Keskustelun otsikko on sanavalinnoissaan
epäraamatullinen.
Minä ymmärrän,
mitä Emilio tarkoittaa,
mutta tänä päivänä ihmisillä
ei ole kovinkaan paljon tietoa
Raamatun ilmoituksesta.
Ja siksi meidän tällä foorumilla,
jossa Raamattu on keskiössä,
täytyy olla tarkkana sanavalinnoissamme,
jotta meistä ei tulisi tietämättömien eksyttäjiä.
Luukas (Ap.t 2:29) kirjoitti:
Te miehet, veljet,
on lupa teille rohkeasti sanoa,
mitä kantaisäämme Daavidiin tulee,
että hän on
sekä kuollut
että haudattu;
onhan hänen hautansa meidän keskellämme
vielä tänäkin päivänä.
Raamatun ilmoitus on selkeä.
Jokainen ihminen on kerran kuoleva.
Daavidkin kuoli.
Daavidin Poika eli Jeesus Kristus
ei olisi kuollut koskaan,
koska hän ei koskaan ollut tehnyt syntiä.
Mutta Hän otti meidän syntimme päälleen,
ja lopuksi Hänet oikein tehtiin synniksi,
ja sitten Hän kuoli koko maailman synnin kera.
Mutta Hän nousi kuolleista,
koska Hän oli synnitön.
Tuonela ei voinut pidättää Häntä.
Ja niin ruumiillinen kuolema
on itse asiassa pelastus.
Mekin saamme Kristuksen tähden
kerran kokea ruumiin ylösnousemisen
ja saamme samanlaisen ylösnousemusruumiin
kuin Hänelläkin nyt on.
Henkemme osalta me olemme
jo siirtyneet ikuisen kuoleman tilasta
ikuiseen elämään,
jos olemme ottaneet vastaan Hänet,
joka on Ikuinen Elämä.
Sama ruumiin ylösnousemus,
jota Daavidin kuollut ruumis
yhä odottaa haudassaan,
samoinkuin Joosefin luut haudassaan,
on meidänkin lopullinen toivomme.
Daavidin ruumis on siis yhä haudassaan.
Ja siitä se kerran nousee ylös.
Daavid sanoi eläessään näin:
Luukas (Ap.t 2:26-27) kirjoitti:
Sentähden
minun sydämeni iloitsee
ja kieleni riemuitsee,
ja myös minun ruumiini
on lepäävä toivossa;
sillä sinä et hylkää
minun sieluani tuonelaan
etkä salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta.
Jeesus Kristus on tuo Pyhä.
Hän on ainoa,
joka ei koskaan nähnyt katoavaisuutta.
Hänen ruumiinsa oli kyllä haudassa
kolme päivää ja kolme yötä,
mutta sitten se nousi ylös.
Siis se ei koskaan kadonnut.
Ei mädäntynyt pois.
Vaan haavoineen päivineen se nousi ylös.
Joskin kirkastetuksi ylösnousemusruumiiksi
muuttuneena.
Ja tätä ihmettä Daavidin ruumis,
vaikka onkin nähnyt katoavaisuuden,
odottaa yhä haudassaan.
Daavidin sielu/henki on jo siirretty
tuonelasta Aabrahamin helmaan
Jumalan Paratiisiin.
Ja tätä toivoa todisti
Daavidin hauta Pietarille
ja ensimmäisen herätyskokouksen
kuulijakunnalle.
Kuulijat muistelivat Daavidia,
jonka profeetallinen Sana
oli nyt voimallisesti toteutunut
heidän päivinään.
Risti haudalla todistaa ja julistaa
ylösnousemuksen toivoa.