi laittaa se maahan.

En myöskään kyennyt
millään tavoin hoitamaan perunamaata.
Näin kyllä valtavat ohdakkeet.
Mutta en repinyt niitä pois.

Sadetta tuli ensin.
Mutta sitten sateita oli
tosiasiassa vain ennusteissa.

Ja niin maa,
josta nyt yritin perunoita löytää
oli kova kuin kallio.

Jo maan muokkauksessa
tapahtui ajoitusvirheitä.
Juuri tuon siemenen puutteenkin vuoksi.

Kaikkea tällaista mietin perunamaalla.
Ja sitten ajattelin Aadamia.

Varmaan kaikkea tällaista
hänkin ajatteli loppuelämänsä,
kun ohdakkeista maata kuokki,
eikä se antanut satoa.

Kasvatitko kalamos perunaa tänä kesänä? Mitenkäs sato onnistui, kun taitaa nuo sateet olla olleet melko vähäisiä tänä kesänä.