Eli olemme nyt Pääsiäisen tapahtumissa
ja Kristikunnan suurimman juhlan ajassa.
Ja juhlatapahtumathan alkoivat niin,
että Jeesus ratsasti
Aasinvarsalla Jerusalemiin.
Kirjoitusten oli toteuduttava
tältäkin osin.
Kysymyksessä oli siis aasinvarsa,
jolla kukaan ei vielä ollut ratsastanut.
Ei sellaisella ratsastamisesta
tuollaisessa metelissä tulisi mitään,
ellei olisi kysymys ihmeestä.
Jossain joku kertoi aikuisesta aasista,
jota oli ulkoiluttamassa.
Kun sitten aasi näki
kaukana tien toisella puolella
pellolla kauriin
ja toisella puolella
jossain jäällä pilkkijän,
niin aasi ei tuollaisessa ruuhkassa
enää ottanut askeltakaan.
Oli siis kaiken kaikkiaan valtava ihme,
että tuo matkanteko onnistui.
Ja sen ihmeen sai aikaiseksi ratsastaja
eli Rauhan Ruhtinas.
Ja niin edes koko kaupungin
riehuminen ympärillä
ei voinut estää
sitä ihmettä,
joka jo Vanhan testamentin puolella
oli ennustettu.
Matteus (21:4-5) kirjoitti:
Mutta tämä tapahtui,
että kävisi toteen,
mikä on puhuttu profeetan kautta,
joka sanoo:
'Sanokaa tytär Siionille:
Katso,
sinun kuninkaasi tulee sinulle
hiljaisena ja ratsastaen aasilla,
ikeenalaisen aasin varsalla.
Tuo,
että ihmiset heittivät
viittansa Jeesuksen eteen,
ja sitten ne,
joilla ei ollut viittaa,
heittivät palmunlehviä tielle,
osoittaa,
että kansanjoukot pitivät Jeesusta
luvattuna Messias-Kuninkaana.
Eli meillä on
VT:n puolella tilannekuvaus,
jossa Elisa kutsui
profeetan oppilaan
menemään Jeehun tykö.
Lopulta Jeehu tunnusti,
mitä hänestä oli ennustettu.
Historioitsija (2 Kun 9:12-13) kirjoitti:
Niin ja niin hän puhui minulle
ja sanoi:
'Näin sanoo Herra:
Minä olen voidellut sinut
Israelin kuninkaaksi'.
Silloin he ottivat kiiruusti
kukin vaatteensa
ja panivat ne hänen allensa
paljaille portaille;
ja he puhalsivat pasunaan
ja huusivat:
'Jeehu on tullut kuninkaaksi."
Hoosianna-huuto
hyvin vapaasti ilmaisten
olisi suomalaisittain
Eläköön-huuto.
Siis kunnianosoitus
esimerkiksi kuninkaalle.
Alkuperäinen heprean sana
muodostuu kahdesta sanasta
Ensimmäinen osa
on käskymuoto
sanasta 'jasa'
eli 'pelastus'
Jasa on itse asiassa Jeesus.
Nimi Jeesus
tarkoittaa juuri pelastusta.
Jeesus = Jahve pelastaa
Tämä nimi oli enkelin käskystä
annettava Hänelle,
koska ...
Raamattu kansalle Matteus (1:21) kirjoitti:
hän pelastaa kansansa
Ja tämä pelastusteko oli nyt
hyvin lähellä.
Ja tätä varten Jeesus
ratsasti aasinvarsalla Jerusalemiin
Vanhan Testamentin
ennustuksen mukaisesti.
Ja kansa huusi
pelastusta rukoillen:
Pelasta nyt Matteus (21:9) kirjoitti:
Ja kansanjoukot,
jotka kulkivat hänen edellään
ja jotka seurasivat,
huusivat sanoen:
'Hoosianna Daavidin pojalle!
Siunattu olkoon hän,
joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna korkeuksissa!
Pääsiäinen oli ovella.
Se merkitsi sitä,
että Jerusalem oli tulvillaan
Israelin kansalaisia
myös muualta kuin Israelista.
He olivat tulleet Pääsiäisjuhlille.
He tiesivät, mitä seremonioita
siihen kuuluu.
Mutta sitten tapahtuu jotakin
yliluonnollista ja täysin yllättävää.
He tajuavat,
että aasinvarsalla ratsastava mies
on Daavidin Poika.
Ja ymmärtävät,
että he ovatkin todistamassa
Messias-lupauksen täyttymystä.
Ja niin he alkavat laulaa
niitä psalmeja (Ps 113-118),
joita pääsiäisen aikaan
laulettiin Jerusalemissa.
Psalmisti (Ps 118:23-26) kirjoitti:
Herralta tämä on tullut;
se on ihmeellistä
meidän silmissämme.
Tämä on se päivä,
jonka Herra on tehnyt;
riemuitkaamme
ja iloitkaamme
siitä.
Oi Herra, auta,
oi Herra, anna menestys!
Siunattu olkoon hän,
joka tulee Herran nimeen;
me siunaamme teitä
Herran huoneesta.
He ovatkin tässä ja nyt
ottamassa vastaan
Messias-kuningastaan:
"Siunattu olkoon hän,
joka tulee Herran nimeen".Tuossa Psalmissa,
joka heitä innoitti,
on myös tuo Hoosianna.
הוֹשִׁ֘יעָ֥ה = pelasta
נָּ֑א = nyt
Israelin kansan
Messiasodotus oli täyttynyt.
