Noissa molemmissa kohdissa,
joita nyt lainasit,
puhutaan aivan selvästi vesikasteesta.
Ja ensimmäinen kohta osoittaa,
että puhutaan upotuskasteesta.
Muutoin kaste olisi voinut tapahtua vaunuissakin.
Mutta näissä kohdissa ei puhuta
uskoon tulosta ja pelastuksesta,
vaan kummassakin tapauksessa
uskominen on jo tapahtunut.
Sana on jo otettu vastaan.
Kääntymys on tapahtunut.
On erittäin hyvä asia,
että tuossa julistuksessasi tuli esiin
tuo ensimmäisen viestisi lopussa oleva
Raamattuviittaus eli seuraava kohta:
Markus (16:16) kirjoitti:
Joka uskoo ja kastetaan,
se pelastuu
Tuossa kaste liitetään pelastukseen.
Ja yleisesti ymmärretään
tuossa puhuttavan vesikasteesta.
Aika hurjaa olisi ollut,
jos vaikka minä olisin kuollut
ennen syntymääni,
ja kesken menon vaara olikin olemassa,
mutta se onnistuttiin estämään.
Niin.
Olisinko sitten ollut
kadotettu eikä pelastettu.
Itse asiassa minut kastettiin
vasta nuorena aikuisena.
Olisinko sitten ollut kadotettu,
jos olisin kuollut sitä ennen,
vaikka olin jo tullut uskoon
vuosia ennen tuota vesikastetta.
Ymmärrän niin,
että vesikaste ei pelasta.
Eikä edes kaste Pyhässä Hengessä.
Nämä ovat normaalisti
toinen ja kolmas vaihe
uskovan elämässä.
Mutta uskovan elämä alkaa siitä,
kun hän syntyy uudesti ylhäältä Hengestä.
Se on ensimmäinen kaste.
Kaste pilvessä.
Sitten Jumalan kansa
vaelsi pitkän matkan
ja tuli kastetuksi meressä.
Paavali (1 Kor 10:1-2) kirjoitti:
Sillä minä en tahdo, veljet,
pitää teitä tietämättöminä siitä,
että isämme olivat kaikki pilven alla
ja kulkivat kaikki meren läpi
ja saivat kaikki kasteen Moosekseen
pilvessä ja meressä.
Ymmärrän siis puhuttavan
tuosta ihan ensimmäisestä kasteesta,
joka tapahtuu uudestisyntymisen yhteydessä,
kun Jeesus sanoi:
Markus (16:16) kirjoitti:
Joka uskoo ja kastetaan,
se pelastuu;
mutta joka ei usko,
se tuomitaan kadotukseen.
