Avauksen Raamattulainaus
oli seuraava:
Johannes (20:23) kirjoitti:
Joiden synnit te anteeksi annatte,
niille ne ovat anteeksi annetut;
joiden synnit te pidätätte,
niille ne ovat pidätetyt.
Ja otsikko kysyi:
Viittaako se anteeksiantamattomuuteen? Tuo kohta ei viittaa
anteeksiantamattomuuteen.
Johannes on tallentanut hetken,
jolloin opetuslapset kohtasivat
ylösnousseen Jeesuksen.
He saivat ottaa vastaan Pyhän Hengen,
ja vallan antaa synnit anteeksi.
Siis nyt on kysymyksessä lähetyskäsky.
Ei puhuta veljien välisestä sopimisesta
vaan evankeliumin julistamisesta.
Joka ottaa ilosanoman vastaan,
saa syntinsa anteeksi.
Johannes (20:21-23) kirjoitti:
"Rauha teille!
Niinkuin Isä on lähettänyt minut,
niin lähetän minäkin teidät."
Ja tämän sanottuaan hän puhalsi
heidän päällensä ja sanoi heille:
"Ottakaa Pyhä Henki.
Joiden synnit te anteeksi annatte,
niille ne ovat anteeksi annetut;
joiden synnit te pidätätte,
niille ne ovat pidätetyt."
Siis ikuisuusasiat ovat nyt kunnossa.
On erittäin tärkeää,
että joku julistaa syntimme anteeksi.
Jopa Sauluksen luo,
jonka Jeesus itse oli kohdannut
Damaskon tiellä,
Jeesus lähetti Ananiaan
hoitamaan tämän tehtävän.
Luukas (Ap.t 9:17) kirjoitti:
Niin Ananias meni ja astui huoneeseen,
pani molemmat kätensä
hänen päälleen ja sanoi:
"Veljeni Saul, Herra lähetti minut
- Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit -
että saisit näkösi jälleen
ja tulisit täytetyksi Pyhällä Hengellä."
Siis, kun Ananiaalla oli Pyhä Henki,
niin hän saattoi palvella näin
lähetyskäskyä toteuttaen.
Mutta otsikkosi sisältämä
anteeksiantamattomuus
voi kyllä saada aikaan sen,
että Jumalanpalvelija
joutuu ikäänkuin vankilaan.
Jumalan palvelijoina
me voimme siis toimia niin,
että palvelutyömme estyy.
Jos emme anna anteeksi,
niin Jumalakaan ei voi niin tehdä,
vaan laittaa meidät kilpailukieltoon.
Meidän tulee panna pois
-
kaikki pahuus -
kaikki vilppi -
ulkokultaisuus -
kateus -
kaikki panettelu Panettelu on
sellaista puhetta takanapäin,
jolla saatamme lähimmäisemme
huonoon valoon.
Jos se on lisäksi valhetta,
niin olemme syylliset
kaksinkertaiseen rikokseen.
Näin meillä voi olla
harteillamme suoranainen syntisäkki,
joka ei mahdollista
kilparadalla juoksemiseen.
Palvelutyömme estyy,
ja jäämme ilman voittopalkintoa.
Ja silloin Jumalan Valtakunta
eli
Vanhurskaus, Rauha ja Ilo
Pyhässä Hengessä
ei vaikuta meissä.
Emmekä kanna hyvää hedelmää.
Mutta pelastuksemme on
yksin Jeesuksen sovitustyön varassa.
Johannes (5:24) kirjoitti:
Totisesti, totisesti minä sanon teille:
joka kuulee minun sanani
ja uskoo häneen,
joka on minut lähettänyt,
sillä on iankaikkinen elämä,
eikä hän joudu tuomittavaksi,
vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
Siis mikään kadotustuomio
ei kohtaa niitä,
jotka ovat kokeneet sen,
mistä avauksesi Raamattulainauskin puhuu.
Syntien anteeksisaamisen.
Mutta palkintotuomioistuimen
eteen me pääsemme/joudumme.
Ja siinä meidät palkitaan tai sitten ei.
Mutta jo tässä ajassa
me voimme periä
Jumalan Valtakunnan aarteita,
Vanhurskaudesta, Rauhasta ja Ilosta
alkaen.
Mutta jos toimimme vastoin
Jumalan Valtakunnan lakeja,
niin me myös niitämme sitä,
mitä olemme kylväneet.
Ja silloin vaelluksemme on
- epävanhurskasta
- rauhatonta
- ilotonta
eli toisin sanoen
- epäoikeudenmukaista
- riitelevää
- surullista