He ymmärsivät,
että nyt Messias
perustaa Valtakuntansa.
Markus (11:9-10) kirjoitti:
Ja ne,
jotka kulkivat edellä,
ja jotka seurasivat,
huusivat:
'Hoosianna,
siunattu olkoon hän,
joka tulee Herran nimeen!
Siunattu olkoon
isämme Daavidin valtakunta,
joka tulee.
Hoosianna korkeuksissa!'
Se, mitä tapahtui,
ei jäänyt epäselväksi
uskonnolliselta johdolta,
joka oli kauhuissaan.
Kansa oli ottamassa
Jeesuksen vastaan
luvattuna Messiaskuninkaanaan.
Johannes (12:12-13) kirjoitti:
kun suuri kansanjoukko,
joka oli saapunut juhlille,
kuuli,
että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin,
ottivat he palmupuiden oksia
ja menivät häntä vastaan
ja huusivat:
"Hoosianna,
siunattu olkoon hän,
joka tulee Herran nimeen,
Israelin kuningas!"
Kun uskonnollinen johto
ei itse voinut tilanteelle mitään,
he pyysivät Jeesusta
kieltämään tuollaisen huutamisen.
Luukas (19:38-40) kirjoitti:
"Siunattu olkoon hän,
joka tulee,
Kuningas Herran nimessä;
rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!"
Ja muutamat fariseukset
kansanjoukosta sanoivat hänelle:
"Opettaja,
nuhtele opetuslapsiasi".
Mutta hän vastasi ja sanoi:
"Minä sanon teille:
jos nämä olisivat vaiti,
niin kivet huutaisivat."
Myöhemmin tuo
kivien huutaminen
sitten toteutui monellakin tavalla.
Mutta nyt on edessämme
täysin selvä tilannekuva.
Israelin kansa on ottamassa
vastaan Messias-Kuningastaan.
Israelin uskonnollinen johto
ei ollut.
Markus (11:1-6) kirjoitti:Ja kun he lähestyivät Jerusalemia,
tullen Beetfageen ja Betaniaan
Öljymäelle,
lähetti hän kaksi opetuslastaan
ja sanoi heille: "Menkää kylään,
joka on edessänne,
niin te kohta,
kun sinne tulette,
löydätte sidottuna varsan,
jonka selässä
ei yksikään ihminen
vielä ole istunut;
päästäkää se ja tuokaa tänne.
Ja jos joku teille sanoo: niin sanokaa: "Herra tarvitsee sitä
ja lähettää sen
kohta tänne takaisin."
Niin he menivät ja löysivät
oven eteen ulos kujalle sidotun
varsan ja päästivät sen.
Ja muutamat niistä,
jotka siellä seisoivat,
sanoivat heille: "Mitä te teette,
kun päästätte varsan?"
Niin he sanoivat heille,
niinkuin Jeesus oli käskenyt;
ja he antoivat heidän mennä.
Matka alkoi Betaniasta,
jossa Jeesus oli herättänyt
Lasaruksen kuolleista.
Joten ei ole ihme,
että ihmiset eivät vastustelleet
aasin päästämistä,
kun kerran Herra tarvitsee sitä.
Ja itse asiassa kaikki kansa
halusi nähdä Jeesuksen.
Johannes (12:9) kirjoitti:
Silloin suuri joukko juutalaisia
sai tietää,
että hän oli siellä;
ja he menivät sinne,
ei ainoastaan
Jeesuksen tähden,
vaan myöskin nähdäkseen
Lasaruksen,
jonka hän oli herättänyt kuolleista.
Uskonnollinen johto
ei kuitenkaan
ollut ollenkaan innoissaan.
Johannes (12:10-11) kirjoitti:
Mutta ylipapit päättivät
tappaa Lasaruksenkin,
koska monet juutalaiset
hänen tähtensä menivät sinne
ja uskoivat Jeesukseen.
Mutta Herra ei tarvinnut
uskonnollista johtoa.
Hänelle riitti aasi.
Aasin varsa.
Ja tämän aasin varsan
palvelutehtävän myötä
Jeesus tuli
matkansa määränpäähän
täyttämään sen tehtävän,
jota varten hän oli
taivaasta maan päälle tullut.
Mutta murheellinen oli se näky,
jonka Jeesus näki perille tultuaan.
Markus (11:11) kirjoitti:
Ja hän kulki sisälle
Jerusalemiin ja meni pyhäkköön;
ja katseltuaan kaikkea
hän lähti niiden
kahdentoista kanssa Betaniaan,
sillä aika oli jo myöhäinen.
Eikä aamu sitten
ollut sen parempi.
Markus (11:12-14) kirjoitti:
Kun he seuraavana päivänä
lähtivät Betaniasta,
oli hänen nälkä.
Ja kun hän kaukaa näki
viikunapuun, jossa oli lehtiä,
meni hän katsomaan,
löytäisikö ehkä jotakin siitä;
mutta tultuaan sen luo
hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä.
Sillä silloin ei ollut viikunain aika.
Niin hän puhui ja sanoi sille:
"Älköön ikinä enää kukaan
sinusta hedelmää syökö".
Ja hänen opetuslapsensa
kuulivat sen.
Ja sitten Jeesus tuli
Isänsä huoneeseen,
josta oli tehty ryövärien luola.
Markus (11:15-17) kirjoitti:
Ja he tulivat Jerusalemiin.
