Mooses oli siis ennustanut näin
Israelin kansalle:
Mooses (Deut 18:15) kirjoitti:
Sinun keskuudestasi,
veljiesi joukosta,
Herra, sinun Jumalasi,
herättää sinulle profeetan,
minun kaltaiseni;
häntä kuulkaa.
Millä tavoin Mooses
oli Jeesuksen kaltainen profeetta.
Sen valaisee meille
Stefanuksen puhe neuvoston edessä.
Stefanus ilmaisee ensimmäiseksi
pelkällä olemuksellaan sen,
että yhteinen nimittäjä
Moosekselle ja Jeesukselle oli
kirkkaus.
Luukas (Ap.t 6:15) kirjoitti:
Ja kaikki,
jotka neuvostossa istuivat,
loivat katseensa häneen,
ja hänen kasvonsa olivat heistä
niinkuin enkelin kasvot.
Stefanus oli yksi
Jeesuksen ruumiin jäsen.
Ja tuossa tilanteessa
niin täynnä Pyhää Henkeä,
että ilmeisesti hänen kasvonsa loistivat.
Minä olen joskus nähnyt
tällaisen hohteen ihmisen kasvoilla.
Esimerkiksi anoppini kasvoilla sairaalassa.
Tämä tapahtui vähän ennen
kuin oli hänen aikansa
siirtyä ajasta kirkkauteen.
Mooseksen kasvot loistivat,
kun Hän oli pitkään seurustellut
Herran kanssa vuorella.
Jeesuksen koko olemus kirkastui,
kun Hän oli vuorella
kolmen opetuslapsensa,
Mooseken ja Eliaan
sekä Isän kanssa.
Jumalan Valtakunta
on näissä tilanteissa
laskeutunut hyvin konkreettisesti
taivaasta maan päälle.
Nyt Stefanus on tilanteessa,
jossa häntä syytetään raskaasti.
Kummallista on se,
mikä johti noihin syytöksiin.
Luukas (Ap.t 6:8) kirjoitti:
Ja Stefanus,
täynnä armoa ja voimaa,
teki suuria ihmeitä ja tunnustekoja
kansassa.
Tämä tietenkin vahvisti sitä trendiä,
joka jo oli alkanut
muiden opetuslasten julistuksen kautta.
Israelilaiset pappeja myöten
alkoivat uskoa siihen,
että Jeesua on Messias.
Luukas (Ap.t 6:7) kirjoitti:
Ja Jumalan sana menestyi,
ja opetuslasten luku lisääntyi
suuresti Jerusalemissa.
Ja lukuisa joukko pappeja
tuli uskolle kuuliaisiksi.
Tämä ei tietenkään ollut
uskonnollisen eliitin mieleen.
Luukas (Ap.t 6:9-10) kirjoitti:
Niin nousi muutamia
niin kutsutusta libertiinien
ja kyreneläisten ja aleksandrialaisten
synagoogasta
sekä niiden joukosta,
jotka olivat Kilikiasta ja Aasiasta,
väittelemään Stefanuksen kanssa,
mutta he eivät kyenneet pitämään puoliaan
sitä viisautta ja henkeä vastaan,
jolla hän puhui.
Kun väittely ei onnistunut,
niin piti tarttua valheisiin.
Mikä voisi nopeammin
kääntää juutalaisten mielen
kuin se,
että antaa ymmärtää
Stefanuksen puhuvan
Moosesta ja Jumalaa vastaan.
Luukas (Ap.t 6:11) kirjoitti:
Silloin he salaa hankkivat
miehiä sanomaan:
"Me olemme kuulleet
hänen puhuvan pilkkasanoja
Moosesta ja Jumalaa vastaan".
Ja tämä johti suoraan toimintaan.
Stefanus raahattiin
kuin Jeesus aikoinaan
vuoren reunalle.
