Pelastumisen vaikeus?

Lähetä vastaus

Vahvistuskoodi
Syötä koodi siten kuin se on näkyvillä. Huomioi kirjaisinkoko
Hymiöt
:agape: :bible2: :bible: :exclaim: :question: :arrow: :idea: :smile: :think: :thumbup: :wave: :clap: :confused: :cry: :sad: :surprised: :wink: :neutral: :redface: :rolleyes: :yawn: :bible3:
Lisää hymiöitä
BBCode on Käytössä
[img] on Käytössä
[flash] on Poissa käytöstä
[url] on Käytössä
Hymiöt ovat Käytössä
Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Pelastumisen vaikeus?

Re: Pelastumisen vaikeus?

Viesti Kirjoittaja Annu » 31.08.2022 15:40

Hei, Natanael!
Haluan kiittää sinua tervetulotoivotuksestasi.
vastauksistasi ja siunauksestasi!

Jumalan siunausta ja varjelusta myös
sinun elämääsi!

:agape:

Re: Pelastumisen vaikeus?

Viesti Kirjoittaja Natanael » 31.08.2022 09:35

Pelastumisen vaikeuteen liittyy myös Jumalan Sanan ilmoittama korkea etiikka ja hyveellisyys elämässä. Useimmat ihmiset kuvittelevat pystyvänsä hyvään ja tasapainoiseen elämään. He mittaavat omaa hyvyyttään muiden ihmisten käyttäytymiseen ja sillä perusteella ajattelevat olevansa hyviä, kunnon ihmisiä. He eivät ota mittariksi sitä ainoaa ja oikeaa: Jumalan Sanaa. Moni seurakunnassa kävijä voi jäädä omaan uskonnollisuuteensa kuvitellen olevansa jo itsensä varassa Jumalalle kelpaava.

Pelastumisen vaikeus poistuu vasta sitten, jos ihminen näkee oman tilansa oikein: hän on syntinen, sidottu syntiin. Täydellisen Jumalan edessä hän tarvitsee uudestisyntymisen, pelastetuksi tulemisen, jossa hän syntisenä ja puutteellisena ihmisenä saa kätkeytyä Jeesuksen täydelliseen pyhyyteen. Fariseuksen ja publikaanin rukoukset temppelissä kuvaavat tilannetta järkyttävän selkeästi. Vain publikaani oli Jumalan lapsi. Fariseus oli oman uskonnollisuutensa vanki.

:bible:
Luukas (18:11,13) kirjoitti:
“Fariseus seisoi
ja rukoili itsekseen näin:


'Jumala, minä kiitän sinua,
etten minä ole
niin kuin muut ihmiset,
riistäjät, väärämieliset, huorintekijät,
enkä myöskään niin kuin tuo publikaani....


Mutta publikaani seisoi taaempana
eikä edes tahtonut
nostaa silmiään taivasta kohti,
vaan löi rintaansa ja sanoi:


'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.'


Pelastumisen vaikeuteen liittyy siis meissä kaikissa oleva luonnollinen uskonnollisuus.
Jos seurakunnissa ei julisteta lakia ja evankeliumia oikein, niin seurakunnan kokouksissa ei päästä kohtaamaan Herraa ja Vapahtajaa syntien sovittajana.

:bible:
Johannes (1 Joh 4:5-6) kirjoitti:
He ovat maailmasta;
sen tähden he puhuvat,
niin kuin maailma puhuu,
ja maailma kuulee heitä.

Me olemme Jumalasta.
Joka tuntee Jumalan,
se kuulee meitä;
joka ei ole Jumalasta,
se ei kuule meitä.
Siitä me tunnemme
totuuden hengen ja eksytyksen hengen.


Annu kirjoitti:
Joudun jatkuvasti muistuttamaan itseäni siitä, että saan mennä Jeesuksen luo sellaisena kuin olen.”


Annun viesti on meille kaikille erittäin tärkeä ja voimia antava. Jeesuksen luokse saa aina mennä, ja pitääkin mennä aina ja jatkuvasti. Vain puhdas armon evankeliumi, jossa kohtaamme Jeesuksen, voi vahvistaa sisintämme, ei mikään muu.

Hebrealaiskirje muistuttaa meitä tästä:

:bible:
Hebrealainen (Hebr 13:9a) kirjoitti:
on hyvä,
että sydän saa vahvistusta armosta...”