Ja hän meni pyhäkköön
ja rupesi ajamaan ulos niitä,
jotka myivät ja ostivat pyhäkössä,
ja kaatoi kumoon
rahanvaihtajain pöydät
ja kyyhkysten myyjäin istuimet,
eikä sallinut kenenkään
kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta.
Ja hän opetti ja sanoi heille:
"Eikö ole kirjoitettu:
'Minun huoneeni on kutsuttava
kaikkien kansojen rukoushuoneeksi?'
Mutta te olette tehneet siitä
ryövärien luolan."
Ja tämän kuuli nyt
myös uskonnollinen johto,
ja se halusi tappaa Jeesuksen.
Ongelmana oli vain kansa,
joka uskoi Jeesuksen olevan Messias.
Markus (11:18) kirjoitti:
Ja ylipapit ja kirjanoppineet
kuulivat sen
ja miettivät,
kuinka saisivat hänet surmatuksi;
sillä he pelkäsivät häntä,
koska kaikki kansa oli
hämmästyksissään
hänen opetuksestansa.
Mutta tosiasiassa
kuolema kohtasi Viikunapuuta
eli uskontoa,
jota ylipapit ja kirjanoppineet
halusivat pitää yllä.
Markus 11:19-22) kirjoitti:
Illan tultua he menivät
kaupungin ulkopuolelle.
Ja kun he varhain aamulla
kulkivat ohi,
näkivät he viikunapuun
kuivettuneen juuria myöten.
Silloin Pietari muisti
Jeesuksen sanat
ja sanoi hänelle:
"rabbi, katso,
viikunapuu, jonka sinä kirosit,
on kuivettunut".
Jeesus vastasi
ja sanoi heille:
"Pitäkää usko Jumalaan."
Viikunapuu eli
uskonnollinen järjestelmä
oli kuivettunut.
Se ei enää koskaan
antaisi hedelmää.
Mutta toisin on
Viinipuun kanssa.
Jeesus puhui sitten
Viinitarhureille:
Markus (12:1-12) kirjoitti:"Mies istutti viinitarhan
ja teki aidan sen ympärille
ja kaivoi viinikuurnan
ja rakensi tornin;
ja hän vuokrasi sen viinitarhureille
ja matkusti muille maille.
Ja kun aika tuli,
lähetti hän palvelijan
viinitarhurien luo
perimään tarhureilta
viinitarhan hedelmiä.
Mutta he ottivat hänet kiinni,
pieksivät ja lähettivät tyhjin käsin pois.
Ja vielä hän lähetti
heidän luoksensa toisen palvelijan.
Ja häntä he löivät päähän ja häpäisivät.
Ja hän lähetti vielä toisen,
ja sen he tappoivat;
ja samoin useita muita:
toisia he pieksivät,
toisia tappoivat.
Vielä hänellä oli ainoa rakas poikansa.
Hänet hän lähetti viimeiseksi
heidän luoksensa sanoen: 'Kavahtavat kaiketi minun poikaani'.Mutta viinitarhurit sanoivat toisilleen:'Tämä on perillinen;
tulkaa,
tappakaamme hänet,
niin perintö jää meille'.Ja he ottivat hänet kiinni,
tappoivat
ja heittivät hänet ulos viinitarhasta.
Mitä nyt viinitarhan herra
on tekevä?
Hän tulee
ja tuhoaa viinitarhurit
ja antaa viinitarhan muille.
Ettekö ole lukeneet tätä kirjoitusta:
Se kivi,
jonka rakentajat hylkäsivät,
on tullut kulmakiveksi;
Herralta tämä on tullut
ja on ihmeellinen
meidän silmissämme?
Silloin he olisivat tahtoneet
ottaa hänet kiinni,
mutta pelkäsivät kansaa;
sillä he ymmärsivät,
että hän oli puhunut
tämän vertauksen heistä.
Ja he jättivät hänet ja menivät pois.
He vihasivat Jeesusta.
mutta eivät pelänneet Häntä.
He pelkäsivät kansaa.
Heidän ainoa toivonsa
ongelman ratkaisemiseksi,
oli yrittää saada
Jeesus sanomaan
jotain sellaista,
josta voisivat Häntä syyttää
ja sitten tuomita.
Kun juutalainen uskonnollinen johto
ei pärjännyt sanailussa,
he lähettivät herodilaiset asialle.
Markus (12:13) kirjoitti:
Ja he lähettivät hänen luoksensa
muutamia fariseuksia
ja herodilaisia
kietomaan häntä sanoilla.
Herodilaisten mukaantulo
toi ihan uuden poltteen
kysymyksiin,
joka koskikin nyt tietenkin
maallista johtoa.
Markus (12:14) kirjoitti:
Opettaja,
me tiedämme,
että sinä olet totinen
etkä välitä kenestäkään,
sillä sinä et katso henkilöön,
vaan opetat Jumalan tietä totuudessa.
Onko luvallista
antaa keisarille veroa vai ei?
Tuleeko meidän antaa vai ei?
Mutta Jeesus hajotti kahtia
tuon fariseusten ja herodilaisten
liittouman.
Markus (12:17) kirjoitti:
Antakaa keisarille,
mikä keisarin on,
ja Jumalalle,
mikä Jumalan on
Sitten tuli onneaan koettelemaan
saddukeukset.
Sekin uskonnon ja valtion sekoitus.
Ja huippuasemastaan riippumatta
niin maallinen,
ettei uskonut ylösnousemukseen.