Luukas (Ap.t 6:12) kirjoitti:
Ja he yllyttivät
kansan ja vanhimmat
ja kirjanoppineet
ja astuivat esiin,
raastoivat hänet mukaansa
ja veivät neuvoston eteen.
Jeesus kuitenkin käveli pois
väkijoukon keskitse.
Mutta Stefanus ei koskaan.
Ja nyt trendi muuttui hetkessä.
Stefanus on tapettava.
Niinkuin Jeesuksellekin tehtiin.
Luukas (Ap.t 6:13-14) kirjoitti:
Ja he toivat esiin vääriä todistajia,
jotka sanoivat:
"Tämä mies ei lakkaa puhumasta
tätä pyhää paikkaa vastaan
ja lakia vastaan;
sillä me olemme kuulleet hänen sanovan,
että Jeesus,
tuo Nasaretilainen,
on hajottava maahan tämän paikan
ja muuttava ne säädökset,
jotka Mooses on meille antanut".
Ja niin Stefanus on raahattu
neuvoston eteen.
Ja kaikki tuijottavat häntä.
Ja hänen kasvonsa ovat
kuin enkelin kasvot.
Ylimmäinen pappi ryhdistäytyy.
Ja viitaten syytöksiin,
tekee Stefanukselle suoran kysymyksen.
Luukas (Ap.t 7:1) kirjoitti:
Niin ylimmäinen pappi sanoi:
"Onko niin?"
Ja Stefanus ollen kasvoiltaan kuin enkeli,
aloittaa vastauksensa
puhuen Jumalan kirkkaudesta.
Luukas (Ap.t 7:2) kirjoitti:
Stefanus sanoi:
"Miehet, veljet ja isät, kuulkaa!
Kirkkauden Jumala
ilmestyi meidän isällemme
Aabrahamille
Stefanus puhuu heti
ympärileikkauksesta
ja Jumalasta.
Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin
Jumalasta.
Siis syytökset käyvät välittömästi
osoitetuiksi vääriksi.
Stefanus puhuu kantaisistä.
Ja erityisesti Joosefista.
Jumala oli luvannut
Aabrahamin jälkeläisille Kanaanin maan.
Mutta he olivatkin nyt
Egyptissä.
Lupauksen toteutuminen
kuitenkin lähestyi vääjäämättä.
Mutta ei suinkaan vaikeuksitta.
Poikalasten surmasta
ihmeen kautta selvinnyt Mooses
oli nousemassa suureen asemaan
Faaraon tyttären poikana.
Mooseksen perimmäinen ajatus
oli pelastaa Israelin kansa.
Mutta kohta kävi ilmi,
että Israel ei halunnutkaan
Moosesta pelastajakseen.
Israel hylkäsi Mooseksen
pelastajana.
Ja nyt se oli nyt hylännyt Jeesuksen
Pelastajana.
Luukas (Ap.t 7:25) kirjoitti:
Ja hän luuli veljiensä ymmärtävän,
että Jumala hänen kätensä kautta
oli antava heille pelastuksen;
mutta he eivät sitä ymmärtäneet.
Stefanuksen kasvoit loistivat
kuin enkelin kasvot.
Itse asiassa tuo kirkkaus
oli lähtöisin Jeesuksesta.
Stefanus etenee puheessaan
tilanteeseen,
jossa Mooses
kohtaa erämaassa
Kirkkauden tulen muodossa.
Neuvosto ja kaikki näkevät
edessään kuin enkelin kasvot,
jotka kertovat Mooseksen
kohdanneen palavassa pensaassa
Herran enkelin eli Jeesuksen.
Luukas (Ap.t 7:35) kirjoitti:
Tämän Mooseksen,
jonka he kielsivät sanoen:
'Kuka sinut on asettanut
päämieheksi ja tuomariksi?',
hänet Jumala lähetti
päämieheksi ja lunastajaksi
sen enkelin kautta,
joka hänelle orjantappurapensaassa
oli ilmestynyt.
