Raamattu on Jumalan omasivu

[quote="witness"]Yleinen ilmoitus profetian kautta on vakava muistutus ylhäältä, henkilökohtaiset profetiat taas enemmänkin koetaan lohdullisena väliintulona. [/quote]

Profetian luonteeseen todellakin kuuluu vakavuus.
Ylistyksen ja rukouken pauhu vaimenee, kun joku saa profetian sanoman.
Kaikki haluavat kuulla joka sanan, mikä profetian kautta tuodaan esille.
Sama koskee tietenkin myös rukouspalvelussa mahdollisesti esiin nousevaa
henkilökohtaista ilmoitusta.
Vakavuudesta huolimatta profetian sanoma on ihmisille
rakennukseksi, kehoitukseksi ja lohdutukseksi.

[img]http://forum.netmission.fi/core/images/smilies/bible_1.gif[/img][quote="Paavali (1 Kor 14:3)"][color=#004000]profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi ja lohdutukseksi[/color][/quote]

Vakavuus ilmenee myös siinä, että toisten tulee arvioida profetia.
Oikeastaan alkutekstin käyttämän ilmaisun pohjana on tuomitseminen.
Siis profetia tulee arvostella. Pohjana on tietenkin Jumalan Sana eli Raamatun ilmoitus.
Profetia tulee hyljätä, jos se on ristiriidassa Sanan kanssa.
Silloin se ei olekaan sitä, mitä pitäisi eli Hengen ilmoitus.
Jokin muu kuin Henki on silloin liikuttanut ihmismieltä.

[img]http://forum.netmission.fi/core/images/smilies/bible_1.gif[/img][quote="Paavali (1 Kor 14:29)"][color=#004000]Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut arvostelkoot[/color][/quote]

Profetoimisen armolahja on Hengen lahjoista Raamatun mukaan ykköstavoiteltava.
Sinulla lienee se, kun tuttavasi aina kysyy sinulta, mitä Jumala on sinulle puhunut.

[img]http://forum.netmission.fi/core/images/smilies/bible_1.gif[/img][quote="Paavali (1 Kor 14:1)"][color=#004000]Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja,
mutta varsinkin profetoimisen lahjaa.[/color] [/quote]

Raamattua lukiessa erottuu profetia omanlaisenaan: siinä on mukana niin vertauskuvaa kuin vahvaa kuvakieltä. Olisiko niin siksi, ettei sitä sellaisenaan nouse ihmismieleen, vaikka olemmehan me ihmiset taitavia kuvittelemaan moninaisia asioita omassa mielessämme.

Onko tämä aika jotenkin profiloitunut profetioihin; voidaanko sanoa, että me etsimme ennusmerkkejä, muttei meille(kään) anneta muuta kuin mitä on jo olemassa (Joonan merkki)?

Yleinen ilmoitus profetian kautta on vakava muistutus ylhäältä, henkilökohtaiset profetiat taas enemmänkin koetaan lohdullisena väliintulona. Silti itse ainakin ajattelen, että profetiaa etsivälle ei anneta muuta kuin Joonan merkki, mutta Jumalaa 'etsivä' voi iloisesti yllättyä Sanan ja sitä seuraavien merkkien kautta. 'Hän antaa niiden löytää itsensä, jotka eivät etsineet.'

Minulla on tuttava, joka tavatessamme aina kysyy, mitä Jumala on minulle puhunut. Vaikka ymmärrän, mitä hän hakee, on vastuuni kertoa, että Jumala puhuu Sanansa kautta. Eritoten se on tärkeää, ettei mikään sielullinen hajaannuttaisi tai nostaisi monessa erehtyvää ihmistä jalustalle.