Ja Jeesus vastaa
heidän aviokysymykseensä:
Markus 12:24) kirjoitti:
Ettekö te siitä syystä eksy,
kun ette tunne kirjoituksia
ettekä Jumalan voimaa?
Ja sitten tuleekin jo paluu
hengelliseen alueeseen.
Markus (12:28) kirjoitti:
Silloin tuli hänen luoksensa
eräs kirjanoppinut,
joka oli kuullut
heidän keskustelunsa
ja huomannut hänen
hyvin vastanneen heille,
ja kysyi häneltä:
"Mikä on ensimmäinen
kaikista käskyistä?"
Oli palattu lain täyttymykseen.
Rakkauden kaksoiskäskyyn.
Ja niin lopputulema
sanallisista haasteista oli tämä:
Markus (12:34) kirjoitti:
Eikä kukaan enää rohjennut
häneltä kysyä.
Kun kukaan ei enää rohjennut
kysyä mitään,
oli aika opetukselle.
Nyt Jeesus kysyi fariseuksilta:
Matteus (22:42) kirjoitti:
"Mitä arvelette Kristuksesta?
Kenen poika hän on?"
He sanoivat hänelle:
"Daavidin".
Ja sitten tulee Opettajan
jatkokysymys:
Markus (12:35-37) kirjoitti:Ja opettaessaan pyhäkössä
Jeesus puhui edelleen
ja sanoi: 'Kuinka kirjanoppineet sanovat,
että Kristus on Daavidin poika?
Onhan Daavid itse sanonut
Pyhässä Hengessä: Herra sanoi minun Herralleni:
Istu minun oikealle puolelleni,
kunnes minä panen sinun vihollisesi
sinun jalkojesi alle.
Daavid itse sanoo häntä
Herraksi;
kuinka hän sitten on
hänen poikansa?' Ja suuri kansanjoukko
kuunteli häntä mielellään.
Mutta jatkokysymykseen
fariseukset eivät enää
osanneet mitään vastata.
Fariseukset ja kirjanoppineet
oli lopullisesti vaiennettu.
Ja nyt Jeesus puhuu kansalle
suorin sanoin:
Markus (12:38-40) kirjoitti:
Ja opettaessaan hän sanoi:
'Varokaa kirjanoppineita,
jotka mielellään käyskelevät
pitkissä vaipoissa
ja haluavat tervehdyksiä toreilla
ja etumaisia istuimia synagoogissa
ja ensimmäisiä sijoja pidoissa,
noita,
jotka syövät leskien huoneet
ja näön vuoksi
pitävät pitkiä rukouksia;
he saavat
sitä kovemman tuomion".
Ja kohta tulee demonstraatio siitä,
kuinka taivaassa nähdään
kirjanoppineiden toiminta
ja kuinka leskien toiminta.
Markus (12:41-44) kirjoitti:
Ja hän istui vastapäätä
uhriarkkua ja katseli,
kuinka kansa pani
rahaa uhriarkkuun.
Ja monet rikkaat panivat paljon.
Niin tuli köyhä leski
ja pani kaksi ropoa,
yhteensä muutamia pennejä.
Ja hän kutsui opetuslapsensa
tykönsä ja sanoi heille:
'Totisesti minä sanon teille:
tämä köyhä leski
pani enemmän kuin kaikki muut,
jotka panivat uhriarkkuun.
Sillä he kaikki panivat liiastaan,
mutta tämä pani puutteestaan
kaiken, mitä hänellä oli,
koko elämisensä."
Opetuslapset eivät
vieläkään oikein olleet ymmärtäneet,
missä mennään.
He halusivat näyttää Jeesukselle
ihastuksissaan Herodeksen
entisöimää temppeliä.
Kuinka onkaan kaikki kohdallaan
Jumalan Valtakuntaa varten.
Temppeli loistaa ja
Kuningasten Kuningaskin on jo
tullut Jerusalemiin
Hoosianna-huutojen kera.
Nyt on korkea aika saattaa
opetuslasten ajatuksetkin kohdalleen.
Markus (13:1-2) kirjoitti:
Ja kun hän meni ulos pyhäköstä,
sanoi eräs hänen opetuslapsistaan
hänelle:
"Opettaja,
katso, millaiset kivet
ja millaiset rakennukset!"
Jeesus vastasi hänelle:
'Sinä näet nämä
suuret rakennukset.
Niistä ei ole jäävä
kiveä kiven päälle
maahan jaottamatta."
Ja nyt opetuslasten sydän aukeaa.
He ymmärtävät,
että he eivät nyt
kertakaikkiaan ymmärrä.
Ja he kysyvät Jeesukselta.
Miten asiat oikein
tulevat menemään.
Jeesus selittää
yhden sukupolven tapahtumat,
jotka päättyvät näin:
Mark 13:26-27) kirjoitti:
Ja silloin he näkevät
Ihmisen Pojan tulevan pilvissä
suurella voimalla ja kirkkaudella.
Ja samaan aikaan
uskonnollinen johto
pohtii ihan muita asioita:
Markus (14:1) kirjoitti:
Niin oli kahden päivän perästä
pääsiäinen
ja happamattoman leivän juhla,
ja ylipapit ja kirjanoppineet
miettivät,
kuinka saisivat hänet otetuksi
kavaluudella kiinni
ja tapetuksi.
Ylipapit ja kirjanoppineet
olivat siis päättäneet
tappaa Jeesuksen.
Ongelmana oli lähestyvä juhla.