Kuulijoille on täytynyt kirkastua,
että tilanne on täysin yhtenevä
sen tilanteen kanssa,
jossa nyt ovat koolla.
Stefanusta syytetään,
koska hän ja muut
Jeesuksen opetuslapset olivat
tehneet paljon ihmeitä,
ja monet pappeja myöten
uskoivat Jeesukseen.
Mutta Stefanus täyynä Pyhää Henkeä
jatkaa kuin polttava tuli
puhettaan viitaten ihmeisiin.
Luukas (Ap.t 7:38) kirjoitti:
Hän johdatti heidät sieltä pois,
tehden ihmeitä ja tunnustekoja
Egyptin maassa
ja Punaisessa meressä
ja erämaassa
neljänäkymmenenä vuotena.
Tämä on se Mooses,
joka sanoi israelilaisille:
'Profeetan, minun kaltaiseni,
Jumala on teille herättävä
teidän veljienne joukosta'.
Hän on se, joka seurakunnassa,
erämaassa, oli enkelin kanssa,
joka puhui hänelle Siinain vuorella,
ja oli myös isiemme kanssa;
ja hän sai eläviä sanoja
meille annettaviksi.
Kuulijoiden on täytynyt ymmärtää
ylimmäistä pappia myöten,
että juuri se,
mistä Stefanusta väärin syytettiin,
Mooseksesta ja Jumalaa vastaan
puhumisesta,
olikin aivan päinvastoin.
Tilanne onkin aivan päinvastainen.
He ovat jälleen kerran
hyljänneet Mooseksen ja Jumalan.
Mooseksen ja Jumalan Pojan.
Kaikki on nytkin juuri niin,
kuin silloin,
kun Mooses Jumalan johdatuksessa
itse asiassa Jumalan Pojan johdatuksessa
pelasti Israelin kansan,
vaikka se hylkäsi Mooseksen ja Jumalan
yhä uudestaan.
Luukas (Ap.t 7:39-40) kirjoitti:
Mutta häntä
meidän isämme eivät tahtoneet totella,
vaan työnsivät hänet pois
ja kääntyivät sydämessänsä
jälleen Egyptiin,
sanoen Aaronille:
'Tee meille jumalia,
jotka käyvät meidän edellämme,
sillä me emme tiedä,
mitä on tapahtunut Moosekselle,
hänelle,
joka johdatti meidät Egyptin maasta'.
Moosekselle ja Jeesukselle oli yhteistä,
että Israel hylkäsi heidät yhä uudestaan.
Mutta yksi ero on
Mooseksella ja Jeesuksella.
Mooses ei kyennyt viemään
Israelin kansaa luvattuun maahan.
Joosua teki sen.
Aabrahamille annettu lupaus
oli kuitenkin jälleen katkolla.
Neljäkymmentä vuotta
oli armonaikaa.
Eikä Israel kääntynyt.
Se joutui jälleen pois
omasta maastansa.
Jumalan maasta.
Stefanusta syytettiin
puheesta pyhää paikkaa vastaan.
Stefanus päättää puheensa
viitaten siihen,
että pyhä paikka,
jossa Jumala haluaa asua,
on meidän sydämemme.
Stefanus kuljettaa kuulijat
erämaassa olleen
todistuksen majan kautta
Jerusalemin temppeliin,
jonka tuhosta oli syytösten
mukaan puhunut.
Luukas (Ap.t 7:48-51) kirjoitti:
Korkein ei kuitenkaan asu
käsillä tehdyissä huoneissa;
sillä näin sanoo profeetta:
'Taivas on minun valtaistuimeni
ja maa minun jalkojeni astinlauta;
minkäkaltaisen huoneen
te minulle rakentaisitte,
sanoo Herra,
tai mikä paikka olisi minun leposijani?
Eikö minun käteni
ole tätä kaikkea tehnyt?'
