Aloitan nyt purkamisen
tuosta viimeisimmästä
eli Pietarin kirjeestä.
Pietari kirjoittaa
toisen kirjeensä kolmannessa luvussa
viimeisistä päivistä,
jolloin tulee
pilkkapuheinensa pilkkaajia,
jotka aivan tieten tahtoen
jättävät huomaamatta tosiasiat.
Pietari (2 Piet 3:3-4) kirjoitti:
Ja ennen kaikkea tietäkää se,
että viimeisinä päivinä
tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia,
jotka vaeltavat omien himojensa mukaan
ja sanovat:
”Missä on lupaus hänen tulemuksestansa?
Sillä onhan siitä asti,
kuin isät nukkuivat pois,
kaikki pysynyt,
niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.”
Puhumalla evoluutiosta
iankaikkisen taivaan Jumalan sijaan,
ei tarvitse uskoa myöskään siihen,
että samainen Jumala,
jonka Sanan voimasta maa rakentui,
voi myös samalla Sanansa voimalla
tuhota sen:
kirjPietari (2 Piet 3:5-7) kirjoitti:
Sillä on salassa,
heidän sitä tahtoessa,
että taivaat olivat vanhastaan
ja maa vedestä ja veden kautta
rakentuen Jumalan Sanalla,
joiden kautta
silloinen maailma
vettä tulvien tuhoutui.
Mutta nykyiset taivaat ja maa
ovat Hänen Sanallaan
talletetut tulelle,
säilytettäviksi
jumalattomien ihmisten
tuomion ja tuhon päivään.
Kysymys on siitä samasta
Jumalan Sanasta,
jonka voimasta maa rakentui.
Saman Sanan voimasta
se odottaa tulen tuhoa.
Mutta milloin tämä tapahtuu!
Pietari kertoo seuraavaksi
Jumalan aikataulun
perusperiaatteen.
Pietari (2 Piet 3:8) kirjoitti:
Mutta tämä yksi älköön olko
teiltä, rakkaani,
salassa,
että yksi päivä on
Herran edessä kuin tuhat vuotta
ja tuhat vuotta
kuin yksi päivä.
Ja nyt Pietari alkaa käydä läpi
tuota Jumalan aikataulua.
Päivä päivältä eli
millennium millenniumilta.
Pietari ottaa ensimmäiseksi esille
meneillään olevan
armotalouskauden.
Pilkkaajat kysyivät,
missä on lupaus
Hänen tulemisestaan.
Pietari vastaa,
että ei Herra viivyttele,
mutta pitkämielisyytensä tähden
Hän on odottanut,
ja antanut aikaa parannuksen tekoon.
Jo kaksi tuhatta vuotta
eli kaksi päivää
on tätä armon aikaa riittänyt.
Pietari (2 Piet 3:9) kirjoitti:
Ei Herra viivytä
lupauksensa täyttämistä,
niinkuin muutamat
pitävät sitä viivyttelemisenä,
vaan hän on pitkämielinen
teitä kohtaan,
sillä Hän ei tahdo,
että kukaan hukkuu,
vaan että kaikki
tulevat parannukseen.
Seuraavaksi on edessä
ihmiskunnan historian
seitsemäs päivä.
Sapatin päivä.
Herran päivä.
Messiaan päivä.
Mutta Raamattu puhuu myös
siihen liittyvästä kauheudesta.
Herran päivän tuleminen
on kauhea.
Eli ennenkuin
tuo tuhat vuotta kestävä
ihanuus syntyy,
on maailmassa ankarat synnytystuskat,
jotka päättyvät siihen,
että saastunut maailma
puhdistetaan tulella.
Maa ja kaikki,
mitä siihen on tehty, palaa.
Ja sitten siis koittaa Herran päivä,
tuhat vuotta kestävä
rauhan millennium.
Pietari (2 Piet 3:10) kirjoitti:
Mutta Herran päivä
on tuleva niinkuin varas,
ja silloin
taivaat katoavat pauhinalla,
ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat,
ja maa
ja kaikki, mitä siihen on tehty,
palavat.
Tuon tapahtuman jälkeen
muun muassa
Taivaallinen Jerusalem
on laskeutunut lähelle Maata
ollen maanpäällisen
Jerusalemin yläpuolella
jollain tavalla samaa kompeksia.