Markus (14:2) kirjoitti:
"Ei juhlan aikana,
ettei syntyisi meteliä kansassa".
Mutta asiat etenivät ehkä
nopeammin kuin aavistivatkaan.
Markus (14:3) kirjoitti:
Ja kun hän oli Betaniassa,
pitalisen Simonin asunnossa,
tuli hänen aterialla ollessaan nainen,
mukanaan alabasteripullo
täynnä oikeata,
kallista nardusvoidetta.
Hän rikkoi alabasteripullon
ja vuodatti voiteen
hänen päähänsä.
Jeesus selittää,
mistä on kysymys.
Markus (14:8) kirjoitti:
Edeltäkäsin hän voiteli
minun ruumiini
hautaamista varten.
Juudas Iskariot oli
ainakin yksi närkästyjä,
koska oli varas,
ja olisi halunnut varastaa
tuostakin voiteesta saatavat rahat.
Markus (14:10) kirjoitti:
Ja Juudas Iskariot,
yksi niistä kahdestatoista,
meni ylipappien luo
kavaltaakseen hänet heille.
Ja ylipapitkin tiesivät,
mikä Juudakseen tehoaa.
Markus (14:11) kirjoitti:
Kun nämä sen kuulivat,
ihastuivat he
ja lupasivat antaa hänelle rahaa.
Juudas oli siis jo tehnyt
päätöksensä.
Ja hioi ajatuksissaan
kavaltamistilaisuutta.
Ja sitten olikin jo
Pääsiäislampaan syömisen aika.
Sitä syötäessä
Jeesus paljastaa
Juudaksen salaisuuden.
Markus (14:18) kirjoitti:
Totisesti minä sanon teille:
yksi teistä kavaltaa minut,
yksi, joka syö minun kanssani
Tullaan huippuhetkeen.
Markus (14:22) kirjoitti:
Ja heidän syödessään
Jeesus otti leivän,
siunasi,
mursi ja antoi heille
ja sanoi:
"Ottakaa,
tämä on minun ruumiini."
Opetuslapset tuskin ymmärsivät
kovinkaan selvästi
muuta kuin
traditionaalista leivän murtamista,
vaikka Jeesus puhui
omasta ruumiistaan ja verestään.
Markus (14:24) kirjoitti:
Tämä on minun vereni,
liiton veri,
joka vuodatetaan monen edestä.
Jeesus on huolissaan
opetuslapsistaan.
Markus (14:27-28) kirjoitti:Kaikki te loukkaannutte,
sillä kirjoitettu on:
Minä lyön paimenta,
ja lampaat hajotetaan'.
Mutta ylösnoustuani
minä menen teidän edellänne Galileaan
Pietari loukkaantui ykkösenä.
Markus (14:29) kirjoitti:
"Vaikka kaikki loukkaantuisivat,
en kuitenkaan minä".
Sitten Jeesus alkaa tulla tuskaan.
Markus (14:32-34) kirjoitti:
Ja he tulivat maatilalle,
jonka nimi on Getsemane;
ja hän sanoi opetuslapsillensa:
"Istukaa tässä,
sillä aikaa kuin minä rukoilen."
Ja hän otti mukaansa
Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen;
ja hän alkoi kauhistua
ja tulla tuskaan.
Ja hän sanoi heille:
"Minun sieluni
on syvästi murheellinen,
kuolemaan asti;
olkaa tässä ja valvokaa."
Pietari oli luvannut,
ettei jätä Jeesusta,
mutta ei jaksanut
valvoa Jeesuksen tähden
edes yhtä hetkeä.
Jeesus hikoilee
äärimmäisessä tuskassaan verta.
Markus (14:36) kirjoitti:
Abba, Isä,
kaikki on mahdollista sinulle;
ota pois minulta tämä malja.
Mutta ei,
mitä minä tahdon,
vaan mitä sinä!
Tämä tapahtuu kolme kertaa.
Ja sitten:
Markus (14:41-42) kirjoitti:
Te nukutte vielä ja lepäätte!
Jo riittää!
Hetki on tullut;
katso,
Ihmisen Poika
annetaan syntisten käsiin.
Nouskaa, lähtekäämme;
katso,
se, joka kavaltaa minut,
on lähellä.
Ja kohta sotilasjoukko
tulee ottamaan kiinni Jeesusta.
Kunhan ensin tunnistavat Hänet.
Ja sitä varten Juudas tulee
ja tervehtii Jeesusta suudelmalla.
Mutta ylipapeilla on vieläkin
vakava ongelma.
He eivät ole löytäneet mitään,
mistä syyttää Jeesusta.
Markus (14:55) kirjoitti:
Mutta ylipapit ja koko neuvosto
etsivät todistusta
Jeesusta vastaan
tappaaksensa hänet,
mutta eivät löytäneet.
Jeesus ei vastannut ylipapille mitään.
Ja sekös suututti.
Ja silloin ylipappi
oli pakotettu itse sanomaan,
että Jeesus on Kristus.
Markus (14:61) kirjoitti:
"Oletko sinä Kristus,
sen Ylistetyn Poika?"
Ja Jeesus vastaa
aloittaen vastauksensa
lausuen Jumalan nimen
ensimmäisessä persoonassa:
"MINÄ OLEN"Ja siitä oli sitten syytös revittävä.
Markus (14:63-64) kirjoitti:
Niin ylimmäinen pappi
repäisi vaatteensa
ja sanoi:
'Mitä me enää
todistajia tarvitsemme?
Te kuulitte hänen pilkkaamisensa.