Te niskurit ja ympärileikkaamattomat
sydämeltä ja korvilta,
aina te vastustatte Pyhää Henkeä
- niinkuin teidän isänne, niin tekin.
Yhteistä Moosekselle ja Jeesukselle oli,
että heidän sydämensä korvat
olivat auenneet Jumalan kuulemiselle.
Profeetan minun kaltaiseni,
sanoi Mooses.
Ja nyt tämän profeetan
ensimmäinen veritodistaja
päättää puheensa:
Luukas (Ap.t 7:52-53) kirjoitti:
Ketä profeetoista
eivät teidän isänne vainonneet?
He tappoivat ne,
jotka ennustivat
sen Vanhurskaan tulemista,
jonka kavaltajiksi ja murhaajiksi
te nyt olette tulleet,
te,
jotka enkelien toimen kautta saitte lain,
mutta ette sitä pitäneet.
Ja sitten paljastuu se,
mitä kuulijoiden sydämen temppeli
piti sisällään:
Luukas (Ap.t 7:54) kirjoitti:
Mutta kun he tämän kuulivat,
viilsi se heidän sydäntänsä,
ja he kiristelivät hänelle hampaitansa.
Ja nyt taivas laskeutuu tuohon hetkeen.
Luukas (Ap.t 7:55-56) kirjoitti:
Mutta täynnä
Pyhää Henkeä hän loi katseensa
taivaaseen päin
ja näki Jumalan kirkkauden
ja Jeesuksen seisovan
Jumalan oikealla puolella
ja sanoi:
"Katso,
minä näen taivaat auenneina
ja Ihmisen Pojan seisovan
Jumalan oikealla puolella".
Kuulijat sulkivat
sydämensä temppelin ovet
eli tukkivat korvansa.
Luukas (Ap.t 7:57-60) kirjoitti:
Niin he huusivat
suurella äänellä
ja tukkivat korvansa
ja karkasivat kaikki yhdessä
hänen päällensä
ja ajoivat hänet ulos kaupungista
ja kivittivät.
Ja todistajat riisuivat vaippansa
Saulus nimisen nuorukaisen
jalkojen juureen.
Ja niin he kivittivät Stefanuksen,
joka rukoili ja sanoi:
"Herra Jeesus,
ota minun henkeni!"
Ja hän laskeutui polvilleen
ja huusi suurella äänellä:
"Herra,
älä lue heille syyksi tätä syntiä!"
Ja sen sanottuaan hän nukkui pois.
Stefanuksen puhe
tuo esiin alusta loppuun saakka
Jumalan Kirkkauden.
Tämä kirkkaus
on yksi samankaltaisuus
Mooseksen ja Jeesuksen välillä.
Täällä ajassa
koemme vain kirkastushetkiä.
Mutta kerran saamme
kirkastetun ylösnousemusruumiin
ja meitä ympäröi ikuinen kirkkaus.
Tulemme yhdessä Mooseksen kanssa
samankaltaisiksi kuin Jeesus.
Saulus, joka oli todistanut
Stefanuksen kivittämistä,
ja joka uhkui vihaa
Jeesuksen seuraajia kohtaan,
sai tulla tyrmätyksi Jeesuksen toimesta.
Ja hän kirjoittaa
tulevasta kirkkaudestaan näin:
Paavali (Fil 3:10) kirjoitti:
tunteakseni hänet
ja hänen ylösnousemisensa voiman
ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden,
tullessani hänen kaltaisekseen
samankaltaisen kuoleman kautta
Jeesus oli Mooseksen kaltainen
muun muassa siinä,
että Hänen kasvonsa olivat
Jumalan Kirkkaus.
Ja sama kirkkaus
heijastuu meistä
Jeesuksen ruumiin jäsenistäkin.
Me olemme maailman valkeus.
Näin Jeesus sanoi.
Me olemme
Mooseksen kaltaisia profeettoja,
jotka saamme julistaa Kristusta.
