Raamattu on Jumalan omasivu

Habakuk (2:2-3) kirjoitti:
Ja Herra vastasi minulle ja sanoi:
"Kirjoita näky ja piirrä selvästi tauluihin,
niin että sen voi juostessa lukea".
Sillä näky odottaa vielä aikaansa,
mutta se rientää määränsä päähän, eikä se petä.
Jos se viipyy, odota sitä;
sillä varmasti se toteutuu, eikä se myöhästy.

kalamos kirjoitti:Nuorukaisena Joosef näki kaksi uninäkyä.
Ja näyttäisi siltä, että Joosefin isä ja veljet heti ymmärsivät,
mitä unet tarkoittaisivat, jos ne olisivat enneunia.
Veljet kuitenkin luokittelivat Joosefin vain unennäkijäksi. Isäkään ei pitänyt kuulemastaan.

Gen 37:2-10) kirjoitti:
Kun Joosef oli seitsemäntoista vuoden vanha,
oli hän veljiensä kanssa lampaita paimentamassa;
hän oli nuorukaisena isänsä vaimojen Bilhan ja Silpan poikien seurassa.
Ja hän kertoi isälleen, mitä pahaa kuuli heistä puhuttavan.
Ja Israel rakasti Joosefia enemmän kuin kaikkia muita poikiansa,
koska hän oli syntynyt hänelle hänen vanhalla iällänsä,
ja hän teetti hänelle pitkäliepeisen, hihallisen ihokkaan.
Kun hänen veljensä näkivät,
että heidän isänsä rakasti häntä enemmän kuin kaikkia hänen veljiänsä,
vihasivat he häntä eivätkä voineet puhutella häntä ystävällisesti.

Kerran Joosef näki unen ja kertoi sen veljilleen;
sen jälkeen he vihasivat häntä vielä enemmän.
Hän näet sanoi heille:
"Kuulkaa, minkä unen minä olen nähnyt.
Katso, me olimme sitovinamme lyhteitä vainiolla,
ja katso, minun lyhteeni nousi seisomaan,
ja teidän lyhteenne asettuivat ympärille ja kumarsivat minun lyhdettäni."
Niin hänen veljensä sanoivat hänelle:
"Sinäkö tulisit meidän kuninkaaksemme, sinäkö hallitsisit meitä?"
Ja he vihasivat häntä vielä enemmän hänen uniensa ja puheidensa tähden.

Ja hän näki vielä toisenkin unen, jonka hän kertoi veljilleen ja sanoi:
"Minä näin vielä unen: katso, aurinko ja kuu ja yksitoista tähteä kumarsivat minua".
Ja kun hän kertoi sen isälleen ja veljilleen, nuhteli hänen isänsä häntä ja sanoi hänelle:
"Mikä uni se on, jonka sinä olet nähnyt?
Olisiko minun ja äitisi ja veljiesi tultava kumartumaan sinun eteesi maahan?"
Ja hänen veljensä kadehtivat häntä; mutta hänen isänsä pani tämän mieleensä.

Heti perään alkaa tapahtumaketju,
joka ei millään tavalla tue näkyjen toteutumista. Päinvastoin.
Parikymmentä vuotta myöhemmin unet kuitenkin toteutuivat.

Witness kirjoitti:

(Onko otsikko tarkoituksellinen, vai puuttuuko siitä yksi a-kirjain? Merkitysero itseasiassa alkoi puhutella.)

Witness kirjoitti:

Pietari oli uuden edessä. Hän ei tilannut näkyä, mutta taivaassa tahdottiin niin.

Mooses (Gen 37:2-10) kirjoitti:
Kun Joosef oli seitsemäntoista vuoden vanha,
oli hän veljiensä kanssa
lampaita paimentamassa;

hän oli nuorukaisena isänsä vaimojen
Bilhan ja Silpan poikien seurassa.

Ja hän kertoi isälleen,
mitä pahaa kuuli heistä puhuttavan.

Ja Israel rakasti Joosefia
enemmän kuin kaikkia muita poikiansa,
koska hän oli syntynyt hänelle
hänen vanhalla iällänsä,
ja hän teetti hänelle
pitkäliepeisen, hihallisen ihokkaan.