Mitä arvelette?'
Niin he kaikki
tuomitsivat hänet
vikapääksi kuolemaan.
Ja nyt alkoi käsittely.
Markus (14:65) kirjoitti:
Ja muutamat rupesivat
sylkemään häntä
ja peittivät hänen kasvonsa
ja löivät häntä nyrkillä
ja sanoivat hänelle:
"Profetoi!"
Oikeudenpalvelijatkin
löivät häntä poskelle.
Ja sitten ikuista uskollisuutta
luvannut Pietari
kieltää kiroillen Jeesuksen.
Kolmesti.
Kukko laulaa.
Ja Pietarin uho on muuttunut
katkeraksi itkuksi.
Nyt alkaa roomalainen
oikeusistunto.
Markus (15:2) kirjoitti:
"Oletko sinä
juutalaisten kuningas?"
Markus (15:1) kirjoitti:
Ja heti aamulla ylipapit
ynnä vanhimmat
ja kirjanoppineet
ja koko neuvosto tekivät päätöksen,
sitoivat Jeesuksen,
veivät hänet pois
ja antoivat Pilatuksen käsiin.
Pilatus ei suinkaan pelleillyt,
kun kysyi syytetyltä:
Markus (15:2) kirjoitti:
"Oletko sinä
juutalaisten kuningas?"
Pilatus huomasi,
että hän joutuu itse ratkaisemaan,
onko Jeesus juutalaisten kuningas.
Markus (15:3-5) kirjoitti:
Ja ylipapit tekivät
monta syytöstä
häntä vastaan.
Niin Pilatus taas kysyi häneltä
sanoen:
"Etkö vastaa mitään?
Katso,
kuinka paljon syytöksiä
he tekevät sinua vastaan."
Mutta Jeesus
ei enää vastannut mitään,
niin että Pilatus ihmetteli.
Pilatus oli jo tullut sisimmässään
tietoiseksi siitä,
että hänen tuomittavanaan
on todellakin juutalaisten Kuningas.
Markus (15:7-10) kirjoitti:
Mutta juhlan aikana
hän tavallisesti päästi heille
yhden vangin irti,
sen, jota he anoivat.
Niin siellä oli eräs mies,
jota sanottiin Barabbaaksi,
vangittu muiden
kapinoitsijain kanssa,
jotka kapinassa
olivat tehneet murhan.
Ja kansa meni sinne ylös
ja rupesi pyytämään,
että hän tekisi heille,
niinkuin hänen tapansa oli.
Pilatus vastasi heille
sanoen:
"Tahdotteko,
että päästän teille
juutalaisten kuninkaan?"
Sillä hän tiesi,
että ylipapit kateudesta
olivat antaneet
hänet hänen käsiinsä.
Ylipapit kiihottivat kansaa,
joka vähän aikaa sitten
oli huutanut Jeesukselle
Nyt se huusi:
Markus (15:11-14) kirjoitti:
Mutta ylipapit
kiihoittivat kansaa anomaan,
että hän ennemmin päästäisi
heille Barabbaan.
Ja Pilatus puhui taas heille
ja sanoi:
"Mitä minun sitten
on tehtävä hänelle,
jota te sanotte
juutalaisten kuninkaaksi?"
Niin he taas
huusivat:
"Ristiinnaulitse hänet!"
Mutta Pilatus sanoi
heille:
"Mitä pahaa
hän sitten on tehnyt?"
Mutta he huusivat
vielä kovemmin:
"Ristiinnaulitse hänet!"
Sääliksi käy Pilatusta.
Markus (15:15) kirjoitti:
Ja kun Pilatus tahtoi tehdä
kansalle mieliksi,
päästi hän heille Barabbaan,
mutta Jeesuksen
hän ruoskitti
ja luovutti ristiinnaulittavaksi.
Jeesus sai hirvittävän käsittelyn
jo ennen ristiinnaulitsemista.
Hän olisi normaalina ihmisenä
kuollut jo siihen.
Mutta kukaan ei voinut
ottaa Hänen henkeään,
koska Hän oli Jumalan Poika.
Eikä Hän astunut alas ristiltä,
vaikka olisi voinut,
sillä Hän Rakasti niin paljon
Sinua ja minua,
että kärsi loppuun asti
sovittaakseen koko ihmiskunnan.
Ja vasta kun kaikki oli
TÄYTETTY /
MAKSETTUHän antoi Henkensä.
Hän siis antoi ristillä Henkensä
juutalaisten tuijottaessa ristiä,
jossa Jeesus riippui.
Ristiä, jossa luki:
---------------------------
Tämä on
Jeesus Nasaretilainen
Juutalaisten Kuningas----------------------------
Tällä kirjoituksella
Pilatus tunnusti
uskonsa Jeesukseen.
Pilatus oli vastannut
Jeesukselle esittämäänsä
kysymykseen kirjallisesti.
Eikä asia jäänyt epäselväksi
myöskään roomalaisilta sotilailta.
Markus (15:39) kirjoitti:
Mutta kun sadanpäämies,
joka seisoi häntä vastapäätä,
näki hänen näin antavan henkensä,
sanoi hän:
"Totisesti tämä ihminen
oli Jumalan Poika."
Mutta juutalaiset eivät
nähneet tai halunneet nähdä,
että Hän totisesti on
Jumalan Poika.
Ei vaikka,
olivat juuri vähän aikaa sitten
tämän tosiasian tiedostaneet,
ja huutaneet ilmoille
Jeesuksen
Kuninkuuden ja Messiaanisuuden.