31.08.2022 16:28

Viime kädessä ikuiseen elämään johtavan portin ahtaus ja pelastumisen vaikeus sisältyy yhteen ainoaan asiaan – persoonaan nimeltä Jeesus Kristus.
Meidän kristittyjen väite, että Jeesus Kristus on ainoa mahdollisuutesi iankaikkiseen elämään, rajaa kaiken muun pelastustien ulkopuolelle ja tekee portin hyvin ahtaaksi. Monet ovat sitä mieltä, että Jumala on erittäin tiukkamielinen, jos taivaaseen on vain yksi ainoa tie. Heidän mukaansa rakastava Jumala ei voi olla tuollainen.

Mutta ollaksemme rehellisiä, ihmiskunnan kapinoinnin seurauksena Jumalan taholta on mitä suurinta armollisuutta antaa meille minkäänlaista mahdollisuutta päästä taivaaseen. Me ansaitsemme tuomion, mutta sen sijaan Hän antaa meille pakotien lähettäessään ainoan Poikansa kuolemaan syntiemme edestä. Oli tämä jonkun mielestä kapea- tai laveamielistä, se on totuus ja kristittyjen on oltava ehdottoman selkeitä puheissaan: ainoa tie taivaaseen on Jeesuksen Kristuksen kautta.

Noin 2000 vuotta sitten apostolit Pietari ja Johannes saarnasivat Jeesuksen Kristuksen evankeliumia suurelle väenpaljoudelle Jerusalemissa. Tuolloin Pietari lausui syvällisen ajatuksen, joka pätee vielä nykyisessä maailmassakin:

:bible: KR 92
Luukas (Ap.t 4:12) kirjoitti:
Ei kukaan muu voi pelastaa kuin Hän.
Mitään muuta nimeä,
joka meidät pelastaisi,
ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla
.

Tämä kelpaa vain harvoille. Asuessani aikoinani muutaman vuoden Israelissa, siellä oli Jerusalemissa temppeli, jonka opin mukaan kaikki eri uskonnot ovat samanarvoisia ja ainoastaan eri teitä Taivaaseen. Oppi miellytti hyvin monia nuoria ja tuo kirkkokunta on saanut jalansijaa jo laajalti eri puolilla maailmaa. Kaikki hyväksyvä seurakunta saa suosiota – ahdas portti ja kaita tie merkitsee sitä, että vain harvat pelastuvat.
Monet uskovat “laimennettuun evankeliumiin”, jonka mukaan ei tarvita parannusta synneistä. He haluavat uskoa rakastavaan, tuomitsemattomaan Jumalaan, joka ei vaadi parannusta eikä elämäntapojen muutosta. He saattavat esimerkiksi sanoa,

Uskon Jeesukseen Kristukseen, mutta minun Jumalani ei ole tuomitseva. Minun Jumalani ei koskaan lähettäisi ketään helvettiin.


Mutta ei ole olemassa näitä kahta vaihtoehtoa. Jos me tunnustamme olevamme kristittyjä, meidän pitää tunnistaa Kristus sellaisena kuin Hän sanoi olevansa - ainoana tienä Taivaaseen. Jos me kiellämme sen, kiellämme samalla Jeesuksen, sillä Hän sanoi,

:bible: KR 92
Johannes (14:6) kirjoitti:
Minä olen tie, totuus ja elämä.
Ei kukaan pääse Isän luo
muuten kuin minun kauttani.


Portin ahtaus ja pelastumisen vaikeus sisältyy siis persoonaan nimeltä Jeesus Kristus. Hän itse on se ahdas portti ja kaita tie.

:bible:
Johannes (10:9) kirjoitti:
Minä olen ovi;
jos joku minun kauttani menee sisälle,
niin hän pelastuu,
ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos
ja löytävä laitumen.


Kirjoitussarjani tästä aiheesta päättyy tältä osin tähän - siunausta päivääsi ja koko elämääsi!

Re: Pelastumisen vaikeus?

Viesti Kirjoittaja Annu » 30.08.2022 20:43

Joudun jatkuvasti muistuttamaan
itseäni siitä, että saan mennä Jeesuksen
luo sellaisena kuin olen. Useimmiten en sitä heti muista.
Siitä taas on seurauksena tukala ja ahdistunut olo,
kunnes taas kirkastuu, mitä olen tekemässä:
että yritän suorittaa jotain lähestyäkseni Herraa.

Re: Pelastumisen vaikeus?

Viesti Kirjoittaja kalamos » 30.08.2022 19:20

Avaus on erittäin tiivis paketti,
joka pitää sisällään valtavasti asiaa.

Pelastumisen vaikeusaste
on yksinkertaisesti:

    Ihmisille mahdoton

Ja vaikeus muodostuukin siitä,
että ihminen kuitenkin haluaisi
itse suoriutua.