Kun hänen veljensä näkivät,
että heidän isänsä rakasti häntä
enemmän kuin kaikkia hänen veljiänsä,
vihasivat he häntä
eivätkä voineet puhutella häntä ystävällisesti.

Kerran Joosef näki unen ja kertoi sen veljilleen;
sen jälkeen he vihasivat häntä vielä enemmän.
Hän näet sanoi heille:

"Kuulkaa,
minkä unen minä olen nähnyt.

Katso, me olimme sitovinamme lyhteitä vainiolla,
ja katso, minun lyhteeni nousi seisomaan,
ja teidän lyhteenne asettuivat ympärille
ja kumarsivat minun lyhdettäni."

Niin hänen veljensä sanoivat hänelle:

"Sinäkö tulisit meidän kuninkaaksemme,
sinäkö hallitsisit meitä?"

Ja he vihasivat häntä vielä enemmän
hänen uniensa ja puheidensa tähden.

Ja hän näki vielä toisenkin unen,
jonka hän kertoi veljilleen ja sanoi:

"Minä näin vielä unen:
katso,
aurinko ja kuu ja yksitoista tähteä kumarsivat minua".

Ja kun hän kertoi sen isälleen ja veljilleen,
nuhteli hänen isänsä häntä ja sanoi hänelle:

"Mikä uni se on, jonka sinä olet nähnyt?
Olisiko minun ja äitisi ja veljiesi
tultava kumartumaan sinun eteesi maahan?"

Ja hänen veljensä kadehtivat häntä;
mutta hänen isänsä pani tämän mieleensä.

Luukas (Ap.t 2:1-4;14-17) kirjoitti:
Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla.
Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää,
ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat.
Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle.
Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä,
sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.
Niin Pietari astui esiin niiden yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja puhui heille:
"Miehet, juutalaiset ja kaikki Jerusalemissa asuvaiset,
olkoon tämä teille tiettävä, ja ottakaa minun sanani korviinne.
Eivät nämä ole juovuksissa, niinkuin te luulette; sillä nyt on vasta kolmas hetki päivästä.
Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta:
'Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala,
että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat,
ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.

Luukas (Ap.t 10:11-15) kirjoitti:
Ja hän näki taivaan avoinna ja tulevan alas astian,
ikäänkuin suuren liinavaatteen, joka neljästä kulmastaan laskettiin maahan.
Ja siinä oli kaikkinaisia maan nelijalkaisia ja matelijoita ja taivaan lintuja.
Ja tuli ääni, joka sanoi hänelle:
"Nouse, Pietari, teurasta ja syö".
Mutta Pietari sanoi:
"En suinkaan, Herra; sillä en minä ole ikinä syönyt mitään epäpyhää enkä saastaista".
Ja taas ääni sanoi hänelle toistamiseen:
"Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpyhäksi".
Tämä tapahtui kolme kertaa; sitten astia otettiin kohta ylös taivaaseen.
Ja kun Pietari oli epätietoinen siitä, mitä hänen näkemänsä näky mahtoi merkitä, niin katso,
ne miehet, jotka Kornelius oli lähettänyt ja jotka kyselemällä olivat löytäneet Simonin talon, seisoivat portilla ja tiedustelivat kuuluvalla äänellä, majailiko siellä Simon, jota myös Pietariksi kutsuttiin.
Kun Pietari yhä mietti tuota näkyä, sanoi Henki hänelle:
"Katso, kaksi miestä etsii sinua

Luukas (Ap.t 10:30-35) kirjoitti:
Ja Kornelius sanoi:
"Neljä päivää sitten, juuri tähän aikaan päivästä, minä kotonani rukoilin tällä yhdeksännellä hetkellä,
ja katso, edessäni seisoi mies loistavissa vaatteissa ja sanoi:
'Kornelius, sinun rukouksesi on kuultu, ja sinun almusi ovat tulleet muistoon Jumalan edessä.
Niin lähetä nyt Joppeen ja kutsu tykösi Simon, jota myös Pietariksi kutsutaan;
hän majailee nahkuri Simonin talossa meren rannalla.'
Sentähden minä lähetin heti sinulle sanan, ja sinä teit hyvin, kun tulit.
Nyt olemme siis tässä kaikki Jumalan edessä, kuullaksemme kaiken,
mitä Herra on käskenyt sinun puhua."
Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi:
"Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön,
vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.