Sinun avauksesi avasi
minun silmäni näkemään asioita,
joita en aiemmin ole nähnyt.
Nimittäin Mooseksesta
kerrotaan ihmeellisiä asioita,
joita en aiemmin ole
tarkemmin huomioinut.
Heprealainen (Hepr 11:24) kirjoitti:
Uskon kautta
kieltäytyi Mooses
suureksi tultuaan
kantamasta
faraon tyttären pojan nimeä.
Uskon silmät
olivat avautuneet Moosekselle
äidin maidon kera,
kun faaraon tytär
kutsutti heprealaisen naisen
imettämään Mooseksen.
Mooses sai äidiltään
kuulla sen,
minkä kaikki heprealaiset lapset saivat.
Egyptin huippusivistyksen saatuaan
Mooses osasi kirjoittaa.
Ja hän kirjoitti talteen
Pyhän Hengen avaamin silmin
Ensimmäisen Mooseksen kirjan.
Hänen silmiensä edessä oli näky
Aabrahamin Iisakin ja Jaakobin Jumalasta,
joka oli antanut käskyn ja lupauksen
Aabramille:
Mooses (Gen 12:1-3) kirjoitti:
Lähde maastasi,
suvustasi ja isäsi kodista
siihen maahan,
jonka minä sinulle osoitan.
Niin minä teen sinusta suuren kansan,
siunaan sinut
ja teen sinun nimesi suureksi,
ja sinä olet tuleva siunaukseksi.
Ja minä siunaan niitä,
jotka sinua siunaavat,
ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat,
ja sinussa tulevat siunatuiksi
kaikki sukukunnat maan päällä.
Tämä vielä näkymätön
vahvistui näkyväksi uskon kautta
Mooseksen sisäisessä maailmassa.
Ja sen tähden
Mooses kieltäytyi kantamasta
faaraon tyttären pojan nimeä.
Hänen silmiensä edessä
oli näkyvänä maailman loisto.
Mutta hän valitsi näkymättömät.
Heprealainen (Hepr 11:25-26) kirjoitti:
Hän otti mieluummin
kärsiäkseen vaivaa
yhdessä Jumalan kansan kanssa
kuin saadakseen
synnistä lyhytaikaista nautintoa,
katsoen "Kristuksen pilkan"
suuremmaksi rikkaudeksi
kuin Egyptin aarteet;
sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti.
Tämä valinta
hylätä Egypti ja faarao
ja faaraon tyttären pojan asema
tietenkin vihastutti suuresti faaraota.
Mikään haihattelu ei olisi
saanut Moosesta näin tekemään.
Heprealainen (Hepr 11:27) kirjoitti:
Uskon kautta
hän jätti Egyptin
pelkäämättä kuninkaan vihaa;
sillä koska hän ikäänkuin näki sen,
joka on näkymätön,
niin hän kesti.
Mooses oli jo tavalla tai toisella
tullut tietoiseksi kutsumuksestaan.
Ja niin hän sitten meni katsomaan
veljiänsä Israelilaisia.
Luukas (Ap.t 7:23-25) kirjoitti:
Mutta kun hän oli täyttänyt
neljäkymmentä vuotta,
heräsi hänen sydämessään ajatus
mennä katsomaan veljiänsä, israelilaisia.
Ja nähdessään eräälle heistä
vääryyttä tehtävän
hän puolusti häntä
ja kosti pahoinpidellyn puolesta
ja löi egyptiläisen kuoliaaksi.
Ja hän luuli veljiensä ymmärtävän,
että Jumala hänen kätensä kautta
oli antava heille pelastuksen;
mutta he eivät sitä ymmärtäneet.
Meillä itse kullakin
Jeesuksen omalla
on kutsumuksena olla osallisena
siinä pelastustehtävässä,
jossa Jeesus pelastaa ihmisiä
maailman ja synnin ja kuoleman vallasta.
Tämä ei onnistu ilman uskoa ja näkyä.
Viimeisin Raamattulainaus oli
Stefanuksen puheesta,
joka johti kivittämiseen,
ja juuri sitä ennen
uskon vaihtumista näkemiseen:
Luukas (Ap.t 7:55-56) kirjoitti:
Mutta täynnä Pyhää Henkeä
hän loi katseensa taivaaseen päin
ja näki Jumalan kirkkauden
ja Jeesuksen seisovan
Jumalan oikealla puolella
ja sanoi:
"Katso,
minä näen taivaat auenneina
ja Ihmisen Pojan seisovan
Jumalan oikealla puolella".