Ei vaikka kuulivat
Jumalan äänen
taivaasta.
Ei vaikka lukivat
kirjallisen todistuksen
ristin päällekirjoituksesta.
------------------
Tämä on
J H W H------------------
Pilatuksen kirjoituttamasta
ylimmästä eli heprealaisesta
tekstistä
loisti heidän silmiinsä
ristiinnaulitun kuvauksen
kunkin sanan
ensimmäinen kirjain,
jotka muodostivat
Jumalan nimen
eli oikealta vasemmalle lukien
י ה ו הEli tuo
neljän sanan tekstikatkelma
kokonaisuudessaan:
ישועה הנצרה והמלך היהודיםKirjanoppineet ja fariseukset
halusivat korjausta tekstiin.
Jos Pilatus olisi siihen
suostunut,
niin lopputulos
olisi ollut
vähintään yhtä selvä
ilmoitus Jumalan Pojasta,
Jahvesta, joka Pelastaa.
---------------------------
Hän on sanonut:
MINÄ OLEN
Juutalaisten Kuningas---------------------------
Siinä olisi nyt ollut
keskimmäisenä
sama Jumalan nimi
uloskirjoitettuna suoraan
ensimmäisessä persoonassa
' H J HRatkaisevaan rooliin
nousevat miesten sijasta naiset.
Markus (15:40-41) kirjoitti:
Ja siellä oli myös naisia
taampaa katselemassa.
Näiden joukossa olivat
Maria Magdaleena
ja Maria,
Jaakob nuoremman ja Jooseen äiti,
ja Salome,
jotka hänen ollessaan Galileassa
olivat seuranneet
ja palvelleet häntä,
sekä useita muita,
jotka olivat tulleet hänen kanssaan
ylös Jerusalemiin.
Toki myös mies,
joka oli ollut vaatimassa
kuolemantuomiota,
yllättää.
Markus (15:43) kirjoitti:
Joosef,
arimatialainen,
arvossapidetty neuvoston jäsen,
joka hänkin odotti
Jumalan valtakuntaa,
rohkaisi mielensä
ja meni sisälle
Pilatuksen luo
ja pyysi
Jeesuksen ruumista.
On siinä ilmeitä vaihdettu.
Mutta lupa heltisi.
Markus (15:47) kirjoitti:
Ja Maria Magdaleena
ja Maria, Jooseen äiti,
katselivat,
mihin hänet pantiin.
Suuren neuvoston jäsenen lisäksi,
on toinenkin yllättäjä.
Mies, joka oli paitsi fariseus
myös juutalaisten hallitusmiehiä.
Johannes (19:38-40) kirjoitti:
Mutta sen jälkeen Joosef,
arimatialainen,
joka oli Jeesuksen opetuslapsi,
vaikka salaa,
juutalaisten pelosta,
pyysi Pilatukselta
saada ottaa Jeesuksen ruumiin;
ja Pilatus myöntyi siihen.
Niin hän tuli
ja otti Jeesuksen ruumiin.
Tuli myös Nikodeemus,
joka ensi kerran
oli yöllä tullut Jeesuksen tykö,
ja toi mirhan ja aloen seosta
noin sata naulaa.
Niin he ottivat Jeesuksen ruumiin
ja käärivät sen
hyvänhajuisten yrttien kanssa
käärinliinoihin,
niinkuin juutalaisilla on tapana
haudata.
Nikodeemuksen tuoma
mirhan ja aloen seoksen määrä
oli sellainen,
jota käytettiin,
kuninkaan hautauksessa.
Kaikki täytyi tehdä valtavalla
kiireellä,
sillä auringonlaskiessa
alkaisi Suuri Sapatti.
Jo kaikkien lupien hankkiminen
poikkeusjäjestelyihin,
jotka tarvittiin,
jotta ristiinnaulitun ruumista
ei normaaliin tapaan
heitettäisi kaatopaikalle,
vaativat aikansa.
Naiset kuitenkin seurasivat
kaikkea tapahtunutta
uskollisesti loppuun asti.
Jeesus oli siis saatu
jotenkin hautaan
juuri ennen Suuren Sapatin alkua
eli ennen auringonlaskua.
Suuren sapatin jälkeen
tori oli auki yhden päivän.
Silloin kolme naista
kiiruhti ostoksille
ostamaan hyvänhajuisia yrttejä
tehdäkseen voiteet,
joilla voidella Jeesuksen ruumis.
Markus (16:1) kirjoitti:
Ja kun Sapatti oli ohi,
ostivat Maria Magdaleena
ja Maria, Jaakobin äiti,
ja Salome
hyvänhajuisia yrttejä
mennäkseen voitelemaan häntä.
Tuon jälleen kiireisen
päivän jälkeen
tuli viikkosapatti.
Mutta sitten viikon
ensimmäisen päivän aamuna
naiset menivät valmistamiensa
hyvänhajuisten voiteiden kanssa
haudalle voitelemaan
Jeesuksen ruumis.
Markus (16:2) kirjoitti:
Ja viikon ensimmäisenä päivänä
he tulivat haudalle ani varhain,
auringon noustessa.
Tosiasiassa Jeesuksen ruumis
ei enää ollut haudassa.
Se oli ollut siellä tarkalleen
- kolme yötä
- kolme päivää
Ja sitten
kolmannen päivän jälkeen
auringonlaskun aikaan
noussut ylös haudasta.
