Kirjaimellisesti kääntäen
Apostolit määräsivät,
että pakanauskovien tulee
kirjLuukas (Ap.t 15:20) kirjoitti:
pidättyä
saastoista epäjumalankuvien
ja haureudesta
ja tukehtuneesta
ja verestä
Siis toiseksi viimeinen
tuossa luettelossa
ei olekaan alkutekstissä
lähellekään suomennoksia:
ja lihaa,
josta ei veri ole laskettu Vaan kysymyksessä on
kuristamalla tapettu eläin.
Ja näin siis joskus tehtiin,
jotta saataisiin ihan uusi makuelämys
ja syötiin liha verinensä.
Ja tämä taas johtaa
aivan perkeleellisiin asioihin
paloittelusurmineen.
Ensimmäinen maininta
eli Raamatullinen perustus sille,
mitä apostolit säätivät pakanauskoville
lihan syömisestä,
löytyy Herran sanoista Nooalle
vedenpaisumuksen jälkeen.
Mooses (Gen 9:2-3) kirjoitti:
Ja peljätkööt ja vaviskoot teitä
kaikki eläimet maan päällä
ja kaikki taivaan linnut
ja kaikki, jotka maassa matelevat,
ja kaikki meren kalat;
ne olkoot teidän valtaanne annetut.
Kaikki, mikä liikkuu ja elää,
olkoon teille ravinnoksi;
niinkuin minä olen antanut teille
viheriäiset kasvit,
niin minä annan teille myös tämän kaiken.
Tämä on siis ensimmäinen säädös
lihan syömisestä.
Se koski kaikkia ihmisiä.
Jumalan kansaa Israelia
ei vielä ollut.
Pakanoille ei ole annettu
mitään uutta säädöstä,
vaan tämän pohjalta eletään.
Se, mitä Jumala on sitten
erikseen määrännyt myöhemmin
koskien Israelin kansaa,
on oma lukunsa.
Ja tässä Nooalle annetussa
säädöksessä ei siis ole
mitään rajoituksia siitä,
mitä lihaa saa syödä.
Saamme syödä kaikkea.
Mutta yksi rajoitus tulee
heti perään.
Ja se on eläinsuojelullinen säädös.
Mooses (Gen 9:4) kirjoitti:
Älkää vain syökö lihaa,
jossa sen sielu,
sen veri, vielä on.
Ja tämän VT:n säädöksen
apostolit saivat annettavaksi
myös uuden liiton pakanauskoville
koskien lihan syömistä.
Emme saa syödä
tukehduttamalla/kuristamalla
tapettua eläintä.
Eläin tulee teurastaa siten,
että sille aiheutuu mahdollisimman
vähän kärsimystä.
Ja se tapahtuu siten,
että vuodatamme sen veren.
Jumala ei kuitenkaan kieltänyt
Nooaa eikä meitäkään
syömästä vuodatettua verta
vaan ainoastaa lihaa,
jossa sen veri vielä on.
Kun sitten Jumala
valitsi yhden kansan nimelleen,
niin tämä kansa
yksimielisesti suostui
liittosopimukseen,
jonka perustana on Mooseksen laki.
Ja siinä on sitten omia säädöksiään,
jotka koskevat vain Israelin kansaa.
Näitä apostolit eivät määränneet
pakanauskovia noudattamaan.
Vaan ainoastaan yhden paketin
Vanhan Testamentin säädöksiä,
jotka kaikki yhdessä merkitsevät
perustavaa laatua olevaa kieltoa
uskovalle ihmiselle.
Emme saa palvella paholaista.
Mutta jopa Israelin kansa
teki näin.
Ja niin esimerkiksi Hesekielin
kirjassa toistuu jatkuvasti sana
kivijumalat.
Hesekiel (33:25-26) kirjoitti:
Näin sanoo
Herra, Herra:
Te syötte lihaa verinensä,
luotte silmänne kivijumaliinne
ja vuodatatte verta;
ja tekö perisitte maan?
Te seisotte miekkanne varassa,
harjoitatte kauhistuksia
ja saastutatte toistenne vaimoja;
ja tekö perisitte maan?
Tuo paketti sisältää
aivan samat ainekset
kuin apostolien määräys
pakanauskoville.
Jos teemme noin,
meidän ei hyvin käy.
Israelin kansa oli Jumalan kansa.
Siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Mutta sen ei käy hyvin,
jos se toimii tuolla tavalla
kivijumalia tuijottaen
tukehduttamalla surmattua
lihaa nautiskellen
ja haureutta harjoittaen
toistensa vaimojen kanssa.
Ja miten sen sitten käy,
kun sen ei käy hyvin.
Hesekiel 33:28-29) kirjoitti:
Ja minä teen maan
autioksi ja hävitetyksi,
ja heidän ylpeästä uhmastaan
tulee loppu,
ja Israelin vuoret joutuvat autioiksi,
niin ettei siellä kenkään kulje.
Ja he tulevat tietämään,
että minä olen Herra,
kun minä teen maan
autioksi ja hävitetyksi
kaikkien kauhistusten tähden,
joita he ovat harjoittaneet.
Ja näin käy meidän
pakanauskovienkin,
jos tällaisia kauhistuksia harjoitamme.
Israel menetti Valtakuntansa.
Ja näin myös me joudumme
erämaahan emmekä peri
Jumalan Valtakuntaa.
Elämme siis elämämme
koko vaelluksen ajan
erämaassa emmekä
luvattua saavuttaneet.
Meille on luvattu
tässä ja nyt
vanhurskaus, rauha ja ilo
Pyhässä Hengessä.
Paavali (Room 14:14-17) kirjoitti:
Minä tiedän
ja olen varma Herrassa Jeesuksessa,
ettei mikään ole epäpyhää itsessään;
vaan ainoastaan sille,
joka pitää jotakin epäpyhänä,
sille se on epäpyhää.
Mutta jos veljesi
tulee murheelliseksi ruokasi tähden,
niin sinä et enää vaella
rakkauden mukaan.
Älä saata ruuallasi turmioon sitä,
jonka edestä Kristus on kuollut.
Älkää siis antako sen hyvän,
mikä teillä on,
joutua herjattavaksi;
sillä ei Jumalan valtakunta
ole syömistä ja juomista,
vaan
vanhurskautta ja rauhaa ja iloa
Pyhässä Hengessä.
Siis meille on luvattu
Jumalan Valtakunta
sisällisesti meihin.
Tässä ja nyt.
Mutta sen menetämme,
jos olemme tekemisissä
noiden kauhistusten kanssa.
Israelin kansa olisi
päässyt perille muutamassa viikossa
Jumalan lupaamaan Valtakuntaan,
jos se olisi ollut kuuliainen Jumalalle.
Näin on meidänkin kanssa.
Tarjolla on
vanhurskaus, rauha ja ilo
Pyhässä Hengessä.
Tässä ja nyt.
Mutta monen uskovan kohdalla
ei käy näin hyvin.
Syynä ovat samat asiat
kuin Israelin kansalla oli
erämaavaelluksen aikana
huipentuen epäjumalanpalvelukseen,
jossa huipputähti oli
kivikuntaan kuuluva
kultainen vasikka.
Ja sen ympärillä sitten
tapahtui kaikki mahdollinen kauheus.