Mutta mikään omatekoinen ei
mahdu ahtaasta portista.

Meidät pelastaa Jumala
Jeesuksen kautta.

Jeesus on tuo
ovi tai portti.

Ja sen jälkeen,
kun jo olemme tuosta ovesta
sisälle käyneet,
niin Jeesus on myöskin tie.

Portilla kohtasimme Jeesuksen.
Tiellä vaellamme Hänen kanssaan.

Eräs lähetyssaarnaaja oli
menossa alkuasukasheimon luo.
Häntä oli opastamassa paikallinen.
Viidakkoveitsi heilui.
Askel kerrallaan avautui
tie eteenpäin.
Lopulta lähetyssaarnaaja
alkoi hermostua ja kysyi:


Onko tämä varmasti oikea tie?


Silloin opas jyrähti:


Ei täällä mitään tietä ole.
Minä olen tie.


Jeesus on Portti,
josta käymme sisälle.

Tämä on vaikeaa ihmiselle,
joka haluaisi jotenkin oikaista
Jumalan tykö.

:bible:
Johannes (14:6) kirjoitti:
Minä olen
tie ja totuus ja elämä;
ei kukaan tule Isän tykö
muutoin kuin minun kauttani.


Jeesus on siis paitsi portti
myöskin tie.

Jeesus on kaikki,
mitä Pelastukseen tarvitaan.

Kun olemme uskoviksi tulleet,
niin meissä vaikuttaa

- Jeesuksen usko
- Jeesuksen Henki
- Jeesuksen Rakkaus

Hän on ylösnousemus ja elämä.
Ei kukaan muu.
Meidän on laitettava kaikki
Hänen varaansa.

Jeesus on kaikki.
Siinä on se vaikeus.

:bible:
Luukas (Ap.t 4:12) kirjoitti:
Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa;
sillä ei ole taivaan alla
muuta nimeä ihmisille annettu,
jossa meidän pitäisi pelastuman.


Me olemme syntisiä,
jotka tarvitsevat
Pelastajaa eli
Vapauttajaa eli
Jeesusta.

Se on vaikeaa ihmiselle,
joka haluaisi edes hiukan
olla sellainen kuin oli
itseään kehuva fariseus
eikä ollenkaan sellainen
kuin tuo publikaani.

Re: Pelastumisen vaikeus?

Viesti Kirjoittaja Natanael » 30.08.2022 18:50

Hei, Annu!

Tervetuloa vain meidän kyselijöiden joukkoon! Sanaa tutkiessamme kaikilla meillä herää jatkuvasti kysymyksiä, milloin mistäkin. Jos vain otamme Sanan vastaan sellaisena kuin se on, niin se pitää meidät kyllä nöyrinä ja sydämeltämme hiljaisina. Jumalan Sana on ainoa totuus ja näin se ilmoittaa:

:bible:
Paavali (1 Kor 8:2) kirjoitti:
Jos joku luulee jotakin tietävänsä,
ei hän vielä tiedä,
niin kuin tietää tulee


:bible:
Paavali (Gal 6:3) kirjoitti:
Sillä jos joku luulee jotakin olevansa,
vaikka ei ole mitään,
niin hän pettää itsensä.


Kuulin kerran hauskan jutun seurakunnasta, jonne oli kutsuttu puhujaksi arvostettu Raamatun tutkija. Arvostettu kun oli, niin puhuja ei malttanut olla puheen aluksi mainitsematta olevansa teologian tohtori. Seurakuntalaisten joukossa istunut pieni tyttö huudahti tähän kuuluvalla äänellä:

“Ei te mitään, kyllä Jeetut voi temmotenkin pelattaa!”
Tutkitaan me täälllä vain yhdessä Sanaa, kysellään ja ihmetellään.

Re: Pelastumisen vaikeus?

Viesti Kirjoittaja Annu » 30.08.2022 10:53

Kiitos, Natanael, vastauksesta kysymykseeni.
Pariin kolmeen kertaan olen sen lukenut ja varmaan
vieläkin luen uudelleen. Niin paljon asiaa se pitää
sisällään, että on hiukan jo vastaanottokykynikin
koetuksella. Olen niin myöhäisellä iällä vasta tullut
uskoon, että kysymyksiä herää, milloin mistäkin.

Re: Pelastumisen vaikeus?

Viesti Kirjoittaja Natanael » 29.08.2022 15:17

Raamattu osoittaa monin tavoin, että ihminen ei voi pelastaa itseään, vaan ainoa pelastaja on Jeesus Kristus, jonka Pyhä Henki kirkastaa syntiselle kaikkien syntien sovittajaksi. Näin ollen voidaan sanoa, että pelastuminen ei ole ihmiselle vain vaikeaa, vaan myös mahdotonta – pelastus on aina Jumalan armosta antama lahja.

