Raamattu on Jumalan omasivu

Ihmettelinkin,
miksi ihmeessä esimerkiksi tuo Bonnken puhe,
joka oli niin kertakaikkisen selkeää evankeliumin julistusta,
olisi ollut vain maksullisena katsottavissa.

Mutta se onkin samoinkuin tuo Garyn puhe ilmaiseksi katsottavissa
ja myös ladattavissa MP4-tiedostona.

Sen sijaan edellisenä päivänä
toisesta tapahtumasta taltioidut
Bonnken ja Garyn puheet joita klikkailin,
maksavat hiukan.

Kiitos linkeistä Annora.
Laitan ne tuonne osioon [url=http://kalamos.foorumi.eu/viewtopic.php?f=375&t=2434]Sanoma[/url] tiedoksi muillekin,
jotka katsottavaa ja kuunneltavaa etsivät.

PS

Oli hienoa, että osasit hoitaa tuon ikävän tilanteen niin,
ettei tarvinnut poistattaa tuota ahdistelijaa.
Jospa vaikka Sana olisi jossain kohtaa satuttanut häntä.

Se taitaa olla vielä nähtävissä usko tv:stä. Tässä ainakin on Bonnken puhe. Tulkkina Mika Yrjölä.

https://www.uskotv.fi/saarnat/jumala-reinhard-bonnke/

Nuoren hallinnoimia nuo kokoukset muutoin olivat. Alussa leikitettiin vapaaehtoisia (ennalta määrättyjä)luulisin :) yleisön huvittamiseksi ennen kokouksen alkua. Oli nuorisomusiikkia, jos Jippu sellaiseksi lasketaan - tiedä tuosta, kun olen itse niin vanha. Savusumuakin oli ja discomallisia valonheittimiä.

Sekä Gary Wilkersonin että Reinhard Bonnken puheet olivat evankelioivia, vaikka suurin osa yleisöstä varmaan uskovia olikin. Tykkäsin kuunnella heitä.

Muuten tosin minulla ei ollut kivaa siellä, olin itku kurkussa. Kas kun joku laitapuolen kulkija istui taakseni ja kohdisti minuun kovakouraisen käpälöinnin. No, en viitsi kertoa tarkemmin. Jonkin ajan kuluttua sitten läksin toiselle puolen salia, kun kaveri ei tajunnut lopettaa. Oli sentään tilaa vaihtaa paikkaa.


Tuossa taitaa olla Gary Wilkerson.

https://www.uskotv.fi/saarnat/jumala-gary-wilkerson/

En ollut uskoa silmiäni,
kun plarasin kännykkääni
ja luin UskoTV:n sivuilta
"Reinhard Bonnke suorassa ..."

Siltä istumalta avasin tietokoneen,
Garyn puhe oli meneillään.
Oli yhteysvaikeuksia.

Bonnken puheen saimme jotenkin kuunneltua kännykällä.
Pidin kovasti.
Niin selkeää ja yksinkertaista ja vakuuttavaa
evankeliumin julistusta.
Pitää hankkia nuo puheet ja kuunnella kaikessa rauhassa.

Niin.
Piti kysymän Sinulta Annora,
että millaista oli?

Tänään kävin Helsingin jäähallissa. Kokouksissa olivat puhujina Gary "Davidin poika" Wilkerson ja Reinhard Bonnke. Helsingin Saalem vietti 90-vuotispäiviään.

Alkavat olla historiaa nämä tällaiset isot kokoukset - nimittäin puhujat ovat ikääntyneet eikä nuoresta sukupolvesta näytä löytyvän suuria väkijoukkoja vetäviä saarnamiehiä.

Moni on jo rajan takana: David Wilkerson, Billy Graham, Niilo Yli-Vainio.

Voi murhetta.
Toisin oli silloin kun uraputki heitti minut
vähäksi aikaa pääkaupunkiseudulle.

Mutta siitä on jo vuosikymmeniä aikaa.

Astelimme vaimon kanssa milloin mistäkin ovesta sisälle,
ja aina tulimme siunatuiksi ja ravituiksi.

[quote="καλαμος"]
Helsingissä on niin paljon toimintaa,
että varmaan löytyy paikkoja,
joissa Elävä vesi virtaa.
[/quote]

Voisi kuvitella, mutta niin ei ole.
Jospa tietäisin yhdenkin sellaisen paikan!

On tietenkin eri asia olla paikan päällä kuin katsoa TV:tä.
Sanotaan, että paras aita lampaille on hyvä ruoka.
Jos on jäänyt sielu janoiseksi ja sisin isoavaksi,
niin ei tuollaiseen paikkaan tietenkään enää toiste mene
vaan jonnekin muualle.

Helsingissä on niin paljon toimintaa,
että varmaan löytyy paikkoja,
joissa Elävä vesi virtaa.

Mutta jos asuu kaukana kaikesta
ja on vielä kovin heiveröinen ruoko,
ettei kykene kauas menemään ja siellä olemaan,
niin sitten ei auta muu kuin kiittää Jumalaa siitä,
että Hänen Sanansa kuuluu jopa livenä
radiossa ja tv:ssä ja netissä.

Kuuntele ja katsele Magda-Sisko jotain vaikka TV7plussalta Hengen nälkääsi.

Tänään kun Helsinki Pride -aloituspäivänä tulin Laakson sairaalasta katsomasta äitiäni, ajattelin kävellä kotiin Ruoholahteen Töölön läpi. Käännyin Manskulta Sibeliuksenkadulle, ja numero 6:ssa oli ulkona ilmoitus Kellarikirkon Hyvän sanoman iltapäivästä, joka alkaisi ihan kohta. Ei ollut kiire minnekään, joten laskeuduin portaat pieneen kellaritilaan. Vastaanotto oli hyvä tarjoiluineen ja ystävällisine toivotuksineen. Laulettiin tuttuja lauluja, ja tunnelma oli mukava. Tässäpä olisi mukavan intiimi kirkko vaikka käymään useamminkin, ajattelin.

Sitten mikin taakse asettui puhuja. Hän kertoi elämäntarinansa lapsuudesta lähtien, ja lopuksi totesi että jaaha, kello on jo viisi, niin lopetetaan rukoukseen. Loppurukouksessa hän lausui kaksi kertaa sanan Jeesus. Koko puhe kului hänen elämänsä muistoissa, ei sanaakaan Jumalasta eikä Jeesuksesta.

Ja minä kun janosin kuin kuiva maa elävää vettä ja leipää.

No, kaikkeen tottuu, kun ei odotakaan mitään.

Näin Helsinki tänään. Mites muualla?