Kirjoittaja עֵד » 21.06.2023 09:44
En halua sympatiseerata ketään, mutta on kivuliasta maistaa täydellistä kelpaamattomuutta, kun se menee ihan syövereihin asti. Sitä ei voisi ajatella omalle kohdalle, mutta sen kohdatessa on todella yksin. Todella.
Toki se ei ole verrattavissa Jeesuksen kokemaan yksinäisyyteen ja lopulta hylkäämisen kokemukseen, mutta jotain samaa siinä on. Saldoksi tuosta olotilasta syntyy rakkaus Jeesukseen, jonka täytetty työ on ainoa meriitti Jumslan edessä, myös hylkäämisen osalta.
En halua sympatiseerata ketään, mutta on kivuliasta maistaa täydellistä kelpaamattomuutta, kun se menee ihan syövereihin asti. Sitä ei voisi ajatella omalle kohdalle, mutta sen kohdatessa on todella yksin. Todella.
Toki se ei ole verrattavissa Jeesuksen kokemaan yksinäisyyteen ja lopulta hylkäämisen kokemukseen, mutta jotain samaa siinä on. Saldoksi tuosta olotilasta syntyy rakkaus Jeesukseen, jonka täytetty työ on ainoa meriitti Jumslan edessä, myös hylkäämisen osalta.