:bible:
Matteus (19:24) kirjoitti:
"Ja vielä minä sanon teille:
helpompi on kamelin käydä
neulansilmän läpi
kuin rikkaan päästä
Jumalan valtakuntaan."


Kun opetuslapset sen kuulivat,
hämmästyivät he kovin
ja sanoivat:


"Kuka sitten voi pelastua?"

Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille:

"Ihmisille se on mahdotonta,
mutta Jumalalle on kaikki mahdollista."


Vaikka Jeesus vaikuttaa Pyhällä Hengelle pelastumisen, niin ihmisen sisäisenä kokemuksena pelastuminen on vaikeaa. Jeesus tuo vuorisaarnassaan esille sen, että sekä uskoon tulemiseen (=ahdas portti), että uskossa vaeltamiseen (kaita, kapea tie) liittyy todella suuria vaikeuksia – jopa niin suuria, että vain harvat pelastuvat. Kadotukseen vievä tie ja sille johdattava portti ovat sen sijaan syntiselle ihmiselle luontaisia, helppoja kulkuväyliä. Annun mukana pelastumiseen liittyviä vaikeuksia on syytä siis pohtia.

Koska Annu viittasi avausviestissään uskoon tuloon:

Annu kirjoitti:
Olen aika usein miettinyt, miksi vain harvat ihmiset pelastuvat ja miksi jo aitoon uskoon tulo on vaikeaa


niin pohdin tässä vain uskoon tuloon liittyviä vaikeuksia. Uskossa elämiseenkin liittyy, kuten jo mainitsin, monenlaisia vaikeuksia, joihin Jeesus viittaa sanoillaan kaidasta = kapeasta tiestä.

:bible:
Matteus (7:13-14) kirjoitti:
Menkää ahtaasta portista sisälle.
Sillä se portti on avara ja tie lavea,
joka vie kadotukseen,
ja monta on,
jotka siitä sisälle menevät;
mutta se portti on ahdas
ja tie kaita,
joka vie elämään,
ja harvat ovat ne,
jotka sen löytävät.


Mutta nyt sitten kysymykseen, miksi uskoontulo on vaikeaa.
Ensi alkuun huomautan, että maailma syyttää uskovia ahdasmielisiksi, suvaitsemattomiksi ja koviksi jo pelkästään sen tähden, että uskovat tahtovat ojentautua elämässään Jumalan Sanan mukaan. Valtaosa maailman ihmisistä pitää uskoontuloa vastenmielisenä, uskovien elämäntapaa tylsänä ja uskovia tiukkapipoisina. Tämä on yksi syy siihen, että portti on ahdas: ihminen riisutaan itseriittoisuudestaan, vääristä ennakkoluuloistaan ja itsekkäästä nautinnollisen elämän tavoittelusta tai toiveista. Kaiken tämän vuoksi uskova joutuu kokemaan oman erillisyytensä valtaenemmistöstä. Lähiomaiset saattavat pitää uskoon tullutta johonkin vinksahtaneena, vanhojen ystävien ja uskoon tulleen arvomaailmat joutuvat törmäyskurssille, On vaikea kokea, että vanha ystävä tuntuukin jotenkin vain vieraalta. Ahtaalla portilla mieli arvioi tilannetta kovilla kerroksilla

:bible:
Luukas (14:28) kirjoitti:
Sillä jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin,
eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia,
nähdäkseen,
onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi


Toiseksi portti ei ole mikään leveä (avara) vaan niin kapea, että siitä mahtuu sisälle vain yksi kerrallaan. Elämän tielle johtava portti on siis kuin pyöröovi, josta ei mennä sisällä suurella joukolla eikä ryminällä. Uskoon tuleva kohtaa portilla Jeesuksen aina yksin - siinä ovat vain nämä kaksi, minä ja Jeesus. Kysymys ei elämän portilla ole mistään muusta kuin minun – juuri minun, ei muiden - iankaikkisesta osastani. “Maailmalliset kantamukset” eivät mahdu kapeasta portista sisälle, joten uskoon tuleva joutuu luopumaan paljosta maailmallisesta, joistakin vapaa-ajanviettotavoistaan ja kaveriporukoistaan sekä joskus kokemaan oman sukunsakin hylkäyksen. Eräs uskoon tullut joutui työttömäksi, koska ei voinut omantuntonsa tähden jatkaa enää Alkon myyjänä. Uskova on aito ihminen kaikkine tunteineen, joten uskoon tuloon liittyy myös ahdistusta.