Siis taivaat välistä ovat kadonneet.
Ja tämä Maa on kokenut
Uudestisyntymisen ihmeen.
Mutta ...
tuhat vuotta myöhemmin
tapahtuu materian tuhoutuminen.
Tuon tuhat vuotta kestävän
Herran päivän jälkeen
tulee Jumalan päivä.
Jumalan päivän tuleminen
on siis vieläkin totaalisempi
kuin Herran päivän tuleminen.
Sillä
Jumalan päivän tulemisen yhteydessä
materian maailma
sulaa/katoaa/häviää.
Pietari (2 Piet 3:11-12) kirjoitti:
Kun siis nämä kaikki näin hajoavat,
millaisia tuleekaan
teidän olla
pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa,
teidän,
jotka odotatte ja joudutatte
Jumalan päivän tulemista,
jonka voimasta
taivaat hehkuen hajoavat
ja alkuaineet
kuumuudesta sulavat!
Ja sitten koittaa
tuo iki-ihana Jumalan päivä,
jonka alkajaisiksi
Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan.
Pietari (2 Piet 3:13) kirjoitti:
Mutta hänen lupauksensa mukaan
me odotamme uusia taivaita ja uutta maata,
joissa vanhurskaus asuu.
Tuo Jumalan päivän tuleminen
vasta on siis maailmanloppu.
Ja tuota kauheaa
Jumalan päivän tulemista
seuraa iki-ihana Jumalan päivä.
Koittaa siis päivä,
jolloin Kristus antaa valtakunnan
Isän ja Jumalan haltuun (1 Kor 15).
Jumalan päivän alkajaisiksi
Jumala siis
luo uudet taivaat
ja uuden maan.
Ja tätä autuutta ei kestä
enää vain yksi päivä
eli tuhat vuotta,
vaan kysymyksessä on
iankaikkisuuden päivä.
Pietari (2 Piet 3:14-18) kirjoitti:
Sentähden, rakkaani,
pyrkikää tätä odottaessanne siihen,
että teidät havaittaisiin
tahrattomiksi ja nuhteettomiksi,
rauhassa, hänen edessänsä;
ja lukekaa
meidän Herramme
pitkämielisyys pelastukseksi,
josta myös
meidän rakas veljemme Paavali
hänelle annetun viisauden mukaan
teille on kirjoittanut;
niinkuin hän tekee
kaikissa kirjeissään,
kun hän niissä puhuu näistä asioista,
vaikka niissä tosin
on yhtä ja toista
vaikeatajuista,
jota tietämättömät ja vakaantumattomat
vääntävät kieroon
niinkuin muitakin kirjoituksia,
omaksi kadotuksekseen.
Koska te siis, rakkaani,
tämän jo edeltäpäin tiedätte,
niin olkaa varuillanne,
ettette
rietasten eksymyksen
mukaansa tempaamina
lankeaisi pois
omalta lujalta pohjaltanne,
ja kasvakaa
meidän Herramme ja Vapahtajamme
Jeesuksen Kristuksen
armossa ja tuntemisessa.
Hänen olkoon kunnia
sekä nyt että hamaan
iankaikkisuuden päivään.
Ks taulukko näistä
Viimeisistä päivistä
https://kalamos.webnode.fi/sana-ja-elam ... ataulukko/Eli ihmiskunnan
seitsemännen päivän
eli millenniumin
eli Messiaan Rauhan Valtakunnan
alkajaisiksi
tämä maa puhdistetaan tulella
ja taivaissakin tapahtuu suuria asioita,
kun tämä Maa asetetaan
alkuperäiseen asemaansa
lähemmäksi aurinkoa
ja muutoinkin olosuhteet
palautetaan paratiisimaisiksi.
taivaat katoavat pauhinalla,
ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat,
ja maa
ja kaikki, mitä siihen on tehty,
palavat
Mutta sitten
tuhat vuotta myhemmin
tulee maailmanloppu.
Ja silloin alkaa Jumalan päivä
eli iankaikkisuuden päivä.
Ja siinä yhteydessä
ei enää puhuta
tulen puhdistavasta vaikutuksesta,
vaan alkuaineiden
sulamisesta/katoamisesta/häviämisestä.
taivaat hehkuen hajoavat
ja alkuaineet kuumuudesta sulavat!