Mutta tätähän naiset
eivät tienneet.
Lähestyessään hautaa,
he miettivät
varmaan useampaakin ongelmaa.
Hautaa vartioivaa sotilasjoukkoa
ja suurta kiveä haudan suulla.
Heidän lähestyessään hautaa
Herran enkeli
hoiti kummankin ongelman.
Tuli suuri maanjäristys,
kun enkeli tuli paikalle
ja vieritti kiven pois.
Ja sotajoukko vaipui
kuin kuolleena maahan.
Markus (16:3-4) kirjoitti:
Ja he sanoivat toisilleen:
"Kuka meille vierittää kiven
hautakammion ovelta?"
Ja katsahtaessaan ylös
he näkivät kiven poisvieritetyksi;
se oli näet hyvin suuri.
Ei ollut mitään estettä mennä
sisälle hautakammioon.
Mutta yllätykset jatkuivat.
Markus (16:5) kirjoitti:
Ja mentyään
hautakammion sisään
he näkivät nuorukaisen
istuvan oikealla puolella,
puettuna
pitkään, valkeaan
vaatteeseen;
ja he peljästyivät
suuresti.
Nyt meni suunnitelmat sekaisin
ja luultavasti voiteet maahan.
Markus (16:6) kirjoitti:
Mutta hän sanoi heille:
"Älkää peljästykö;
te etsitte Jeesusta,
Nasaretilaista,
joka oli ristiinnaulittu.
Hän on noussut ylös;
ei hän ole täällä.
Katso,
tässä on paikka,
johon he hänet panivat.
Kuinka kauan lienevät katsoneet
tuota paikkaa,
kunnes enkeli antaa tehtävän.
Markus (16:7-8) kirjoitti:
Mutta menkää ja sanokaa
hänen opetuslapsillensa
ja Pietarille:
'Hän menee teidän edellänne
Galileaan;
siellä te saatte hänet nähdä,
niinkuin hän teille sanoi.'"
Niin he tulivat ulos
ja pakenivat haudalta,
sillä heidät oli vallannut
vavistus ja hämmästys,
eivätkä sanoneet
kenellekään mitään,
sillä he pelkäsivät.
Siis tulivat ulos haudasta,
mutta eivät alkaneet selittää
kohtaamilleen ihmisille mitään.
Vaan kiiruhtivat sanomaan
enkelin käskyttämän viestin
Pietarille ja opetuslapsille.
Kuultuaan naisjoukon välittämät
enkelin sanat,
Pietari ja Johannes
juoksivat haudalle.
Totesivat asian olevan
niin kuin naiset
olivat kertoneet.
Tyhhhjähhh!!!
Maria Magdaleena
meni heidän perässään
uudelleen haudalle,
ja jäi sinne itkemään
Pietarin ja Johanneksen
poistuttua.
Ja silloin Jeesus itse ilmestyi
ja siis ensimmäisenä
Maria Magdaleenalle,
josta oli ajanut ulos
seitsemän riivaajaa.
Markus (16:9) kirjoitti:
Mutta
ylösnousemisensa jälkeen
hän varhain aamulla
viikon ensimmäisenä päivänä
ilmestyi ensiksi
Maria Magdaleenalle,
josta hän oli ajanut ulos
seitsemän riivaajaa.
Ja nyt Maria Magdaleenan
täytyi vielä kerran jaksaa rientää
Pietarin ja opetuslasten luo
kertomaan,
että nyt hän oli nähnyt Jeesuksen.
Markus (16:10-11) kirjoitti:
Tämä meni ja vei sanan niille,
jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa
ja jotka nyt murehtivat ja itkivät.
Mutta kun he kuulivat,
että hän eli
ja että Maria oli hänet nähnyt,
eivät he uskoneet.
Jeesus kohtasi sitten miesjoukosta
Pietarin kuin myös kaksi muuta.
Markus (16:12-13) kirjoitti:
Ja sen jälkeen
hän toisenmuotoisena
ilmestyi kahdelle heistä,
heidän kävellessään,
matkalla maakylään.
Hekin menivät
ja veivät sanan toisille;
mutta nämä eivät uskoneet
heitäkään.
Jeesuksen opetuslapset olivat
mitä epäuskoisinta joukkoa.
Jumalan valinnat on ihmeellisiä.
Kun Jumala valitsi kansan,
jonka kautta
tuo Pelastajan maailmaan,
Hän valitsi niskurikansan.
Toorassa todetaan kuusi kertaa se,
että Israel on niskurikansa.
Ja kun Hän valitsi opetuslapsensa,
Hän valitsi
mitä epäuskoisimman joukon.
Ja näiden tulisi viedä
evankeliumi maailmaan.
Suuri osa opetuslapsista,
ei ollut vielä nähnyt Jeesusta,
eivätkä uskoneet toisten
heille kertomaa ilosanomaa.
Ja sitten Jeesus itse ilmestyy
koko opetuslapsijoukolle.
Paitsi kaikkein epäuskoisimmalle
Tuomaalle.
Hän kun tarvitsi käsinkosketeltavan
kohtaamisen Jeesuksen kanssa,
jotta uskoisi.
Olemme sitten
miten epäuskoisia tahansa,
niin Jeesus voi synnyttää
meissä uskon.
Hän kohtaa meidät
siten kuin parhaaksi näkee.
Ja silloin tapahtuu ihme.
Usko syntyy.
Kunhan ryövärin lailla
käännymme Hänen puoleensa.
Muista minua! 