Kolmanneksi portti on niin ahdas, ettei sen kautta saa viedä mukanaan mitään syntistä elämäntapaa. Portille tulleen sydämeen nousee jääjäämättä kysymys olenko todella valmis suureen elämänmuutokseen ja sen mukaan tuomaan epävarmaan tulevaisuuteen? Muistatte varmaan Jeesuksen Sykarin kaivolla kohtaaman naisen, jonka haureellisen elämäntavan Jeesus otti sumeilematta esille. Epätyydyttävätkin ihmissuhteet saattavat olla niin lujissa, että niistä irrottautuminen voi olla vaikeaa. Siinä, missä minulla äsken oli joitakin ihmisiä, nyt minulla ei olisi enää ketään. Emme voi viedä ahtaan portin läpi elämämme aikana paisunutta syntisäkkiä.

Jeesus puhuu totta – portti on ahdas ja tie kapea. Voi meidän aikamme kristillisyyttä, jossa Herramme sanat noista asioista kielletään ja torjutaan - “ei saa puhua ahtaasta portista”, vaan portin on oltava niin leveä, että kaikki siitä mahtuvat sisälle riippumatta siitä tunnustavatko he syntinsä ja tahtovatko he ottaa Jeesuksen Kristuksen elämänsä Herraksi, jota heidän tulee rukoille seurata.

Sille, joka ahtaasta portista käy elämän tielle, se tie on siunattu, ihmeellinen tie - sama tie, jolla Jeesuskin meidän seuranamme kulkee.

Re: Pelastumisen vaikeus?

Viesti Kirjoittaja Kirjoittaja » 28.08.2022 20:11

kalamos kirjoitti:
Eikä Jumala voi väkisin
ottaa ketään omakseen.
Rauhaan ja Rakkauteen
ei voi pakottaa.


Näin on, eikä ketään voi pakottaa pysymään uskossa.

Re: Pelastumisen vaikeus?

Viesti Kirjoittaja kalamos » 25.08.2022 05:59

Minä luen Jumalan Sanan.
Ja sitten uskon sen.

Tähän mennessä olen lukenut
oikeastaan vasta yhden
niistä Raamatun kohdista,
jotka tämän keskustelun
otsikko ja avaus
mieleeni nostavat.

Eli pelastus on ihmisille mahdotonta.
Mutta Jumalalle kaikki on mahdollista.

Jos Jumala on jo tehnyt sen,
mikä minulle on mahdotonta,
niin kaiketi Hän vie
alkamansa hyvän työn päätökseen asti.

:bible:
Paavali (1 Tess 5:23-24) kirjoitti:
Mutta itse rauhan Jumala
pyhittäköön teidät kokonansa,
ja säilyköön koko teidän
henkenne ja sielunne ja ruumiinne
nuhteettomana
meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.

Hän, joka teitä kutsuu,
on uskollinen,
ja hän on sen myös tekevä.



28.08.2022 10:08

Eli kaikki on alusta alkaen
Jumalan tekoa.
Ja Jumalalle kaikki on mahdollista.
Mutta me ihmiset olemme se vaikeus.

Eikä Jumala voi väkisin
ottaa ketään omakseen.
Rauhaan ja Rakkauteen
ei voi pakottaa.

Mutta Jumala on tehnyt kaiken,
jotta saisi pelastaa ihmisen.

Ja kaikki alkaa siitä,
että Hän vetää meitä Poikansa tykö.
Vetovoima kohdistuu meihin,
ja meidän täytyy vain
päästää irti vanhasta.

Ja silloin me tulemme Jeesuksen tykö.
Uusi Elämä on alkanut.
Jeesuksen usko on sen kantava voima.
Meistä on tullut Jumalan lapsia.
Olemme syntyneet Hengestä.

Vaikeus on siinä,
että ahtaalla portilla
kaikki riisutaan.
Viikunapuun lehdetkin,
jotka meidän häpeäämme peittivät.
Me joudumme tunnustamaan syntimme.

Synti eli meidän syyllisyytemme
on vaikea asia myöntää.
Se on sitä maailmalle
- myös uskonnolliselle.
Johannes Kastaja
sanoi fariseuksille ja saddukeuksille,
jotka olivat tulossa kasteelle:

:bible:
Te kyykäärmeitten sikiöt

Re: Pelastumisen vaikeus?

Viesti Kirjoittaja Kirjoittaja » 24.08.2022 21:52

Niin, ilmeisesti Kalamos uskot siihen, että aidosti uskova ei voi pelastustaan menettää. Olen eri mieltä.

Ylös

cron