Ihminen itse on siis
kesyttämättömän ja myrkyllisen
kielensä tähden kuin käärme.
Matteus (12:37) kirjoitti:
Te kyykäärmeitten sikiöt,
kuinka te saattaisitte hyvää puhua,
kun itse olette pahoja?
Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.
Hyvä ihminen
tuo hyvän runsaudesta esille hyvää,
ja paha ihminen
tuo pahan runsaudesta esille pahaa.
Mutta minä sanon teille:
jokaisesta turhasta sanasta,
minkä ihmiset puhuvat,
pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä.
Sillä sanoistasi
sinut julistetaan vanhurskaaksi,
ja sanoistasi
sinut tuomitaan syylliseksi.
Ja nyt Jumalan valittu kansa
sivalsi ja pahasti Jumalaa vastaan:
Miksi toit meidät tänne
erämaahan kuolemaan.
Kansa halasi siis takaisin siihen,
missä se oli aiemmin ollut.
Tämä oli kuin tilaus ravintolassa.
Ja kansa sai mitä tilasi.
Ja tuo paha kantaa nimeä
tulinen käärme.
Jesaja (14:29) kirjoitti:
Älä iloitse, Filistea kaikkinesi,
siitä että sauva, joka sinua löi,
on murtunut.
Sillä käärmeen juuresta
kasvaa myrkkylisko,
ja sen hedelmä on lentävä käärme.
Kun kielemme sylkee sanan,
niin se lentää myös
meidän kasvoillemme.
Me itse olemme
lentäviä tulisia käärmeitä,
jotka sytyttävät
maailman ympärillämme palamaan.
Jaakob puhuu Jumalan omista.
Kehottaa heitä huomioimaan tämän.
Jaakob (3:13-18) kirjoitti:
Kuka on viisas ja ymmärtäväinen
teidän joukossanne?
Tuokoon hän näkyviin tekonsa
hyvällä vaelluksellaan
viisauden sävyisyydessä.
Mutta jos teillä on
katkera kiivaus ja riitaisuus
sydämessänne,
niin älkää kerskatko
älkääkä valhetelko totuutta vastaan.
Tämä ei ole se viisaus,
joka ylhäältä tulee,
vaan se on maallista, sielullista,
riivaajien viisautta.
Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on,
siellä on epäjärjestys
ja kaikkinainen paha meno.
Mutta ylhäältä tuleva viisaus
on ensiksikin puhdas,
sitten rauhaisa,
lempeä, taipuisa,
täynnä laupeutta
ja hyviä hedelmiä,
se ei epäile, ei teeskentele.
Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa
rauhan tekijöille.
Mitä hedelmää levitämme.
Kaksi vaihtoehtoa tuli esiin.
Ensin
tulinen lentävä käärme.
Ja sitten toisena vaihtoehtona
Vanhurskauden hedelmä.
Valinta on meidän.
Jaakob jatkaa ohjeistusta.
Jaakob (4:7) kirjoitti:
Olkaa siis Jumalalle alamaiset;
mutta vastustakaa perkelettä,
niin se teistä pakenee.
Me valitsemme
Jumalan vanhurskauden
tai perkeleen tuliset käärmeet
keskuuteemme.
